Oletko suunnitelmallinen vai huoleton rahankäyttäjä? Se näyttää riippuvan paljolti vanhempiesi talouskäyttäytymisestä. Omalla esimerkillä ja myönteisellä tavalla puhua raha-asioista voi vaikuttaa oman jälkikasvun talouskäyttäytymiseen. LähiTapiola ja Marttaliitto pyysivät suomalaisia arvioimaan omaa, vanhempiensa ja lastensa talouskäyttäytymistä. 80 prosenttia niistä, jotka arvioivat vanhempansa suunnitelmallisiksi, arvioivat itsensäkin suunnitelmalliseksi rahankäyttäjäksi.

Vastaajat arvioivat tutkimuksessa itseään ja vanhempiaan rahankäyttäjänä, eli näkemys talouskäyttäytymisen periytymisestä perustuu vastaajien omaan arvioon:
• 70 prosenttia suomalaisista pitää itseään suunnitelmallisina rahankäyttäjinä. 23 prosenttia arvioi itsensä huolettomiksi rahankäyttäjiksi
• 80 prosenttia niistä, jotka arvioivat vanhempansa suunnitelmallisiksi, arvioivat itsensäkin suunnitelmalliseksi rahankäyttäjäksi
• Jos vastaaja arvioi molemmat vanhemmat huolettomiksi, enää niukka enemmistö (51 %) arvioi itsensä suunnitelmallisiksi
• Oma äiti arvioitiin hieman useammin suunnitelmalliseksi kuin oma isä: 75 prosenttia vastaajista piti omaa äitiään suunnitelmallisena
• Reilut 70 prosenttia itsensä suunnitelmalliseksi arvioineesta katsoi, että omasta täysi-ikäisestä lapsesta oli myös tullut suunnitelmallinen rahankäyttäjä.

Miesten ja naisten vastauksissa ei ollut suurta eroa. Kuitenkin, jos vastaaja arvioi toisen tai molemmat vanhempansa huolettomiksi rahankäyttäjiksi, katsoivat miehet hieman naisia useammin itsekin olevansa huolettomia. ”Huolettomuus” raha-asioissa näyttäisi siis aavistuksen useammin periytyvän miehille kuin naisille.

Tutkimuksen perusteella suunnitelmallisuus talouskäyttäytymisessä on kuitenkin hyvin arvostettua, mikä on hyvä signaali myös taloudellisen turvan ja talouden riskeihin varautumisen näkökulmasta.

– Yksityinen varautuminen ja hyvät taloustaidot ovat entistä tärkeämmässä roolissa pitkäikäisyyden, sosiaaliturvan paineiden ja yhteiskuntamurroksen takia. Jos omat vanhemmat ovat huolehtineet säästämisestä ja omaisuuden sekä itsensä vakuuttamisesta, myös jälkipolvet näyttävät seuraavan perässä. Liian harvalla on kuitenkin ennakoiva säästäminen ja isoihin riskeihin varautuminen elämäntapana. LähiTapiola haluaa palveluillaan auttaa suomalaisia elämään taloudellisesti viisaampaa elämää ja siksi panostamme esimerkiksi nuorten taloudellisen osaamisen lisäämiseen yhdessä Marttojen kanssa, sanoo johtaja Ville Niiranen LähiTapiola Henkiyhtiöstä.

Myönteinen talouskeskustelu tuottaa myönteistä talousajattelua

Jos lapsuuden kodissa raha-asioista oli puhuttu myönteisesti, 90 prosenttia vastaajista ilmoitti puhuvansa niistä myönteisesti myös omassa kodissaan. Toisaalta moni vastaaja piti omaa suhtautumistaan positiivisempana kuin omien vanhempiensa suhtautumista: 59 prosenttia arvioi puhuvansa raha-asioista omassa kodissaan myönteisessä hengessä, vaikka oman lapsuudenkodin rahakeskustelut ovat muistikuvissa enemmänkin kielteisessä hengessä.

–Tulokset kannustavat puhumaan talousasioista myönteisesti. Vanhempien on hyvä tiedostaa, että heidän rahankäyttötapansa ja puhetyylinsä vaikuttavat nuorten talouskäyttäytymiseen. Näytä ja kerro nuorille, miksi rahaa on hyvä säästää, mitä ruoka maksaa ja miksi laskut pitää maksaa ajallaan. Anna lapsille ja nuorille pikku hiljaa vastuuta omista hankinnoista ja maksamisesta, sanoo kehittämispäällikkö Teija Jerkku Marttaliitosta.

Talouskeskustelussa ei kuitenkaan tarvitse peitellä hankaliakaan tosiasioita.

–Omia rahahuolia ei pidä siirtää lapsille, mutta lapsille voi kertoa, jos ylimääräistä rahaa ei ole. Ja vaikka rahasta ei ole pulaa, nuorille ei kannata opettaa, että raha on itsestäänselvyys, Jerkku sanoo.

Kesä- tai osa-aikatienestit opettavat taloudenpitoa – talousopetukselle myös tarvetta

Kyselyssä pyydettiin valitsemaan 1–2 tärkeintä asiaa, joiden kautta vastaajat ovat lapsena tai nuorena oppineet talousasioiden hoitoa. Kesätyöt tai osa-aikatyöt olivat joka toiselle tärkein tapa oppia vastuullista rahankäyttöä. Kaikista vastaajista noin joka kolmas kertoi, että taloudenhallintaa on opettanut omien säästöjen käyttö hankintojen rahoittamiseen. Seuraavina tulivat vanhempien esimerkki, oman pankkitilin ja -kortin käyttö, kotitöistä tai suorituksista saadut ansiot tai viikkorahat.

–Jotta nuori itsenäistyy myös taloudellisessa mielessä, on tärkeää, että nuorille löytyisi työpaikkoja tai muita tapoja ansaita rahaa ja opetella oman rahan käyttöä, Teija Jerkku sanoo.
Kaikki eivät kuitenkaan saa kotoa riittävää tukea itsenäisen elämän alkuun ja oman talouden hallintaan.

–Siksi on tärkeää, että kouluissa ja järjestöissä, joissa nuoria kohdataan, puhutaan raha-asioista, jotta kaikki nuoret saavat elämänhallintataitoja. Omia taloustaitoja on hyvä päivittää aika ajoin aikuisenakin. Marttaliitto ja LähiTapiola tekevät työtä etenkin nuorten taloustaitojen parantamiseksi.

Kyselytutkimuksen toteutti LähiTapiolalle ja Marttaliitolle YouGov Finland. Tiedot kerättiin web-kyselynä 3.6.–6.6.2016 välisenä aikana YouGovin Suomen kuluttajapaneelissa. Paneeliin kuuluu yli 20.000 suomalaista. Tutkimuksen lopulliseen kohderyhmään kuuluvat 18 vuotta täyttäneet suomalaiset, jotka eivät enää asu vanhempiensa luona. Kokonaisvastaajamäärä on 962. Kokonaistuloksissa keskimääräinen luottamusväli on noin ±3,0 %-yksikköä suuntaansa (95%:n luottamustasolla). LähiTapiola ja Marttaliitto tekevät yhteistyötä nuorten talousosaamisen parantamiseksi.