Hinnat ovat selkeässä nousussa, kun vertaa niitä vuoden takaisiin. Inflaatiolukemat Yhdysvalloissa nousivat reilusti yli Fedin tavoitteleman kahden prosentin. Ne lukemat ylitettiin maaliskuussa ja huhtikuun lukemat olivat 4.2%:ia. Kun unohtaa energian ja ruoan hinnat niin inflaatio oli 3%:ia. Yksi syy näihin korkeisiin lukemiin on vertailukausi mikä osui pandemian leviämiseen. Se onko inflaatio kaksi tai kolme prosenttia ei merkitse sijoittajalle niin paljoa, koska hän voi tuhota tuottonsa niin monella muulla tavalla. Mikäli inflaatioprosentti on iso yksinumeroinen tai kaksinumeroinen luku niin merkittävyys on suuri. Yritän kirjoituksessa pohtia onko inflaatio pysyvämpi ilmiö ja mitä seurauksia sillä olisi sijoittajalle. Keskustelua tästä käyvät myös minua paljon viisaammat ihmiset, joten kannattaa suhtautua kriittisesti näkemyksiini ja etsiä eri näkökulmia. Käsittelen inflaatiota Yhdysvaltojen näkökulmasta, koska maalla on suurin merkitys sijoittajille. Se mitä siellä tapahtuu vaikuttaa myös esimerkiksi Helsingin pörssiin.

Koska vuosi sitten hinnat olivat matalammalla pandemian takia niin monet näkevät inflaation olevan väliaikainen ilmiö mikä johtuu vertailujaksosta, katkoksista jakeluketjuissa ja rahamäärän kasvusta sekä jälkimmäisen siirtyminen osittain kuluttajien pankkitileille. Sanoisin, että syyt löytyvät kaikista vaihtoehdoista ja muista pienemmistä asioista. Onko tilanne pysyvä vai hetkellinen on tärkeä kysymys. Yksinkertainen vastaus minusta on se, että kukaan ei voi kertoa varmasti tulevaisuudesta.

Monimutkaisempaan vastaukseen pitää yrittää etsiä vihjeitä menneisyydestä. Yksi esitettävä kysymys on tällöin, että mikä ajankohta vastaa eniten tätä tilannetta? Olen nähnyt viisaampien vertaavan nykytilannetta sekä 1970-lukuun että toisen maailmansodan jälkeiseen aikaan. Itse kallistun jälkimmäiseen, koska silloinkin korot olivat nollissa, jakeluketjuissa oli katkoksia ja liikkeellä oleva rahamäärä oli suuri. Lisäksi keskuspankilla ei ollut suuria mahdollisuuksia nostaa ohjauskorkoaan, koska talous ei olisi sitä kestänyt. Yksi merkittävä ero oli, että silloin kuluttajille ei jaettu rahaa suoraan. Inflaatio kävi korkeimmillaan 15%:ssa, mutta se oli väliaikainen ilmiö. Vaikka nyt inflaatio ei ole lähelläkään tuota tasoa niin kaksinumeroinen lyhytaikainen inflaatiolukema ei olisi yllätys. Nykylukemat tuskin ovat lähellä lähivuosien maksimia jo vain sen takia, että Bidenin hallinnolla on monia suunnitelmia, jotka voivat kiihdyttää inflaatiota.

Kuluttajille suoraan jaettu raha tekee tilanteesta erilaisen ja pidän sitä inflaatiota kiihdyttävänä ilmiönä, vaikka osa elvytysrahoista menee säästöön ja velkojenmaksuun. On syytä huolestua paljon enemmän mikäli rahanjako suoraan kuluttajille ja erityisesti matalapalkkaisille tai työttömille jatkuu vielä pitkään. Tämä nostaa myös inflaatiota ja erityisesti matalapalkka-alojen kustannuksia, koska työnteko ei kannata työttömyyden sijaan. Monet yritykset ovat nostaneet minimipalkkojaan kuten Amazon. Palkkojen kasvu ei tietääkseni vielä vaikuta merkittävästi inflaation ja palkat seuraavat hitaammin inflaatiokehitystä. Kuluttajille suoraan jaettu raha on merkittävä syy inflaation nopeampaan kasvuun Yhdysvalloissa, kun vertaa Eurooppaan. Myös palkat nousevat Yhdysvalloissa nopeammin. EKP:n tase on suhteessa suurempi kuin Fedin, mutta inflaatio ei ole samaa luokkaa. Jakeluketjujen kuntoon laittaminen lähivuosina on varmasti yksi merkittävä inflaatiota hillitsevä asia, mutta asiasta minulla ei ole enempää sanottavaa.

Entäs sijoittajat?

Hyödyke- ja asuntosijoittajat ovat hintamuutosten perusteella hyötyneet paljon kasvaneesta rahamäärästä. On eri asia, että kuinka moni heistä on todellisuudessa tehnyt rahaa, koska kaikki hinnat eivät ole nousseet niin paljoa. Muun muassa puutavaran hinnat ovat Yhdysvalloissa nousseet useampia satoja prosentteja. Kolminumeroisiin lukemiin pääsevät lisäksi ainakin kupari ja maissi. Myös teräksen hinnat ovat nousseet kolminumeroisilla lukemilla, mutta ne olivat selvästi korkeammat 2018, joten niistä ei pidä olla erityisen huolestunut. Hyödykkeet voivat olla yksi mahdollinen kohde sijoittajien rahoille, vaikka hintanousut ovat olleet suuria. Hyödykehinnat nousevat useimmiten vuosia putkeen. Parhaimmat hintanousut voivat olla takana. Siitä huolimatta voi hyödykesijoittaja tehdä rahaa. Hyödykkeistä erityisesti kultaa pidetään inflaatiosuojana, mutta se ei aina liiku inflaation mukaan. Sanoisin perstuntumalta, että se liikkuu enemmän rahamäärän mukaan kuin inflaation. Jos haluat katsoa itse tarkemmin niin voit tehdä sen verraten seuraavista linkeistä löytyviä graafeja toisiinsa:

kuluttajahinnat ja rahamäärä ja Kullan hintahistoria

Puutavaran, teräksen ja monien muiden hyödykkeiden hinnat ovat nostaneet rakennuskustannuksia. Myös rakentajien maksamat palkat nousevat. Asuntojen hinnat ovat myös merkittävässä kasvussa. Ne ovat nousseet yli 13%:ia maaliskuun asuntohintaindeksin mukaan, kun vuosi sitten hinnat nousivat yli 3%:ia. Asunnot kestävät keskimäärin hyvin inflaatiota, mutta lisätuottoja ei kannata inflaation seurauksena odotella. Yhdysvaltojen asuntojen hinnat eivät suoran vaikuta Suomen hintoihin, joten maita ei voi suoraan verrata toisiinsa. Tätä lukevat asuntosijoittajat osaavat kertoa paremmin Suomen tilanteesta.

Pahin inflaatioansa löytyy Yhdysvaltain velkakirjoista, joiden reaalituotot menevät vahvasti miinukselle mikäli inflaatio kiihtyy. Niiden reaalituotot menevät pahasti miinuksille, koska keskuspankin ohjauskoron nosto voisi romuttaa talouden.Yksi sijoitusmahdollisuus olisi inflaatiosuojatut Yhdysvaltain valtionvelkakirjat TIPS:it. Lisäksi korkosijoittaja voi harkita niiden yritysten velkakirjoja, joita Fed ostaa. Sadan suurimman listan löydät täältä.

Osakesijoittajan kannattaa miettiä mitkä yritykset nauttivat hinnoitteluvoimasta. Inflaatio nostaa yritysten kustannuksia ja parhaat liiketoiminnat mahdollistavat hintojen nostamisen. Myös ne yritykset, joiden tuotteita ja/tai palveluita ihmisten on pakko ostaa inflaationkin iskiessä suojaavat sijoittajia inflaatiolta. Hyödykkeitä myyvät tai tuottavat yritykset voivat olla hyviä sijoituskohteita inflaation iskiessä. Yksi niiden ongelma voi olla pääomavaltaisuus. Toisaalta korot ovat matalat, joten pääomaa tarvitsevat yritykset eivät kärsi yhtä paljon kuin korkojen ja inflaation noustessa samanaikaisesti. Hyödyketuottajista riippuvaiset yritykset eivät ole parhaita sijoituskohteita korkean inflaation aikana. Tämä koskee niitä yrityksiä, joilla ei ole toisiaan vastaan kilpailevia alihankkijoita tai alihankkijoita, jotka ovat riippuvaisia yhdestä asiakkaasta.

Mainittakoon vielä sen verran, että lyhytaikainen inflaatio ei ole mahdoton ongelma, mutta nykytilanteessa pitkäaikainen korkea inflaatio on lopun alkua. Jos Yhdysvallat yskäisee niin monet muutkin saavat flunssan. Tämän takia on syytä seurata maan inflaatiokehitystä seuraavat vuodet.

Eipä muuta,

Tomm T