Julkisen talouden hoito on turvallisuuden tekijä

Itämeren alueen turvallisuustilanne on kiristynyt Venäjän varautuessa aseellisiin yhteenottoihin.

Turvallisuus syntyy siitä, että kansalaiset kokevat yhteiskunnan systemaattiseksi ja säännönmukaiseksi ja että sen asioita hoidetaan jämäkästi velkaantumatta. Silloin itsenäisyyttä ja yhteiskuntaa kannattaa puolustaa.

Asejärjestelmien ja varustuksen vertaaminen ei anna ajantasaista kuvaa puolustuskyvystä. Asejärjestelmät muuttuvat kaiken aikaa:

  • Pitkän kantaman merimaaliohjukset tekivät Itämeren pintalaivastoista merkityksettömiä
  • Miehittämättömät hävittäjät ovat tekemässä ilmaherruushävittäjät tarpeettomiksi
  • Miehittämättömät maataistelukoneet tekevät parhaillaan taisteluhelikoptereista vanhanaikaisia

Kalusto vanhenee nopeasti ja oikean kuvan aseellisesta puolustuskyvystä saa arvioimalla maan omaa teollista pohjaa ja sitä miten hyvin maa on integroitunut kansainvälisen (ase)teollisuuden tuotantoketjuihin ja mikä on maan poliittinen asema.

Suomi tarvitsee vahvaa aseistusta ja saamme modernia aseistusta kustannustehokkaasti jos olemme osa yhteiseurooppalaista asehankintarengasta. Baltian mailla ja Puolalla on sama tilanne.

Onko meillä varaa sijoittaa puolustukseemme Donald Trump:n Nato suojateiltaan vaatima 2% BKT:stä? Nykyinen julkinen taloutemme (noin 58% /BKT) ei ehkä kestä lisää menoja.(??)

Lisää tietoa:

 

2 thoughts on “Julkisen talouden hoito on turvallisuuden tekijä

  1. Venäjästä

    En ole pahemmin sivustosta Global firepower perustanut, mutta nyt katsoin tuota linkkiä http://www.globalfirepower.com/aircraft-total.asp . Jos lähtee liikkeelle jostain Espanjasta ja poimii siitä ylöspäin suurimpia maita BKT:n perusteella https://en.wikipedia.org/wiki/List_of_countries_by_GDP_(nominal) , saa koota aika monta valtiota, ennen kuin pääsee Venäjän sot.lekomäärään. Siis esim. Espanjalla ja Saksalla joku 500-600 lekoa ja Venäjällä 3500 yksinään. Ja Venäjän BKT on Espanjan luokkaa ja Saksaa pienempi. Lekomäärien maailman 2. ja 3:sta maasta haluaisin vielä huomauttaa, että uutisotsikoista huolimatta  Kiinan tst.koneet ovat oikeastaan tuontitavaraa, Su-27 ja MiG-21 ovat yleisimpiä hävittäjiä ja jälkimmäinen siis ~60 v. vanha. Koulutus- ja kuljetuskoneita on hyvin runsaasti. Asia selviää, kun tuosta klikkaa koneen tyyppinimen auki https://en.wikipedia.org/wiki/People's_Liberation_Army_Air_Force#Aircraft_inventory  , niin saa tuollaisia tuloksia https://en.wikipedia.org/wiki/Chengdu_J-7

  2. Suomen Nato optiosta

    Mistä Suomen hävittäjät tullaan ostamaan? Hävittäjähankinta on mielestäni osiltaan pääsylippu Natoon. Jos mielimme USA:n turvatakuita (Naton artikla 5) niin meidän tulee maksamalla osallistua USA:n puolustusteollisuuden rakentamiseen. Ja hävittäjien ostaminen USA:sta on tämän tyyppinen kädenojennus USA:lle. Hinta on sitä luokkaa, että kyllä sillä yhden turvatakuun saa.

    Jos ostamme hävittäjät USA:sta niin voimme olettaa Nato option olevan auki ja jos ostamme muualta niin Nato optio on epävarmempi.

    Hemmetin kallis optio, joka raukeaa jos ei sitä käytä. Jos olisimme Naton jäsen niin meidän ei tarvitsisi välttämättä ostaa USA:sta. Riittäisi että rakennamme eurooppalaista puolustusta yhdessä muiden euroopplaisten kanssa.

Comments are closed.

Related Posts

Sijoittaminen

Suomalaisten yritysten tunnusluvut löytyvät piksun työkalut valikosta

Suomalaisten yritysten tunnusluvut on laskettu valmiiksi piksun TYÖKALUT -> ARVOSTUSKERTOIMIA sivulle:

S/P%  =  (S)ales per (P)rice.    Liikevaihto suhteessa markkina-arvoon (milj.) prosentteina. Joidenkin yritysten tekemä lisäarvo

Yhteiskunta

Yrittäjästatuksella (esim toiminimellä) toimimista helpotetaan ja sähköiset alustat voivat tarjota yrittäjästatuksella toimiville urakoita

Euroopan unioni on säätänyt alustatyödirektiivin, jonka mukaan alustatyötä (ja muita urakoita) tulee voida tehdä niin yrittäjänä kuin työsuhteessakin.

Monet maat, kuten Suomi, ovat pyrkineet pakottamaan kansalaisiaan

Sijoittaminen

Euroopan keskuspankin mukaan kulta on hyvä arvon säilyttäjä silloin kun ajat ovat levottomat

Euroopan keskuspankki kertoo raportissaan sijoittajille tärkeää informaatiota kullan soveltuvuudesta sijoitusinstrumentiksi:

Fyysinen kulta on antanut hyvää suojaa osakemarkkinoiden volatiliteettiä, talouspolitiikan äkkikäänteitä ja geopoliittisia riskejä vastaan.
Turvallisimpia