Kannattaako kuplalla kellua

Sijoitustoiminnassa joutuu pohtimaan paljon osakkeiden arvostustason kohtuutonta nousua. Arvostustasojen nousu tuntuu jatkuvan kuin aikoinaan Hollannin tulppaanimania: Vaikka osakkeet ovat jo yliarvostettuja, tuntuu nousu aina vain jatkuvan.

 
Avainkysymys on, kannattaako osakkeiden hintakuplalla kellua vai yrittää löytää pienempiriskinen ja kohtuutuottoinen kohde. Mielenkiintoisen vastauksen kysymykseen tarjoaa Guenster, Kole & Jacobsen  tutkimus “Riding Bubbles”.

 
Heidän tutkimuskohteensa on osakekuplien syntyminen ja sijoittajan tuotto kuplissa 48 toimialalla vuosina 1926-2006. Tutkimuksessa on osakkeiden hinnoittelukupla määritelty kahdella kriteerillä: Toimialan osakkeiden hinnat nousevat nopeammin kuin mitä toimialan fundamenttiarvot kasvavat (fundamenttihinnoittelu on laskettu erikseen kolmella eri tavalla CAPM, Fama-French 3 faktori ja 4-faktori (market, size, book-to-market, momentum) ja toisena yhtäkkinen hintojen nousu jota arvostusmallit eivät selitä.
 
Tutkimuksen mukaan osakkeiden hintakuplat ovat varsin tavanomaisia, neljä per toimiala keskimäärin. Kuplat kestävät 30 kuukautta ja niiden raakatuotto on 26 % vuodessa ja ylituotto 19 % vuodessa.
Kuplan tuotto on niin suuri, että se kompensoi romahtamisen aiheuttaman riskin.
Kuplan jälkeen romahdus tapahtuu kuukaudessa, jota seuraa kahden vuoden laskujakso.
 
Tutkimuksessa on myös laskettu miten tuottaisi kuplaan sijoittava strategia tuottaisi. Kuplan muodostumisperustella (arvostustason ylittävä hinnoittelu 4-faktorilla, kiihtyvä arvostustason nousu) on laskettu tuotto salkulle, joka investoin aina todettuihin kupliin. Jos kuplia on todettua useammalla toimialalla, investointi on jaettu toimialoille. Investointi on kestänyt kuplan eli ylihinnoittelun ajan.
 
Alla on julkaisun kuva siitä kuinka tällä strategialla sijoitettu dollari olisi tuottanut vuosina 1926-2006, pystyakselilla on logaritmien ylituotto.
 
Guenster, Kole and Jacobsen: Riding Bubbles
 
Tässä vielä vuosien 1971-2006 laskelmat kun osakkeiden fundamenttiarvot on saatu CAPM mallista.
Kuukautta investoituna 393
Ylituotto keskim. vuositasolla: 12,06 %
Romahdusten lukumäärä 32
Menetykset romahduksessa 13,63 %
 
Kaiken kaikkiaan, osakkeiden hintakuplaan kannatta sijoittaa.
http://papers.ssrn.com/sol3/papers.cfm?abstract_id=1071670Kannattaako kuplalla kellua
Sijoitustoiminnassa joutuu pohtimaan paljon osakkeiden arvostustason kohtuutonta nousua. Arvostustasojen nousu tuntuu jatkuvan kuin aikoinaan Hollannin tulppaanimania: Vaikka osakkeet ovat jo yliarvostettuja, tuntuu nousu aina vain jatkuvan.
Avainkysymys on, kannattaako osakkeiden hintakuplalla kellua vai yrittää löytää pienempiriskinen ja kohtuutuottoinen kohde. Mielenkiintoisen vastauksen kysymykseen tarjoaa Guenster, Kole & Jacobsen tutkimus “Riding Bubbles”.
Heidän tutkimuskohteensa on osakekuplien syntyminen ja sijoittajan tuotto kuplissa 48 toimialalla vuosina 1926-2006. Tutkimuksessa on osauksien hinnoittelukupla määritelty kahdella kriteerillä: Toimialan osakkeiden hinnat nousevat nopeammin kuin mitä toimialan fundamenttiarvot kasvavat (fundamenttihinnoittelu on laskettu erikseen kolmella eri tavalla CAPM, Fama-French 3 faktori ja 4-faktori (market, size, book-to-market, momentum) ja toisena yhtäkkinen hintojen nousu jota arvostusmallit eivät selitä.
Tutkimuksen mukaan osakkeiden hintakuplat ovat varsin tavanomaisia, neljä per toimiala keskimäärin. Kuplat kestävät 30 kuukautta ja niiden raakatuotto on 26 % vuodessa. ja ylituotto 19 % vuodessa.
Kuplan tuotto on niin suuri, että se kompensoi romahtamisen aiheuttaman riskin.
Kuplan jälkeen romahdus tapahtuu kuukaudessa, jota seuraa kahden vuoden laskujakso.
Tutkimuksessa on myös laskettu miten tuottaisi kuplaan sijoittava strategia tuottaisi. Kuplan muodostumisperustella (arvostustason ylittävä hinnoittelu 4-faktorilla, kiihtyvä arvostustason nousu) on laskettu tuotto salkulle, joka investoin aina todettuihin kupliin. Jos kuplia on todettua useammalla toimialalla, investointi on jaettu toimialoille. Investointi on kestänyt kuplan eli ylihinnoittelun ajan.
Alla on julkaisun kuva siitä kuinka tällä strategialla sijoitettu dollari olisi tuottanut vuosina 1926-2006, pystyakselilla on logaritmien ylituotto.
Tässä vielä vuosien 1971-2006 laskelmat kun osakkeiden fundamenttiarvot on saatu CAPM mallista.
Kuukautta investoituna 393
Ylituotto keskim. vuositasolla: 12,06 %
Romahdusten lukumäärä 32
Menetykset romahduksessa 13,63 %
Kaiken kaikkiaan, osakkeiden hintakuplaan kannatta sijoitta.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Tulppaanimania
http://papers.ssrn.com/sol3/papers.cfm?abstract_id=1071670Kannattaako kuplalla kellua
 
Sijoitustoiminnassa joutuu pohtimaan paljon osakkeiden arvostustason kohtuutonta nousua. Arvostustasojen nousu tuntuu jatkuvan kuin aikoinaan Hollannin tulppaanimania: Vaikka osakkeet ovat jo yliarvostettuja, tuntuu nousu aina vain jatkuvan.
 
Avainkysymys on, kannattaako osakkeiden hintakuplalla kellua vai yrittää löytää pienempiriskinen ja kohtuutuottoinen kohde. Mielenkiintoisen vastauksen kysymykseen tarjoaa Guenster, Kole & Jacobsen  tutkimus “Riding Bubbles”.
 
Heidän tutkimuskohteensa on osakekuplien syntyminen ja sijoittajan tuotto kuplissa 48 toimialalla vuosina 1926-2006. Tutkimuksessa on osauksien hinnoittelukupla määritelty kahdella kriteerillä: Toimialan osakkeiden hinnat nousevat nopeammin kuin mitä toimialan fundamenttiarvot kasvavat (fundamenttihinnoittelu on laskettu erikseen kolmella eri tavalla CAPM, Fama-French 3 faktori ja 4-faktori (market, size, book-to-market, momentum) ja toisena yhtäkkinen hintojen nousu jota arvostusmallit eivät selitä.
 
Tutkimuksen mukaan osakkeiden hintakuplat ovat varsin tavanomaisia, neljä per toimiala keskimäärin. Kuplat kestävät 30 kuukautta ja niiden raakatuotto on 26 % vuodessa. ja ylituotto 19 % vuodessa.
Kuplan tuotto on niin suuri, että se kompensoi romahtamisen aiheuttaman riskin.
Kuplan jälkeen romahdus tapahtuu kuukaudessa, jota seuraa kahden vuoden laskujakso.
 
Tutkimuksessa on myös laskettu miten tuottaisi kuplaan sijoittava strategia tuottaisi. Kuplan muodostumisperustella (arvostustason ylittävä hinnoittelu 4-faktorilla, kiihtyvä arvostustason nousu) on laskettu tuotto salkulle, joka investoin aina todettuihin kupliin. Jos kuplia on todettua useammalla toimialalla, investointi on jaettu toimialoille. Investointi on kestänyt kuplan eli ylihinnoittelun ajan.
 
Alla on julkaisun kuva siitä kuinka tällä strategialla sijoitettu dollari olisi tuottanut vuosina 1926-2006, pystyakselilla on logaritmien ylituotto.
 
Tässä vielä vuosien 1971-2006 laskelmat kun osakkeiden fundamenttiarvot on saatu CAPM mallista.
Kuukautta investoituna 393
Ylituotto keskim. vuositasolla: 12,06 %
Romahdusten lukumäärä 32
Menetykset romahduksessa 13,63 %
 
Kaiken kaikkiaan, osakkeiden hintakuplaan kannatta sijoitta.
 
http://fi.wikipedia.org/wiki/Tulppaanimania 
 
http://papers.ssrn.com/sol3/papers.cfm?abstract_id=1071670

One thought on “Kannattaako kuplalla kellua

  1. Mielenkiintoinen kuvio. Siis

    Mielenkiintoinen kuvio. Siis mukaan vain kupliin. Itse asiassa momemtum sijoittaminen taitaa sopia hyvin sisään menoon, sillä löytää alkavat kuplat. Poistumis-strategia on myös tärkeä, sillä varmistetaan saavutettu tuotto. Olen käyttänyt viime aikoina huippu miinus 7% tarkastelupisteenä mahdollista realisointia varten. Tekninen- ja fundatarkastelu ratkaisee sitten viime kädessä mitä teen.

Comments are closed.

Related Posts

Yhteiskunta

Kansanedustajien sopeutumisrahasta 3: sopeutumisrahan ehdot

Kansanedustaja saa sopeutumisrahaa joskus jopa muita töitä tehdessään. Toisin kuin ansiosidonnainen, sopeutumisraha ei myöskään edellytä työnhakua. Onko tämä perusteltua? Vai pitäisikö järjestelmää muuttaa?

 

https://www.youtube.com/shorts/DMNTrdjKoBc

Sijoittaminen

Omat Rahat Katsaus: Tekevätkö AI-yhtiöt ikinä tulosta?

Onkohan tulevaisuudessa Shelleyn runo ”Ozymandias” hyvä kuvaus AI-yhtiöille?

Viime aikoina AI-yhtiöiden kurssikehitys on ollut hapuilevaa. Myös chippivalmistajat ja muut buumista hyötyvät ovat saaneet kolauksia. Sijoittajat ovat

Talous

Yritysten liikevaihdot ja tulokset kasvoivat Q2/2026 aikana ja osassa yrityksistä on jo potentiaalia laajennusinvestointeihin

Suomalaisten OMXH25 yritysten liikevaihdot kasvoivat Q2/2025 keskimäärin 7% vuoden takaiseen verrattuna ja liiketulokset (EBIT) kasvoivat peräti 35%.

Seurantaan on tällä kertaa otettu myös investoidun pääoman tuotto