Joko taalan keskipitkä trendi kääntyi?
Odottelin maaliskuun alussa taalan vahvistumista samassa yhteydessä kun osakkeet droppaavat. Osakkeet ottivatkin kovan dropin, ja aluksi myös taala vahvistui, mutta parin viikon jälkeen euro kiipesi takaisin lähtötasolle hiukan päälle 1,40 taalaan. Mutta viikko sitten taala alkoi taas vahvistua. Onko nyt kyse lyhyestä korjausliikkeestä vai keskipitkän trendin taittumisesta?
Tekniseltä kannalta tilanne on hiukan hämmentävä. Useimmiten taala vahvistuu osakkeiden pudotessa, koska riskihalukkuuden vähentyminen johtaa osakkeiden ylitarjontaan ja sen kääntöpuolena dollarin kysynnän kasvuun. Tällä kertaa niin ei käynyt, vaikka osakedroppi oli varsin voimakas, johtuen osaltaan Japanin maanjäristyksen aiheuttamista peloista. Yleensä paniikkitunnelmat vahvistavat taalaa, muttei tällä kertaa. Voin keksiä ilmiölle erinäisiä syitä, mutta kaikki ne olisivat arvailua, joten en rasita teitä näillä spekulaatioilla.
Syklisten syiden nojalla odotan osakemarkkinoiden korjausliikkeen olevan pääosin ohi. Pienissä pörsseissä droppi kesti liki kaksi kuukautta, mitä kauemmin ne eivät nousumarkkinassa yleensä kestä, enkä näe perusteita laskumarkkinalle enempää teknisistä kuin reaalitaloudellisista syistä.
Osakkeiden noustessa taalan ei pitäisi juuri vahvistua. Toisaalta valuuttojenkin keskipitkä trendi on kestoltaan pari kuukautta, ja euron vahvistuminen kesti yli kaksi kuukautta, tammikuun alusta liki maaliskuun puoliväliin. Koska keskipitkät trendit harvoin kestävät kauemmin, olisi taalan vahvistumisen aika.
Euron teknisistä indikaattoreista useimmat alkavat olla yliostetun alueella. Vahvana teknisenä signaalina pidän myös sitä, että euro ei päässyt yli edellisestä, syksyllä tehdystä välihuipuista 1,42, vaan pakitti sen testattuaan takaisin. Näillä testeillä on usein vahva merkitys trendien taitteissa – tai toisaalta niiden jatkumisessa, jos läpäisy onnistuu.
Reaalitalouden tekijöistä euron heikentymisen puolesta puhuu – kuten Piksun toimitus totesi – Saksan osavaltiovaalit, joissa Merkelin CDU kärsi mehevän tappion. Luultavasti syynä oli hallituksen tuki ydinvoimalle, mikä oli paha virhetikki juuri ennen Fukushiman turmaa. Toisaalta hallituksen euroa tukeva linja vakuusrahastoineen on Saksassa varsin epäsuosittu, koska saksalaisille koituu tukitoimista EU:n suurin lasku. Hallituksen joutuminen ahdinkoon aluevaaleissa voi vaikuttaa hallituksen linjaan, tai johtaa CDU:n tappioon myös seuraavissa parlamenttivaaleissa.
Joka tapauksessa markkinat voivat asiat näin tulkita, ja markkinoiden kannalta asiat ovat kuten politiikassa Kekkosen mukaan: niin on, jos siltä näyttää. Jos markkinat odottavat euron vakausrahaston joutuvan vastatuuleen, euro heikentyy ja ongelmamaiden korot nousevat.
Euron keskipitkät liukuvat keskiarvot ovat tosin kääntyneet nousuun, minkä perusteella euron heikentymisen ei pitäisi tapahtua draamaattisesti. Toisaalta liukuvat vaihtavat kyllä suuntaansa, jos niikseen.
Keskipitkien valuuttatrendien voimakkuus on tavallisesti ainakin kymmenen prosentin tasoa, ja sillä perusteella taala vahvistuu ainakin 1,30 nurkille – sikäli kun keskipitkä trendi nyt todella kääntyi. Itse pidän taalapositioni siihen asti, kunnes markkina todistaa minun olleen väärässä.
Salaliittoteoria
Minua kiinnostaa, sattuneesta syystä, myös Euro/Dollari-suhde ja sen kehittyminen. Olen seurannut suhteen kehittymistä aktiivisesti noin vuoden verran. Viimeistään Kreikan, Irlannin ja Portugalin tapahtumien takia minun järkeni sanoo, että suhteen pitäisi olla tasolla 1.2 eikä 1.4. Selitys, jonka olen tälle vinoutumalle kehittänyt, on, että Kiinan intresseissä on pitää taala aliarvostettuna, jolloin USA ei vaadi juanin revalvointia. Kiinan ja USA:n kilpailukyky maailman markkinoilla on hyvä ja jotakuinkin balanssissa. Kärsijänä Eurooppa korkealla Euron kurssilla. Kiinahan on vahvasti tukenut Euron korkeaa kurssia mm. ostamalla Kreikan valtiolainoja. Siis Jenkit ja Kinkit yhdessä päättäneet, että Eurooppa pudotetaan cupista ennen lopullista finaalia näiden kahden kesken. Kommentteja?
P.S. Nasta juttu, että Blues ja HIFK jatkavat pääkaupunkiseudun edustajina lätkän pleikkareissa!
Kiintoisa hypoteesi
Kiintoisa ajatus, ja sikäli kai mahdollisuuksien rajoissakin, että ainoastaan suuria valuuttavarantoja hallinnoivien maiden resurssit riittävät valuuttojen liikutteluun haluttuun suuntaan, jos kenenkään. Kiinalle ja USA:lle heikko taala sopii, vaikka tietysti se nostaakin inflaatiopaineita, mutta se on ainakin viime aikoina koettu pienemmäksi pahaksi kuin viennin edistäminen. En tiedä, onko suurista valuuttaoperaatioista tarjolla julkista dataa, josta asiaa voisi selvittää.
En todellakaan ole valuutta-asiantuntija, vaikka toki tunnen valuuttojen liikkeisiin periaatteessa keskeisesti vaikuttavat tekijät, mutta ennen kaikkea paneutumiseni keskittyy tekniseen analyysiin. Valuuttojen liikkeet ovat finanssimarkkinoiden toiminnnassa minulle sinänsä suurin musta aukko, koska usein ne vaikuttavat aivan irrationaalisilta. On vaikea keksiä esimerkiksi reaalitaloudellista syytä sille, että euron taalahinta kävi huipussaan 1,60 tasolla. Taalan ostovoima kotimarkkinolla ei sinänsä ollut kadonnut, eli taalalle sai kyllä vastiketta Amerikkassa, kertovat siellä käyneet tai asuneet. Euro oli selvästi yliarvostettu, mutta miksi, siihen en tiedä syytä, vaikka arvailla voin.
Omakin käsitykseni on, että euro on jälleen yliarvostettu. Mutta jos jotain valuutta- ja ylipäätään rahamarkkinoista olen oppinut, niin sen, että virhehinnoittelut ovat arkea markkinoilla – ja kuten Keynes hauskasti ja osuvasti totesi, markkinat voivat olla väärässä paljon kauemmin kuin lompakkosi kestää. En sen vuoksi yritä yleensä päätellä, ovatko valuutat oikein tai väärin hinnoiteltuja, ainoastaan arvioida, mihin ne ovat missäkin tilanteessa matkalla.
Taalan vahvistuminen vaikuttaa jatkuvan, sillä euro kävi kääntymässä lyhyessä laskevassa trendilinjassa 1,4150 nurkilla, ja pakitti samoin tein alas käsikynkkää osakkeiden kanssa. Eli taalan trendi on vahvistuva, mutta kyse on nyt siitä, minkä aikavälin trendissä mennään. Indikaattorien ja syklisen kokemuksen nojalla odotan edelleen, että taala vahvistuisi kuukauden pari, mutta syklien mitat saattavat muuttua yllättävän nopeasti.
Heikki Ikonen