Esimerkki ETF-rahastojen operatiivisista ongelmista: case Egypti

Olen tässä blogissa jo painottanut indeksiosuuden arvon ja osuuden markkinahinnan suhteen erotuksen seuraamisen tärkeyttä, joka ei valitettavan useaa liian innokasta sijoittajaa kiinnosta.

ETF-rahastojen (ts. indeksiosuuksien) tulisi toimia niin, että institutionaaliset sijoittajat (authorized participants), joilla on erityisoikeudet vaihtaa indeksiosuutta vastaava osakekori indeksiosuudeksi, pystyvät tekemään arbitraasia ja pitämään ETF-rahaston markkinahinnan lähellä. Epälikvideillä sijoituksilla ja markkinoiden ollessa erityistilanteessa indeksiosuuden markkina-arvo ja osuutta vastaavan osakekorin arvo saattavat erota huomattavasti.

Kansainvälisten ETF-rahastojen ongelmana on myös se, että niillä saatetaan käydä kauppaa markkinalla, joka toimii eri aikavyöhykkeellä, kuin se markkina, johon itse indeksiosuuden indeksi perustuu, esim. indeksiosuudella käydään kauppaa Intian markkinoihin perustuvalla indeksiosuudella käydään kauppaa USA:ssa. Tämäkin toki johtaa tilanteeseen, jossa indeksiosuudelta puuttuu ajankohtainen vertailuarvo sen kaupankäynnin aikana (tosin vertailuarvosta on helppo saada hyvä arvio) ja osakekoria ei voida vaihtaa indeksiosuuksiksi ja toisin päin.

Viime aikoina hyviä esimerkkejä operatiivisista ongelmista, joissa indeksiosuuden markkina-arvo ei pysy sen osakekorin tai bondikorin arvon perässä on MUB ja nyt viimeiseksi Egyptiin sijoittava EGPT.

Olen tässä blogissa jo painottanut indeksiosuuden arvon ja osuuden markkinahinnan suhteen erotuksen seuraamisen tärkeyttä, joka ei valitettavan useaa liian innokasta sijoittajaa kiinnosta.

ETF-rahastojen (ts. indeksiosuuksien) tulisi toimia niin, että institutionaaliset sijoittajat (authorized participants), joilla on erityisoikeudet vaihtaa indeksiosuutta vastaava osakekori indeksiosuudeksi, pystyvät tekemään arbitraasia ja pitämään ETF-rahaston markkinahinnan lähellä. Epälikvideillä sijoituksilla ja markkinoiden ollessa erityistilanteessa indeksiosuuden markkina-arvo ja osuutta vastaavan osakekorin arvo saattavat erota huomattavasti.

Kansainvälisten ETF-rahastojen ongelmana on myös se, että niillä saatetaan käydä kauppaa markkinalla, joka toimii eri aikavyöhykkeellä, kuin se markkina, johon itse indeksiosuuden indeksi perustuu, esim. indeksiosuudella käydään kauppaa Intian markkinoihin perustuvalla indeksiosuudella käydään kauppaa USA:ssa. Tämäkin toki johtaa tilanteeseen, jossa indeksiosuudelta puuttuu ajankohtainen vertailuarvo sen kaupankäynnin aikana (tosin vertailuarvosta on helppo saada hyvä arvio) ja osakekoria ei voida vaihtaa indeksiosuuksiksi ja toisin päin.

Viime aikoina hyviä esimerkkejä operatiivisista ongelmista, joissa indeksiosuuden markkina-arvo ei pysy sen osakekorin tai bondikorin arvon perässä on MUB ja nyt viimeiseksi Egyptiin sijoittava EGPT.

Egyptin pörssi romahti torstaina 27.1 ja se suljettiin. Tämän jälkeen EGPT:llä on käyty kauppaa ilman, että osakekorin osakkeilla olisi käyty kauppaa pörssissä. Nyt ollaan tilanteessa, jossa ei ole "oikeaa" arvoa osuudelle ja osuuksien vaihto ei toimi. Yllättävää on vielä se, että sijoittajat ovat rynnistäneet ostamaan EGPT:tä levottomuuksien edetessä sen arvo on noussut ja sillä käydään kauppaa nyt noin 14 % preemiolla verrattuna Egyptin pörssin arvoon sen sulkeutuessa – eli osuuden markkina-arvo on huomattavasti korkeampi kuin osakekorin arvo Egyptin pörssin sulkeutuessa.

Tähän asti aika perusasiaa, mutta mistä tässä on kyse?

Normaalisti indeksiosuusrahaston tulisi seurata indeksiä, mutta nyt EGPT on ottanut huomattavan "varaslähdön," joten kyse on siitä, että onko EGPT nyt hinnoiteltu Egyptiin liittyvän informaation mukaan oikein?

Kansainvälisten indeksiosuuksien hinnat eivät välttämättä reagoi niiden osakekorien tuottoihin, kuten kuuluisi (kts. 1).Tällaisessä erikoistilanteessa indeksiosuuden markkina-arvon arviointi on vielä vaikeampaa.

Lopulta Egyptin pörssi kuitenkin aukeaa, joten huomioitavaa on se, että jos osuuden markkina-arvo on liian korkea, institutionaaliset sijoittajat ostavat markkinoilta osuutta vastaavaa osakekoria ja vaihtavat sitä osuuteen, jonka sitten myyvät markkinoilla–> preemio häviää, institutionaaliset sijoittajat tekevät voittoa, EGPT:hen sijoittaneet sijoittajat häviävät. Sellainen mahdollisuus toki on, että indeksin arvo nousee enemmän kuin mitä EGPT:n arvo on noussut, mutta ETF-sijoittaja on ehdottomasti altavastaajana.

Huomioitavaa myös on se, että sijoittajilla, jotka ovat Egyptissä ja vaikuttavat paljon itse indeksin kehitykseen on huomattavasti erilainen mielentila, kuin EGPT:n arvoa seuraavalla sijoittajalla, joka mukavasti mössöttää hampurilaista USA:ssa. Nyt siis jo oletamme, että nämä sijoittajat egyptiläiset sijoittajat ryntäävät ostamaan Egyptissä osakkeita suoraan melkein mielenosoituksista. Tämä minua hieman epäilyttää, koska Egyptin pörssi nimittäin jo kerran romahti huomattavasti vuoden 2010 alussa, kun huhuttiin, että Mubarak olisi kuollut saadessaan hoitoa Saksalaisessa sairaalassa, riippumatta siitä, että Saksalaiset lääkärit vakuuttivat leikkauksen sujuneen hyvin."Varaslähtöön" ei siis välttämättä kannata lähteä mukaan, vaikka muutos voi vaikuttaa pitkällä aikavälillä positiivisesti Egyptin talouteen, vaikka itse osakeindeksi nousisi pörssin avauduttua. Itse kohde-etuuna oleva indeksi voi nousta samaan aikaan, kun indeksiosuuden markkina-arvo laskee.

12 thoughts on “Esimerkki ETF-rahastojen operatiivisista ongelmista: case Egypti

    1. Voi hyvänen aika tätä meidän talousmediaa

      Ehkä kevyt viittaus olisi paikallaan.

      1. Esto?

        Pystyisikö mahdollisuuden seurata Piksun feediä, jotenkin estämään?

        Tietääkö esim. Kaitsu?

      2. Ymmärtää hyvin että viittauksettomat kopiot harmittaa

        Ymmärrän hyvin että tämän tyyppiset viittauksettomat "kopiot" harmittaa. 

        Piksun fiideijä luetaan noin 50'000 kertaa kuukaudessa ja on vaikea tietää kuka lukee ja mitä. Lukemista on hankala rajoittaa.

        Se on sentään lohdullista että media alan päättäjät (päätoimittajat, toimitussihteerit etc..) seuraa sitä mistä/keneltä toimittajat ottavat ideoita. Ja se että kirjoitat hyvää asiaa, jota kelpaa kopioida, on meriitti. Aikaa myöden myös lukijatkin löytävät toivottavasti tiedon alkuperäiselle lähteelle.

        Jos etsit googlesta hakusanalla "EGPT ETF rahasto" niin ensimmäisenä tulee sinun artikkelisi piksussa ja vasta toisena kauppalehden artikkeli. Hyvä että edes google toimii.

        http://www.google.fi/search?q=EGPT+ETF+rahasto&ie=utf-8&oe=utf-8&aq=t&rls=org.mozilla:fi:official&client=firefox-a

         

        Otan tehtäväkseni keskustella Arin kanssa tästä asiasta – hänellä on aika laaja käsitys media-alasta ja voihan olla että hänellä on jokin neuvo.

      3. Käyttöehdot

        Käyttöehdoissa lukee:

        Piksu™ sisältöä edelleen julkaistaessa pitää ilmoittaa, ellei ole muuuta mainittu , tekijä ja lähde. Noudatamme creative commons lisenssiä johon Piksu™ sisällöntuottajat, elleivät muuta mainitse, sitoutuvat. ?

        Pieni soitto Kauppalehden päätoimittajalle olla paikallaan!

    2. Olen ilmoittanut asiasta

      Olen ilmoittanut asiasta sähköpostitse Kauppalehden vastaavalle päätoimittajalle, Hannu Leinoselle.

    3. Mikä tässä on ongelma?

      Miksi tässä pitäisi olla viittaus Piksuun? Kauppalehtihän selvästi kertoo lainaavansa Bloombergiä.

      Yhtä hyvin voi kysyä miksi Piksussa ei ole viittausta Bloombergin uutiseen…

  1. Hävytöntä touhua

    Oli taas harvinaisen "nerokas" veto KL:tä kopioida setti suoraan Piksusta. Ongelmana on vaan se, ettei kukaan valtamedian edustaja kykene tekemään samassa paikassa ja ajassa yhtä terävää havaintoa kehittyviltä markkinoilta. Ehkä Peltomäki toimii KL:ssä haamukirjoittajana? 😉

    Toisaalta tuo hyvin omalaatuinen plagiaatti on kunnianosoitus sekä Peltomäelle että Piksulle, koska onhan se totta, että Piksun sisältö vaan jatkuvasti paranee ja KL:n degeneroituu. KL:ssä tuputettu höpö-höpö vaan tukkii aivojen olennaiset informaatiosuodattoman kaikella turhalla moskalla.

    Ehkä lopetankin Kauppalehden tilauksen ja maksan huomattavasti paremmasta Piksusta?

  2. Kiitos hyvästä artikkelista.

    Kiitos hyvästä artikkelista. ETF:n jälkimarkkina-arvon ja NAV:in ero pitäisi hyvin toimivilla markkinoilla mennä kyllä lähelle nollaa. Tämä ei kuitenkaan usein toteudu. Miksi? Onko arbitrointi niin vaikeaa? Vaihdettavat blokit suuria jne. ? Luulisi, että joku 10% preemio/discount tekisi arbitroinnista jo kohtuullisen kannattavaa. Lisäksi herää kysymys miksi ETF:ää /rahastoa ylläpitävä taho ei itse arbitroi hinnoitteluvirhettä pois? Rahasto voisi itse vaikka tarjoutua ostamaan osuuksia 5% alennuksella, myymään 5% preemiolla ja tarvittassa likvidoida ostetut/myydyt osuudet myymällä/ostamalla osuutta vastavan arvopaperikorin markkinoilla.

     

    EGPT:stä sen verran, että toi voi hyvinkin olla oikein hinnoiteltu. Hienoa, että Egyptin pörssin kehitystä voidaan seurata ilman, että pörssi on auki ;). Joku on saattanut kilauttaa Obamalle, Mubarakille tai El-Baradeille ja kysellä mitä siellä oiken tulee tapahtumaan

    1. Arbitrointi

      Arbitroijan pitäisi pystyä ostamaan Egyptin osakemarkkinoilta indeksiosuutta vastaava osakekori ja vaihtaa se rahaston kanssa indeksiosuuteen, jonka voisi myydä markkinoilla. Tällöin toki indeksiosuuden arvo ja osakekorin arvot lähenisivät toisiaan. Nyt kuitenkin Egyptin pörssi on ollut kiinni, joten arbitraasia ei voi tehdä, koska osakkeitakaan ei voi ostaa.

      Näitä tapauksia, joissa erilaisten operatiivisten ongelmien vuoksi pörssinoteeratun rahaston ja markkina-arvo ja NAV huomattavasti poikkeavat toisistaan, on ollut ennenkin. Olen niistä kirjoittanutkin ja tämäkin voi olla kaupankäyntimahdollisuus, mutta en ala siitä syvempää analyysiä tässä tekemään.

      Oleellinen kysymys on se, että onko tässä tapauksessa markkina-arvon ja NAVin ero informaatiotehokas siten, että se oikeasti vastaa osakeindeksin kehitystä…

      Joka tapauksessa tämä on nyt viimeinen ETF-kirjoitukseni, ainakin julkinen sellainen. 

    2. Arbitrointi

      Arbitroijan pitäisi pystyä ostamaan Egyptin osakemarkkinoilta indeksiosuutta vastaava osakekori ja vaihtaa se rahaston kanssa indeksiosuuteen, jonka voisi myydä markkinoilla. Tällöin toki indeksiosuuden arvo ja osakekorin arvot lähenisivät toisiaan. Nyt kuitenkin Egyptin pörssi on ollut kiinni, joten arbitraasia ei voi tehdä, koska osakkeitakaan ei voi ostaa.

      Näitä tapauksia, joissa erilaisten operatiivisten ongelmien vuoksi pörssinoteeratun rahaston ja markkina-arvo ja NAV huomattavasti poikkeavat toisistaan, on ollut ennenkin. Olen niistä kirjoittanutkin ja tämäkin voi olla kaupankäyntimahdollisuus, mutta en ala siitä syvempää analyysiä tässä tekemään.

      Oleellinen kysymys on se, että onko tässä tapauksessa markkina-arvon ja NAVin ero informaatiotehokas siten, että se oikeasti vastaa osakeindeksin kehitystä…

      Joka tapauksessa tämä on nyt viimeinen ETF-kirjoitukseni, ainakin julkinen sellainen. 

  3. Pyydämme anteeksi Kauppalehdelle aiheuttamaamme harmia

    Verkkolehti http://www.piksu.net pyytää anteeksi Kauppalehdeltä alla olevassa keskustelussa esiintynyttä plagointisyytettä. Kauppalehti on käyttänyt lähteenään jo aiemmin samana aamuna ilmestynyttä Reuters:n paljolti saman sisältöistä uutisfiidiä sekä ulkopuolisia analyytikoita. Kauppalehti ei ole käyttänyt lähteenä tätä Jarkko Peltomäen artikkelia. Sisällön samankaltaisuus johtuu yksinkertaisesti aiheen ajankohtaisuudesta. 

    Tässä alla esitetyt plagointisyytteet ovat täysin aiheettomia ja johtuvat verkkolehden http://www.piksu.net toimituskunnan tekemästä virhearviosta. 

    Verkkolehti http://www.piksu.net on syvästi pahoillaan Kauppalehdelle aiheuttamastaan harmista.

     
    Kai Nyman
    Verkkolehden http://www.piksu.net päätoimittaja

Comments are closed.

Related Posts

Talous Yhteiskunta

Kiinasta

Viime päivinä markkinat ovat hermoilleet Kiinan kehityksestä, eikä suotta.

Jos suoraan sanotaan, en ole koskaan ymmärtänyt, miten ihmeessä maailmanhistorian tuhoisinta hallitsijaa Maoa rajattomasti ihaileva kommunistinen valtio

WP Twitter Auto Publish Powered By : XYZScripts.com