Ilmalämpöpumpun vaikutus sähkönlulutukseen – omat kokemukset

Asunnot ja metsä Talous

Taloomme asennettiin kesällä ilmalämpöpumppu. Yritän tässä tehdä karkean arvion miten se vaikuttaa kokonais-sähkönkulutukseen. Talo on isohko omakotitalo jossa lisäksi erillisessä rakennuksessa lämmitetty autotalli. Vuosikulutus on ollut huomattavasti uutisissa kerrottuja ”esimerkkitalouksia” korkeampi, noin 38-40.000 kWh/vuosi. Dataa pitää toki kerätä paljon pidemmältä ajalta, mutta tässä ensimmäisiä viitteitä ja ajatuksia miten talon sähkönkulutusta voisi tutkia ilman sen kummempia työkaluja.

Kulutus ennen toimenpiteitä. Sähkölämmitteisessä talossa lämmitys on suurin kulutustekijä. Kulutus kannattaa mallittaa ulkolämpötilan mukaan. Alla olevassa kuvaajassa kuukausittainen kulutus kuukauden keskilämpötilan mukaan neljän vuoden ajalta – datat ladattu Helenin palvelusta:

Näemme että kulutus on melkein suoraan riippuvainen ulkolämpötilasta, paitsi lämpiminä kesäkuukausina jolloin muu peruskulutus asettaa alarajan. Tähän ”Vanhaan kulutukseen”  vertaamme toimenpiteiden vaikutusta. Kutakuinkin samaan aikaan tehtiin muutamia säästötoimia:

  1. Peruskulutsta vähennettiin vähentämällä mm. pihavalaistusta, säätämällä jääkaappia ja vähentämällä kuuman veden kulutusta
  2. Laskettiin lämpötilaa n. 2°C astetta
  3. Asennettiin ilmalämpöpumppu. Talo on tähän otollinen koska se on suurelta osalta melko avoin, jolloin lämpö leviää. Pieni lisälämpö jätettiin kuitenkin lattialämmitykseen, siten että ilmojen kylmetessä lattialämpö tulee apuun kun ilmalämpöpumpun teho ei enää riitä.

Alla olevassa graafissa on arvioitu toimien vaikutusta käyttäen mitattua kokonaiskulutusta ja ulkolämpötilaa hyväksi:

Peruskulutukseen puuttuvat ”Muut toimet” laskivat päiväkulutusta n 11 kWh, tämä jatkunee kutakuinkin vakiona vuoden aikana, ja laskee kulutuskäyrää tasaisesti ulkolämpötilasta riippumatta (tumman harmaa viiva). Kokonaisvaikutus vuodessa n. 4070 kWh

Lämpötilan lasku siirtää kulutuskäyrää kaksi astetta vasemmalle koska tarvittava lämmitysteho on suoraan verrannollinen ulko-ja sisälämpötilan erotukseen. Vaikutusta tulee vuodessa n. 4060 kWh, kun vuonna 2021 oli 287 päivää jolloin keskilämpötila oli alle 15°C.

Ilmalämpöpumppu loiventaa kulutuskäyrää. Säästöä syntyy lisää kunnes koko pumpun teho on käytössä. Arviossa oletan että tämä tapahtuu n 7°C kohdalla. Säästö nousee siis lineaarisesti nollasta 15°C ulkolämpötilassa 35kWh/päivä kun lämpötila on 7°C. Matalammissa lämpötiloissa oletan säästön olevan edelleen 35kWh, mikä voi olla yliarvio, huononeehan pumpun hyötysuhde alemmissa lämpötiloissa. Vuoden 2021 ulkolämpötiloilla vuosisäästö olisi näillä oletuksilla  n. 8600 kWh.

15c/kWh sähkön hinnalla pumppu maksaa itsensä takaisin n 2.3 vuodessa.

Kaikkien toimien yhteisvaikutuksen pitäisi olla n. 16700 kWh/ vuodessa.

Palaan laskelmaan kun talven tultua on enemmän dataa käytettävissä.

ilmalämpöpumppu sähkön säästö

4 thoughts on “Ilmalämpöpumpun vaikutus sähkönlulutukseen – omat kokemukset

  1. 👏
    ensi viikolla meille l.pumppu = hyvää ennakkotietoa jaat.

  2. Minullakin on hiljattain asennettu pumppu suorasähkölämmitteiseen omakotitaloon.
    Vaikuttaa ihan hyvältä peliltä.
    Luulen että suora sähkölämmitys yhdistettynä lämpöpumppuun on pitkällä tähtäimellä järkevin ja ekologisin lämmitysmuoto.

Comments are closed.

Related Posts

"Minä voinkin ottaa nämä rahat"
Yhteiskunta

Mikro- ja makrotason horisontaaliset tulonsiirrot

Terve yhteiskunta pitää huolta kaikista jäsenistään. Siihen tarvitaan myös tulonsiirtoja. Perinteisesti oikeistossa tulonsiirtoja pyritään kutistamaan kun taas vasemmistossa niitä halutaan lisätä. Tulonsiirrot ovat tarpeellisia, mutta

Sijoittaminen

Suomalaisten yritysten tunnusluvut löytyvät piksun työkalut valikosta

Suomalaisten yritysten tunnusluvut on laskettu valmiiksi piksun TYÖKALUT -> ARVOSTUSKERTOIMIA sivulle:

S/P%  =  (S)ales per (P)rice.    Liikevaihto suhteessa markkina-arvoon (milj.) prosentteina. Joidenkin yritysten tekemä lisäarvo

Yhteiskunta

Yrittäjästatuksella (esim toiminimellä) toimimista helpotetaan ja sähköiset alustat voivat tarjota yrittäjästatuksella toimiville urakoita

Euroopan unioni on säätänyt alustatyödirektiivin, jonka mukaan alustatyötä (ja muita urakoita) tulee voida tehdä niin yrittäjänä kuin työsuhteessakin.

Monet maat, kuten Suomi, ovat pyrkineet pakottamaan kansalaisiaan

Sijoittaminen

Euroopan keskuspankin mukaan kulta on hyvä arvon säilyttäjä silloin kun ajat ovat levottomat

Euroopan keskuspankki kertoo raportissaan sijoittajille tärkeää informaatiota kullan soveltuvuudesta sijoitusinstrumentiksi:

Fyysinen kulta on antanut hyvää suojaa osakemarkkinoiden volatiliteettiä, talouspolitiikan äkkikäänteitä ja geopoliittisia riskejä vastaan.
Turvallisimpia