Ilmastomuutoksen vaikutuksia Suomen talouteen on julkisuudessa käsitelty varsin vähän. Ilmastonmuutosta vastaan on taisteltava, mutta samalla on syytä tiedostaa, mitä vaikutuksia todennäköisellä ilmastonmuutoksella on talouteemme. 

Euroopan Unionin komissio on ansiokkaassa PESETA projektissa (peseta.jrc.ec.europa.eu/index.html) teettänyt tutkimuksen ilmastonmuutoksen mahdollisista vaikutuksista maanosamme talouteen. Vaikutukset Suomen talouteen ovat tuntuvia jo muutamien seuraavien vuosikymmenien aikana ja vaativat meiltä toimenpiteitä. 

Taloudellisesti merkittävimmät vaikutukset kohdistuvat turismiin, maanviljelykseen ja metsänhoitoon.

Turismi

Kesäilmastomme muuttuu todennäköisesti turismille suopeaan suuntaan kuten oheisesta kartasta voidaan havaita. Suomesta ei tule auringonpalvojien paratiisia, mutta edellytykset kesäturismille parantuvat oleellisesti. Suomessa on paljon luonnonkauniita ympäristöjä kuten esimerkiksi Saimaan ja Lounais-Suomen saaristot, joiden kestävään kehittämiseen kannattaa investoida kuitenkin niin, että ympäristöarvot säilyvät. 

Lähde: ftp.jrc.es/pub/EURdoc/JRC55391.pdf

Talvimatkailun eksotiikka säilyy. Lappiin tulee edelleen kaamos, jonka aikana aurinko ei lämmitä ja lisääntyvät sateet tupruttavat reiluja lumikerroksia.

Maatalous

Vaikutukset maa- ja metsä- talouteen ovat merkittäviä. Ilmastomme saattaa vuoteen 2080 mennessä muuttua niin, että kasvukausi pitenee ja kasvit saavat otollisen määrän lämpöä ja vettä koko kasvukauden ajan. PESETA projekti onkin päätynyt arviossaan siihen että Suomen maatalous tuottaa vuonna 2080 pinta-alaa kohden yli 60% nykyistä runsaamman sadon.

Alkutuotannolla on yhä vain supistuvaa merkitystä kokonaistaloudelle, mutta silti on hyvä huomata, että elintarviketeollisuuteen kannattaa investoida – täällä on edellytykset kasvulle. 

Tulvat ja merenpinnan nousu

Sateet lisääntyvät jonkin verran ja niinpä jokiemme vesimäärät saattavat talvisin kasvaa. Toisaalta kevättulvat jäävät etelä-Suomessa vähäisiksi – lunta saadaan enemmälti vain Lappiin.

PESETA projekti on ollut huolissaan myös merenpinnan parinkymmenen sentin nousuta. Suomessa luonnollinen maan kohoaminen kompensoi merenpinnan nousun.

Mihin toimenpiteisiin kannattaa ryhtyä

Ilmaston lämpeneminen on hidasta ja näyttää siltä että muutokset Suomen luonnossa ovat verkkaisia. Talouselämä ehtii hyvin sopeutua muutokseen.

On silti tärkeää että sopeutamme yhteiskuntaamme tulevaan tilanteeseen:

• matkailuun kannattaa investoida niin, että maamme jokin kolkka saa tunnetun brandiarvon kesämatkailun keitaana
• maatalouteen investoidaan EU tukien muodossa jo riittävästi, mutta elintarviketeollisuuden ja brandien kehittämisessä on paljon tekemistä
•  suuryritysvaltainen keskusjohdettu ajattelutapa antaa vähitellen tilaa pienyritysvaltaiselle innovaatioyhteiskunnalle ja tämän muutoksen seurauksena osaamme pian tehdä puustakin muuta kuin sellua, paperia, energiaa ja bulkkituotteita
• meidän kannattaa valmistautua sopeuttamaan siirtolaisia yhteiskuntaamme; Suomesta ei tule unelmien keidasta, mutta ilmastomme on jatkossa kuitenkin siedettävämpi

Ilmastomuutosta vastaan on tietenkin taisteltava. Mutta silti meidän velvollisuutemme on sopeuttaa oma Suomalainen yhteiskunta kaikkiin muutoksen mahdollisiin seurauksiin – myös niihin positiivisiin seurauksiin joita muutoksesta aiheutuu.

Ilmastomuutoksen vaikutuksia Suomen talouteen on julkisuudessa käsitelty varsin vähän. Ilmastonmuutosta vastaan on taisteltava, mutta samalla on syytä tiedostaa, mitä vaikutuksia todennäköisellä ilmastonmuutoksella on talouteemme. 

Euroopan Unionin komissio on ansiokkaassa PESETA projektissa (peseta.jrc.ec.europa.eu/index.html) teettänyt tutkimuksen ilmastonmuutoksen mahdollisista vaikutuksista maanosamme talouteen. Vaikutukset Suomen talouteen ovat tuntuvia jo muutamien seuraavien vuosikymmenien aikana ja vaativat meiltä toimenpiteitä. 

Taloudellisesti merkittävimmät vaikutukset kohdistuvat turismiin, maanviljelykseen ja metsänhoitoon.

Turismi

Kesäilmastomme muuttuu todennäköisesti turismille suopeaan suuntaan kuten oheisesta kartasta voidaan havaita. Suomesta ei tule auringonpalvojien paratiisia, mutta edellytykset kesäturismille parantuvat oleellisesti. Suomessa on paljon luonnonkauniita ympäristöjä kuten esimerkiksi Saimaan ja Lounais-Suomen saaristot, joiden kestävään kehittämiseen kannattaa investoida kuitenkin niin, että ympäristöarvot säilyvät. 

Lähde: ftp.jrc.es/pub/EURdoc/JRC55391.pdf

Talvimatkailun eksotiikka säilyy. Lappiin tulee edelleen kaamos, jonka aikana aurinko ei lämmitä ja lisääntyvät sateet tupruttavat reiluja lumikerroksia.

Maatalous

Vaikutukset maa- ja metsä- talouteen ovat merkittäviä. Ilmastomme saattaa vuoteen 2080 mennessä muuttua niin, että kasvukausi pitenee ja kasvit saavat otollisen määrän lämpöä ja vettä koko kasvukauden ajan. PESETA projekti onkin päätynyt arviossaan siihen että Suomen maatalous tuottaa vuonna 2080 pinta-alaa kohden yli 60% nykyistä runsaamman sadon.

Alkutuotannolla on yhä vain supistuvaa merkitystä kokonaistaloudelle, mutta silti on hyvä huomata, että elintarviketeollisuuteen kannattaa investoida – täällä on edellytykset kasvulle. 

Tulvat ja merenpinnan nousu

Sateet lisääntyvät jonkin verran ja niinpä jokiemme vesimäärät saattavat talvisin kasvaa. Toisaalta kevättulvat jäävät etelä-Suomessa vähäisiksi – lunta saadaan enemmälti vain Lappiin.

PESETA projekti on ollut huolissaan myös merenpinnan parinkymmenen sentin nousuta. Suomessa luonnollinen maan kohoaminen kompensoi merenpinnan nousun.

Mihin toimenpiteisiin kannattaa ryhtyä

Ilmaston lämpeneminen on hidasta ja näyttää siltä että muutokset Suomen luonnossa ovat verkkaisia. Talouselämä ehtii hyvin sopeutua muutokseen.

On silti tärkeää että sopeutamme yhteiskuntaamme tulevaan tilanteeseen:

• matkailuun kannattaa investoida niin, että maamme jokin kolkka saa tunnetun brandiarvon kesämatkailun keitaana
• maatalouteen investoidaan EU tukien muodossa jo riittävästi, mutta elintarviketeollisuuden ja brandien kehittämisessä on paljon tekemistä
•  suuryritysvaltainen keskusjohdettu ajattelutapa antaa vähitellen tilaa pienyritysvaltaiselle innovaatioyhteiskunnalle ja tämän muutoksen seurauksena osaamme pian tehdä puustakin muuta kuin sellua, paperia, energiaa ja bulkkituotteita
• meidän kannattaa valmistautua sopeuttamaan siirtolaisia yhteiskuntaamme; Suomesta ei tule unelmien keidasta, mutta ilmastomme on jatkossa kuitenkin siedettävämpi

Ilmastomuutosta vastaan on tietenkin taisteltava. Mutta silti meidän velvollisuutemme on sopeuttaa oma Suomalainen yhteiskunta kaikkiin muutoksen mahdollisiin seurauksiin – myös niihin positiivisiin seurauksiin joita muutoksesta aiheutuu.