Talous kehittyy tasapainoisesti – uusi lama ei kolkuta ovea

21 helmikuun, 2011

piksu-toimitus

Teollisuustuotanto ja bruttokansantuote kehittyvät tällä hetkellä pirteästi kuten oheisista makrotaloustilastoista (Euroalue, USA, Kiina,Japani) voimme havaita. Teollisuustuotannon kasvuprosentit tulevat lähimmän vuoden aikana normalisoitumaan nyt vallitsevista yli 5…15% luvuista 0…10% tasolle. Pudotus ei ole merkki lähestyvästä suhdannekuopasta vaan siitä, että viime vuoden loppupuolen vertailutaso on jo melko lailla korkea. Nyt nähdyt korkeat kasvuluvut johtuivat siitä, että pysähdyksissä oleva tuotantokoneisto on saatu käyntiin. Kasvua varten pitää jatkossa rakentaa uutta teollista kapasiteettia.

Maailmantalouden suurin epätasapaino liittyy USA:n vaihto- ja kauppataseen vajeisiin (vaito- ja kauppatase ovat oikealla asteikolla), jotka eivät ole vielä kokonaan sulaneet. Vaje on noin 3…3,5% USA:n bruttokansantuotteesta, mutta tämän suuruinen epätasapaino on mahdollista korjata USA:n sisäisillä toimenpiteillä.

Inflaation kiihtyminen on puhuttanut paljon. Mutta sekin on näkyy oikeastaan vain Kiinassa ja sen lähialueella. Kiinan keskuspankki on ripeällä korkopolitiikalla puuttunut asiaan niin kuin Kiinan korkotasoa esittävästä graafista voimme havaita. Länsimaiden korkea työttömyys ehkäisee palkkainflaatiota. Inflaatio johtuu länsimaissa pääasiassa ulkoisista tekijöistä (tuontitavaroiden ja raaka-aineiden hinnannousuista), joiden vaikutus jää todennäköisesti väliaikaiseksi.

Erään poikkeuksen inflaatiokehityksessä muodostaa Suomi, joka todennäköisesti nostaa arvonlisäveroa ja tämä taas näkyy suoraan kuluttajien näkemissä hinnoissa. Veron korotukset Suomen kaltaisissa maissa pienentävät bruttokansantuotetta lähes veron korotuksen suuruisella määrällä (Lähde: IMF). Kuluttaja kokee kaksinkertaisen kärsimyksen – verot nousevat ja tulot pienenevät (tai työttömyys tulee tupaan). Onneksi on nousukausi, eikä ilmiötä tästä syystä helposti huomata ja yhteiskuntarauha säilyy.

Lähteet: Keskuspankit, Economist.com

Nimetön artikkeliin Suuret ruotsalaiset konepajat: “Hyviä yrityksiä, joita on kiva omistaa. Tuon Sandvik:n immateriaalioikeuksien (luultavasti ns. yritysarvo-omaisuutta) valtaltava määrä pelottaa minua. En omista sitä.”
Jarmo Asikainen artikkeliin Hyvillä mielin lisää tuottavuutta: “Myin viime kesänä Rauten merkintäoikeuksia reilu kolme euroa kappale. Parin tunnin päästä välittäjä soitti, että pörssi on perunut kauppani, koska…”
Nimetön artikkeliin UNH ei vähästä horju: “Hyvä kirjoitus”
Jarmo Asikainen artikkeliin Pieniin startup yrityksiin voi sijoittaa ostamalla osakkeita ruotsalaisista startup pörsseistä: “Moi, kysymys kaikille, joilla käsitystä noteeraamattomien pohjoismaisten yhtiöiden kauppapaikoista… Pörssistä poistuu yhtiöitä, joilla on esim heikko vaihto, ja joilla on…”
Jarmo Asikainen artikkeliin Keskittämisen vaaroista: “Netissä on jenkkien Finanssivalvontaa vastaavilla sivuilla tiedot sisäpiirikaupoista, voi hakea yhtiön nimellä, katsoin aikoinaan Teslaa, jossa Elon Musk myi suuria…”
Nimetön artikkeliin Keskittämisen vaaroista: “Olen sijoittanut useisiin pieniin kasvuyrityksiin ja olen näiden osalta päätynyt pienentämään hajautusta. Syynä on se, että pari, kolme menestyy ja…”
vieras033 artikkeliin Keskittämisen vaaroista: “”itse arvelen riskien otosta palkittavan enemmän kuin riskien välttämisestä”. Sama arvelu minulla. Tätä tukee myös se, superrikkaat ovat pääsääntöisesti rikastuneet…”
Tapio Haavisto artikkeliin Sotilaallisen maanpuolustuksen kannalta on oleellista että kaikki pääsevät mukaan: “” Aseteollisuus on tärkein osa puolustuslogistiikkaa.” Sijoittajille tuttu käsite on toimialana ”defence” eli puolustusteollisuus. Vaikka aihe tuntuu hyvin ajankohtaiselta, ei…”