Hyperinflaatio ja rahan kvantiteettiteoria: Apokalypsin mekaniikasta

Hyperinflaatio on ollut viime päivinä tapetilla etenkin taloustoimittajien pöytälaatikoissa ja sensaatiomediassa. Ihmiset eivät kuitenkaan välttämättä ymmärrä hyperinflaation mekaniikkaa, ja syystä. Aiheesta tehty kirjallisuus on täynnä ad-hoc – määritelmiä ja huonosti määriteltyä terminologiaa. Ongelma on lähinnä numeerisen datan skaalassa, sillä pahimmissa skenaarioissa päivittäiset inflaatioprosentit ovat kuusinumeroisia, eli hyperinflaatiota tutkivan akateemikon tulee olla sinut yleensä fysiikassa käytetyn kymmenpotenssin ja logaritmien kanssa. Laskimessa oleva LOG-näppäin on varmasti monelle tuttu, mutta matematiikka logaritmien taustalla on hieman monimutkaisempaa mitä logaritminapin painaminen.

Kirjallisuudessa hyperinflaation määritelmäksi on yleisesti ottaen hyväksytty yli 50% kuukausittainen inflaatioprosentti. Tärkeintä on tietää, että tämä taloudessa esiintyvä harvinainen anomalia esiintyy vain ja ainoastaan shokkivaikutuksesta. Shokkivaikutuksella tarkoitan lähinnä poikkeustiloja, kuten sota tai poliittiset levottomuudet.

Hyperinflaatio on ollut viime päivinä tapetilla etenkin taloustoimittajien pöytälaatikoissa ja sensaatiomediassa. Ihmiset eivät kuitenkaan välttämättä ymmärrä hyperinflaation mekaniikkaa, ja syystä. Aiheesta tehty kirjallisuus on täynnä ad-hoc – määritelmiä ja huonosti määriteltyä terminologiaa. Ongelma on lähinnä numeerisen datan skaalassa, sillä pahimmissa skenaarioissa päivittäiset inflaatioprosentit ovat kuusinumeroisia, eli hyperinflaatiota tutkivan akateemikon tulee olla sinut yleensä fysiikassa käytetyn kymmenpotenssin ja logaritmien kanssa. Laskimessa oleva LOG-näppäin on varmasti monelle tuttu, mutta matematiikka logaritmien taustalla on hieman monimutkaisempaa mitä logaritminapin painaminen.

Kirjallisuudessa hyperinflaation määritelmäksi on yleisesti ottaen hyväksytty yli 50% kuukausittainen inflaatioprosentti. Tärkeintä on tietää, että tämä taloudessa esiintyvä harvinainen anomalia esiintyy vain ja ainoastaan shokkivaikutuksesta. Shokkivaikutuksella tarkoitan lähinnä poikkeustiloja, kuten sota tai poliittiset levottomuudet.

Hyperinflaation matematiikka ruohonjuuritasolla on varsin yksinkertaista. Fisherin yhtälön mukaan PQ = MV, missä P on hintataso, M on rahavarannot, V on rahan kiertonopeus ja Q on reaalinen bruttokansantuote. Kun rahavarannot ja rahan kiertonopeus lisääntyvät rajusti ja reaalinen bruttokansantuote laskee, hyperinflaatio alkaa.

Fiskaalipolitiikan osalta hyperinflaatiossa bruttokansantuotteen kasvu ei riitä rahakannan kasvun tukemiseen. Tämä johtaa anomaliaan rahan tarjonnassa, jolloin hinnat nousevat. Mikäli päättäjät eivät huomioi hintojen nousua rahapolitiikassaan, tällainen skenaario johtaa hyperinflaatioon. Hyvä esimerkki tästä on Zimbabwe, jossa maareformi johti maan tuotannon romahtamiseen hallituksen painaessa lisää rahaa.

Avaintermi on budjettialijäämä ja velka. Kun valtionvelka ylittää 80% bruttokansantuotteesta ja vuotuinen budjettialijäämä on 40%, hyperinflaatio on todennäköinen, sillä oletuksella että talouteen kohdistuu shokki joka tappaa luottamuksen valtion käyttämään valuuttaan. Näillä näkymin euroalueella ei siis tarvitse pelätä hyperinflaatiota, ainakaan toistaiseksi.

Asia on kuitenkin eri Yhdysvalloissa, jossa vuotuinen budjettialijäämä oli 31% vuonna 2013 CIA World Factbookin mukaan. Yhdysvaltain keskuspankki on tullut surullisen kuuluisaksi niin sanotusta QE-ohjelmastaan, joka on jo luisunut velan monetisaatioksi. Syy tähän on se, että siinä missä EKP haluaa pitää inflaation kurissa, Federal Reserve haluaa torjua deflaatiota.

Yleisesti tunnettu fakta on se, että hyperinflaatio on aina poliittinen tapahtuma: esimerkiksi Weimarin tasavallassa allitus piti työttömyyttä suurempana haittatekijänä kuin inflaatio, ja lisäksi suuryritykset pitivät inflaatiosta. Halpa paperimarkka kun edisti vientiä. Yhdysvaltain tilanne ei kuitenkaan ole suoraan verrannollinen Weimarin tasavaltaan, koska Yhdysvallat on ollut tuontivetoinen talous 1960-luvulta lähtien ja tällä hetkellä Yhdysvaltoihin ei kohdistu samanlaista poliittista shokkia mitä Weimarin tasavaltaan.

Foliohattua ei tarvitse vielä laittaa päähänsä, mutta yksi tosiasia kannattaa muistaa: mikäli häiriötila tai häiriötilojen ketju johtaa kollektiiviseen luottamuspulaan valuuttaa kohtaan valtion tai keskuspankin painaessa rahaa kiihtyvällä tahdilla, hyperinflaatio on välttämättäkin matemaattinen seuraus joka johtaa yleensä valuutan romahtamiseen.

3 thoughts on “Hyperinflaatio ja rahan kvantiteettiteoria: Apokalypsin mekaniikasta

  1. Hyperinflaation seurukset voivat osoittautua arvaamattomiksi

    Saksan Weimarin hallitus piti työttömyyttä inflaatiota pahempana riskinä, juuri niin kuin sanot. Minusta tuntuu että tämä ajattelutapa oli oikea. Mutta Weimarin hallitus meni liian pitkälle. Kohtuullinen inflaatio olisi voinut olla niissä oloissa hyvä asia, mutta tilanne riistäytyi käsistä, rahan arvo mitätöityi, tilanteesta aiheutui monille epäoikeudenmukaisuutta ja kohtuuttomuutta ja loppujen lopuksi ihmisten viha nosti päätään ja haki kohdetta.

    Tuona samana aikana USA säästi pahimpinakin 30- luvun laman vuosina, ihmisiä ajautuivat vararikkoon, nälkään ja kurjuuteen. Minunkin isovanhempani pakenivat USA:n 30- luvun alun kurjuutta NeuvostoKarjalaan, joka lupasi oikeudenmukaisuutta kaikkien maiden työtätekeville. 

    Silloisten tapahtumien jatkonäytökset saamme lukea sotahistorian sivuilta.

    Roolit ovat nyt toisin päin

    USA:n Bernanke on akateemisen uransa aikana tutkinut 30 luvun laman syitä ja päätynyt siihen, että 30 luvun lama olisi ollut paljon siedettävämpi, jos USA:n valtio olisi elvyttänyt ja päästänyt inflaation kahleistaan. Ja myös Saksa on ottanut opikseen noista vuosista, mutta oppi on päinvastainen. Ja nyt Merkel piiskaa ja ruoskii Euroaluetta pahimman laman keskellä kulukuriin ja USA antaa painokoneiden laulaa Weimarin tasavallan malliin. Leikkikentän roolit ovat vaihtuneet sitten 30- luvun. 

    Jos tuo mainitsemasi Fischerin yhtälö pitää paikkansa niin menossa on mielenkiintoinen kokeilu. Taas olemme mukana toista maailmansotaa edeltäneessä näytelmässä. Roolit ovat erilaiset, mutta ilmiöt ovat samat.

    Toivottavasti tapahtumien jatko pysyy taloushistorian sivuilla eikä kupletin juoni tällä kertaa hyppää sotahistorian puolelle.

    Elämme mielenkiintoisia aikoja.

    Kai

     

    1. Entä Japani?

      Hyperinflaatio ei ole mahdollinen minunkaan käsittääkseni kuin rahamäärän yletömänä lisäämisenä suhteessa kansantuotteen kasvuun. Mutta 80% velka-aste ja 40% bujdettivaje eivät vaikuta kovin merkittäviltä rajoilta, jos ajattelee Japania. Sen velka-aste on jo jotain 250% ja budjettialijäämä jatkuvasti 10% luokkaa (toki siis reilusti alle 40% mutta pitkässä juoksussa luku on huima kuten velka-aste todistaa). Japani on setelirahoittanut pitkät ajat, ja nyt vasta tekee sitä oikein urakalla, mutta deflaatio on silti vaivannut. Jeni on ollut ällistyttävän vahva valuutta viime syksyyn asti, ja vasta nyt ounastellaan deflaation kenties päättyvän. Hankalia yhtälöitä nämä kaikkiaan ovat, vaikka periaate on minunkin käsittääkseni suht selkeä.  Heikki

  2. Erittäin mielenkiintoinen

    asia ja hyvät pointit. Kiitos niistä. Tästä yhdestä kappaleesta olen kyllä erimieltä: "Tärkeintä on tietää, että tämä taloudessa esiintyvä harvinainen anomalia esiintyy vain ja ainoastaan shokkivaikutuksesta. Shokkivaikutuksella tarkoitan lähinnä poikkeustiloja, kuten sota tai poliittiset levottomuudet." Minusta se kuullostaa siltä kuin sanoisi, että on "tärkeintä on tietää, että kuussa elää X. X:llä tarkoitan lähinnä kettuja". Jos sitten tähän vastataan, että ei kuussa elä kettuja niin siihen voi sanoa, että sanoinkin että tarkoitan X:llä _lähinnä_ kettuja. Tarkoitan X:llä myös kivenmurikoita, jolloin väite yhtäkkiä muuttuukin todeksi, mutta kokonaisuutena tuo lause jää siis harhaanjohtavaksi.

    Takaisin tuohon alkuperäiseen tekstiin. Pointtini on siis, että tuo lause ei ole totta ja perusteluni on se, että suurin osa hyperinflaatiotapauksista viime vuosikymmeninä on tapahtunut ilman sotaa tai merkittäviä poliittisia levottomuuksia (valkovenäjä, bulgaria, pohjoiskorea, nicaragua,…). Hyperinflaatio syntyy kun päättäjät lakkaavat ajattelemasta pitkäjänteisesti ja alkavat rahoittaa alijäämiä veronkiristysten ja säästöjen sijasta setelirahoituksella. Ei se sen monimutkaisempaa rakettitiedettä ole loppujenlopuksi. Myönnän kyllä, että sotien ja levottomuuksien määrä korreloi vahvasti hyperinflaation esiintymisen kanssa, mutta uskon, että mekanismi menee pääsääntöisesti niinpäin, että hyperinflaation aiheuttama kansan säästöjen "varastaminen" valtiontalouden alijäämän kattamiseksi aiheuttaa kansan keskuudessa närkästyksen joka purkaantuu levottomuuksina.

Comments are closed.

Related Posts

Sijoittaminen

Home bias

Termi on määritelty esim. tuossa. Nojaaminen yhteen maahan, jollaiseksi EU:nkin vallan hyvin voi laskea (siis onko USA varmasti vain yksi kansatalous?), sisältää riskin.

Toisaalta me kaikki

WP Twitter Auto Publish Powered By : XYZScripts.com