Investointiala pitää maailmantalouden riskejä pieninä

Mikä indikaattori kuvaa parhaiten investointialan arviota maailmantalouden riskeistä? Eräs parhaimmista on korkospreadi. Korkospreadi mittaa korkeatuottoisten yrityslainojen ylituottoa suhteessa valtionlainoihin. Yrityslainoihin sijoittava vaatii parempaa, konkurssiriskin tasoista korkopreemiota (= korkospreadia) silloin, kun riskit taantumasta ja konkurssiaallosta ovat suuret. Silloin myös pörssikurssit laskevat.

Oheisessa kuvassa on DJIA pörissi-indeksi (punainen, asteikko vasemmalla) sekä korkospreadi (sininen, asteikko oikealla). Kuvasta nähdään, että korkospreadi on tällä hetkellä historiallisen pieni. Korkomarkkinat arvioivat että yritysten konkurssiriski on tyypillisen yrityslainan juoksuaikana (5 vuotta) noin 1,5%/vuosi tuntumassa. Tämä on erittäin pieni riski ja investointiala pitääkin USA:n kansantalouden ja maailmantalouden riskejä erittäin pieninä.

Korkospreadi kertoo koko sijoitusmaailman tarkan arvion riskitasosta. Nykyisessä alhaisessa riskiarviossa piilee kuitenkin sijoittajalle tärkeä yllätys haudattuna. Alhaisesta riskiarviosta (korkopreadista) on vain yksi suunta, ylöspäin. Ja kun investoijien arvio riskitasosta alkaa joskus tulevaisuudessa kasvaa niin tästä seuraa harmia, pörssikurssit laskevat. Nyt ei luultavasti ole aihetta huoleen kun kaikki on mitä auvoisinta ja suloisinta. Mutta kannattaa kuitenkin olla varuillaan. Joskus on tyyntä myskyn edellä.  

Related Posts

Sijoittaminen

Koskisen sektorinsa helmi? Ehkei sittenkään

Helsingin osakeindeksikin vaihteeksi jäähtyy etenkin sitä AI-buumin voimalla nostaneen Nokian ottaessa jo kunnolla osumaa – erittäin hyvästä syystä jos minulta kysytään. Monella sektorilla ja varsinkin meikäläisittäin elintärkeässä metsäteollisuudessa

Sijoittaminen

Omat Rahat katsaus: AI-huuma jo selkeästi ”lapiot ja hakkuut” vaiheessa

Datakeskuksien rakentamiseen tarvittavat välineet ovat nyt huudossa.

Ai-huuma on edennyt seuraavaan vaiheeseen. Kovimmassa huudossa eivät ole enää suuria AI-investointeja tekevät ”perinteiset” teknojätit kuten Microsoft ja Google.