Kala haisee – on defensiivisten osakestrategioiden aika
Olen kuullut sanottavan, että nyt on hyvä aika ostaa osakkeita. Jos nyt on hyvä aika ostaa osakkeita, niin millainen aika oli ostaa osakkeita 2009 keväällä? Markkinoiden tarkkaa suuntaa ja käänteitä on mahdotonta pyrkiä ennustamaan. Tilanne 2011 kuitenkin osin muistuttaa nousua ennen edellistä osakemarkkinoiden laskukäännettä 2007:
- USAn talous on saatu pyörimään taas uusilla velkakikkailulla eikä se perustu aitoon talouskasvuun
- Energian ja ruokien hinnat nousevat nousevat vähentäen kuluttajien ostovoimaa
- Korot ovat kuitenkin vielä alhaalla, joka tosin vain perustuu siihen, että talouden keskussuunnittelijoina toimivat keskuspankit ovat päättäneet pitää korot alhaalla. Jos politiikka ei muutu, liian alhaiset ohjauskorot johtavat alhaisempiin säästöjen reaalikorkoihin. Tämä taas vähentää kulutusmahdollisuuksia tulevaisuudessa, esim. suomalaisten eläkesäästämisesstä tulee riittämätöntä.
- Kaiken tämän lisäksi tuntuu siltä, että kaikki ovat tällä hetkellä innokkaasti sijoittamassa tai puhuvat siitä – kala siis haisee.
- Yritysten voittomarginaalit (keskiarvoon hakeutuva prosessi) on trimmattu erinomaisiksi etenkin Yhdysvalloissa, joten voittomarginaalin parantaminen vaikeaa. Jos taas yritykset alkavat palkkaamaan työttömiä, jolloin talous paranisi, voittomarginaalit huononisivat.
- Osakkeet eivät ole ”halpoja” ( Shillerin P/E(10v))
On sanomattakin selvää, että 2009 nousun jälkeen tuottopotentiaali on heikompi. Vuoden 2011 tuotoista annetaan nyt keskiarvoihin perustuvia arvioita, jotka eivät anna kuvaa koko tuottopotentiaalin jakaumasta. Tässä tilanteessa voi toki positiivinenkin tuottokin olla vuonna 2011 mahdollista, mutta voimakkaan nousun todennäköisyys on laskenyt ja voimakkaan laskun todennäköisyys lisääntynyt.
Markkinoilta voi pyrkiä saaavuttamaan ylituottoa erilaisilla osakestrategioilla, mutta on myös huomioitava, että nämä strategiat toimivat eri markkinatilanteissa eri tavalla, esim. mnomentum strategiat toimivat paremmin voimakkaiden laskujen jälkeen ja pienet osakkeet antavat parempaa tuottoa markkinanousuissa. Toisaalta taas tilanteisiin, joissa voimakkaan kurssinousun potentiaali on laskenut, mutta kurssilaskun todennäköisyys on kasvanut löytyy strategioita. Korkean osinkotuoton tarjoavat osakkeet tarjoavat ylituottoa etenkin markkinoiden laskiessa. Voimakkaan kurssinousun tarjoamasta tuottopotentiaalista voidaan myös luopua suoraan kirjoittamalla osto-optioita ja toteuttamalla covered call-strategiaa, jonka jäkeen voimakkaista nousuista ei voida hyötyä, mutta toisaalta tällä strategialla voidaan lyödä markkinatuotto tasaisessa liikkeessä tai markkinan laskiessa.
Suurin virhe on alkaa veikkaamaan lyhyen ajan markkinaliikkeitä optioilla tai joillakin muilla vivutetuilla tuotteilla. Ne ovat jännittäviä, mutta niiden käyttö on pitkällä aikavälillä kestamätöntä, koska ne eivät itsessään tarjoa ylituottoa. Itseäasissa niillä raha palaa.
2011
1 Osakemarkkinoiden tuottoa on tarkasteltaessa on hyvä eriyttää reaalinen ja nimellinen tuotto. Voi hyvin olla, että reaalinen tuotto on negatiivinen vaikka nimellinen tuotto on positiivinen. Koko tuottoprosenttihan on määritelty suhteessa "all cash" possaan – eli vaihtoehtoissijoitus on käteinen. Tällä hetkellä käteisen pitäminen on mielestäni kyllä kohtuu riskaabelia, koska inflaatio voi kiihtyä voimakkasti.
2 On hyvä ottaa huomioon, että kaikkien sosialististen talouksien kuten USA:n ja EU:n kannustimet on viritetty siihen suuntaan, että nimellistä talouskasvua ja inflaatiota (kohtuullista) on hyvä saada. Tällöin julkisen talouden paine pienenee. Eli keskushallinnossa halutaan, että markkinat nousee
3 Onko sulla tilastoa velkamäärästä taloudessa ? Mielikuvani on se, että ainakin yritysten taseet on putsattu ja ovat hyvässä kunnossa, koska kaikki ovat hypervarovaisia uuden kriisin suhteen ja muistavat vielä viime laman.
re 2011
(1) Tässä olen samaa mieltä ja tähän liitty edellinen kirjoitukseni deflaatiosta ja osakesijoittamisesta. Tosi asiahan on se, että tällä hetkellä ei saa minkäänlaista riskitöntä suojaa rahoille ja käteisen pitämisen kannattamattomuus ajaa sijoittajia riskipitoisiin sijoituksiin, esim. Suomessa sijoitusasuntoihin. Negatiivisten reaalikorkojen erityispiirre on vielä se, että samaan aikaan, kun velkaa saa "inflaatioalennuksella," se ohjaa spekulaativisiin riskisijoituksiin ja riskin ottoon. Samasta syystä USAn bondien tuotto voi olla alhainen: lainaa alhaisella lyhyellä korolla rahaa ja sijoita se pitkään korkoon, jos oletat keskupankin pitävän lyhyellä koron alhaalla–> Vaikka inflaatio laukkaa saat kuitenkin koko ajan korkoerotuksen ja, jos homma menee pieleen, et ehkä nyky järjestelmässä edes joudu vastaamaan riskeistä. Tästä syystä on ihan loogista, että samaan aikaan bondien tuotot voivat olla alhaalla kuvastaen alhaista inflaatio-odotusta ja kullan hinnan korkealla kuvastaen korkeaa inflaatio-odotusta. Tästä syystä esim. inflaatio-odotusten tarkkailussa voi olla parempi verrata inflaatiosuojattujen ja tavallisten bondien tuottoerotuksia.
Jos ja kun reaalikorot nostetaan pitkällä aikavälillä kestavälle tasolle, se aiheuttaa monissa sijoituksissa spekulanteille negatiivisen kassavirran (esim. jos sijoitusasuntoihin annetun lainan korko nousisi 5 %, jolloin vuokratuotto ei välttämättä riitä kompensoimaan lainakustannuksia) –> negatiivinen kierre asuntomarkkinoilla –> nehatiivinen kierre taloudessa.
Tuotto-odotusta on kuitenkin pakko saada ja sitä voi saada myös vaikka myymällä optioita. Pelkkä markkinariskiin liittyvä tuotto-odotus ei ole ainut vaihtoehto ja tämä on hyvä pitää mielessä.
Inflaation suhteen olen samaa mieltä ja olenhan koko ajan esittänyt voimakkaita inflaationäkemyksiäni;)
(2) Tämä on hyvä pointtti ja pitää huomioida. Toisaalta tämän tien valiteseminen on eräänlainen "sota viimeiseen mieheen." Erilaisten keskussuunnittelijouden päättäessä taloudesta ja resurssien allokoinnista ei voida olettaa, että yhteiskunnan resurssit ohjautuvat mahdollisimman tehokkaasti–> haittaa reaalikasvulle pitkällä aikavälillä –>vaikutaa reaalituottoihin.
(3) Kuka ottaa velkaa? Yritys joka investoi vai kotitalous, joka kuluttaa rahan heti;) Miten esi vaihtoehdot kertautuvat tulevaisuuden talouskasvuun?;)
Tässä lisää juttua FEDin politiikasta ja osakemarkkinoista
Howard Davidowitz tech tickerissä