Julkisen talouden hoito on turvallisuuden tekijä
Itämeren alueen turvallisuustilanne on kiristynyt Venäjän varautuessa aseellisiin yhteenottoihin.
Turvallisuus syntyy siitä, että kansalaiset kokevat yhteiskunnan systemaattiseksi ja säännönmukaiseksi ja että sen asioita hoidetaan jämäkästi velkaantumatta. Silloin itsenäisyyttä ja yhteiskuntaa kannattaa puolustaa.
Asejärjestelmien ja varustuksen vertaaminen ei anna ajantasaista kuvaa puolustuskyvystä. Asejärjestelmät muuttuvat kaiken aikaa:
- Pitkän kantaman merimaaliohjukset tekivät Itämeren pintalaivastoista merkityksettömiä
- Miehittämättömät hävittäjät ovat tekemässä ilmaherruushävittäjät tarpeettomiksi
- Miehittämättömät maataistelukoneet tekevät parhaillaan taisteluhelikoptereista vanhanaikaisia
Kalusto vanhenee nopeasti ja oikean kuvan aseellisesta puolustuskyvystä saa arvioimalla maan omaa teollista pohjaa ja sitä miten hyvin maa on integroitunut kansainvälisen (ase)teollisuuden tuotantoketjuihin ja mikä on maan poliittinen asema.
Suomi tarvitsee vahvaa aseistusta ja saamme modernia aseistusta kustannustehokkaasti jos olemme osa yhteiseurooppalaista asehankintarengasta. Baltian mailla ja Puolalla on sama tilanne.
Onko meillä varaa sijoittaa puolustukseemme Donald Trump:n Nato suojateiltaan vaatima 2% BKT:stä? Nykyinen julkinen taloutemme (noin 58% /BKT) ei ehkä kestä lisää menoja.(??)
Lisää tietoa:
- Google: Maailmanpankin kehitysindikaattorit
- Global firepower
- Ulko ja turvallisuuspoliittinen selonteko
Venäjästä
En ole pahemmin sivustosta Global firepower perustanut, mutta nyt katsoin tuota linkkiä http://www.globalfirepower.com/aircraft-total.asp . Jos lähtee liikkeelle jostain Espanjasta ja poimii siitä ylöspäin suurimpia maita BKT:n perusteella https://en.wikipedia.org/wiki/List_of_countries_by_GDP_(nominal) , saa koota aika monta valtiota, ennen kuin pääsee Venäjän sot.lekomäärään. Siis esim. Espanjalla ja Saksalla joku 500-600 lekoa ja Venäjällä 3500 yksinään. Ja Venäjän BKT on Espanjan luokkaa ja Saksaa pienempi. Lekomäärien maailman 2. ja 3:sta maasta haluaisin vielä huomauttaa, että uutisotsikoista huolimatta Kiinan tst.koneet ovat oikeastaan tuontitavaraa, Su-27 ja MiG-21 ovat yleisimpiä hävittäjiä ja jälkimmäinen siis ~60 v. vanha. Koulutus- ja kuljetuskoneita on hyvin runsaasti. Asia selviää, kun tuosta klikkaa koneen tyyppinimen auki https://en.wikipedia.org/wiki/People's_Liberation_Army_Air_Force#Aircraft_inventory , niin saa tuollaisia tuloksia https://en.wikipedia.org/wiki/Chengdu_J-7
Suomen Nato optiosta
Mistä Suomen hävittäjät tullaan ostamaan? Hävittäjähankinta on mielestäni osiltaan pääsylippu Natoon. Jos mielimme USA:n turvatakuita (Naton artikla 5) niin meidän tulee maksamalla osallistua USA:n puolustusteollisuuden rakentamiseen. Ja hävittäjien ostaminen USA:sta on tämän tyyppinen kädenojennus USA:lle. Hinta on sitä luokkaa, että kyllä sillä yhden turvatakuun saa.
Jos ostamme hävittäjät USA:sta niin voimme olettaa Nato option olevan auki ja jos ostamme muualta niin Nato optio on epävarmempi.
Hemmetin kallis optio, joka raukeaa jos ei sitä käytä. Jos olisimme Naton jäsen niin meidän ei tarvitsisi välttämättä ostaa USA:sta. Riittäisi että rakennamme eurooppalaista puolustusta yhdessä muiden euroopplaisten kanssa.