Keskustelu paniikissa

 

Suomen Kuvalehden yhden laadukkaimman suomalaisen lehden pääkirjoitus numerossa 41 (12.10.2012) päättyy näin: ”…Siksi tarvitaan niljakasta , perätöntä puhetta, jota syöttävät perheiden tunkioita penkovat viemärirotat, isänmaan petturit. Onneksi poliittinen johto ei mokomasta provosoidu.” Näin siis suoraan suomen arvovaltaisimman viikkolehden arvovaltaisimmalla paikalla kirjoitetaan tänä vuonna. Onko lehdistö paniikissa, vai mitä? Onko tiedonvälitys mennyt tuollaiseksi teatraalisen värikkään kielen käytöksi mistä arabi-maailman lehdistöä on syytetty? Ehkä näemme lehdistömme tulevaisuuden juuri arabi-maailmassa, lippujen polttoa ja mustelmien esittelyä. Se analyysistä ja oppineista suomalaisista. Vai yrittääkö OtavaMedia olla enemmän rähmällään valtiovallan suuntaan kuin valtiovalta uskaltaa olla rähmällään äänestäjiinsä päin? Ainakaan tuossa ei pyritä objektiivisesti analysoida tilannetta.

Tulee mieleen 1930-luku ja Pekka Peitsi 1943 luvulla: ”…meidän entisten omien kansalaisten käyttäminen kansallisen vastuskyvyn hajottamiseen ja murskaamiseen, nyt vasta ymmärrämme, kuinka elintärkeäksi valtakunnallemme koitui Lapuan Liikkeen toiminnan perusteella tapahtunut kommunistisen toiminnan lopettaminen. Kommunistien poistaminen julkisesta elämästä kesällä 1930 merkitsee erästä itsenäisyysvuosiemme huomattavinta saavutusta. Valtio oli puhkaissut mätäpaiseen”.  Näin siis Pekka Peitsi (UKK). Kuinka paljon sivistyneempää kieltä ja myös analyyttisempaa käytettiin sotavuonna 1943 vaikka kirjoittaja oli salaisen poliisin entinen johtaja ja nimimerkin suojassa kuin nyt YT-neuvottelusodassa oleva Suomen Kuvalehden päätoimittaja.  Tämä kohuttu dosentti, joka luultavasti kuitenkin on vain yksi turhautunut ihminen, on saattanut tuoda suomalaiseen keskusteluun tärkeitä elementtejä. Mutta perinteelliset keskustelun generaattorit eli lehdistö sekä poliitikot, ovat paniikissaan aivan aivopieruja ja eivät käytä mahdollisuutta hyväkseen ja ala keskustelemaan yhteiskunnastamme lasten kautta.

4 thoughts on “Keskustelu paniikissa

  1. Vihainen saa olla mutta ei sinisilmäinen

    Herra Lönnqvist,

    Kirjoitit blogisi lopussa "…käytä mahdollisuutta hyväkseen ja ala keskustelemaan yhteiskunnastamme lasten kautta."

    Et kai voi tosissasi olla niin naiivi, että kuvitelit tässä jupakassa olevan kyse lasten oikeuksien puolustamisesta?

    Tämän shown keskeisten päänäyttelijöiden, Venäjän valtion johtavien poliitikkojen ja dosentti Bäckmanin motiivit ovat tietenkin aivan muut kuin lasten oikeudet. Venäjällä Putinin hallinto joutuu yhä kovempaan prässiin kansalaisjärjestöjen taholta, ja hallinto yrittää populismilla hakea kansalta tukea. Näillä huoltajuuskiistoilla poliitikot hakevat nättejä irtopisteitä tunteisiin vetoavilla tarinoilla, jossa oman maan kovia kokeneet kansalaiset joutuvat kylmän ja tunteettoman suomalaisvirkakoneiston mielivallan kohteiksi. Tosiasioilla ei tässä demagogiassa ole tietenkään mitään sijaa.

    Entäpäs Dosentti Bäckmanin motiivit? On varsin ilmeistä että hänen tarkoitusperänsä ovat joko taloudellisia tai poliittisia. Luultavimmin hänen toimintaansa rahoitetaan Venäjältä. Bäckman on myös kunnallisvaaliehdokas, ja kuten tiedämme "there is no bad publicity". 

    Eli mistä ihmeestä kumpuaa lapsellinen ajatus siitä että joku tässä olisi lasten asialla?

    1. Naiviutta ja sinisilmäisyyttä

       

      Hyvä tuntematon vierailija, ei kai kukaan myöskään luule, että Suomen viranomaiset ajattelisivat lasten parasta? Ei ainakaan pitäisi.

      Sosiaali- ja terveysmafian liikevaihto pelkästään Suomessa on noin 50 miljardia euroa. Tämä teollisuuden ala pitkälle kertoo kuinka meillä menee, se on peräti 20% koko kansantuotteestamme. Kunnallisvaaleissa kaikki puolueet ovat sitä mieltä, että tämä ei riitä. Tämä rahamäärä on niin suuri, että se on kerännyt vahvat lobbausorganisaatiot ympärillensä ja myös hyvin epämääräistä toimintaa. Eisenhower varoitti aikoinaan sotilasteollisuuden ekosysteemin vallasta, hyvä että varoitti. Tämä sotilasteknologinen ekosysteemi on kuitenkin nappikauppaa verrattaessa terveyssosiaalisteollisuuden ekosysteemiin.

      Pelkästään huostaanottojen suorat kustannukset ovat Suomessa yli 100 euroa/jokainen kansalainen/vuosi. Ja miten lehdistö voi edes nauramatta uskoa, että hommat tehdään järkiperustein? Tuo on fiksua businesta, mitä enemmän lapsia hoidetaan laitoksissa/hoitokodeissa sitä varmemmin he tarvitsevat lisää tätä samaa hoitoa. Kyseessä on jopa niin hyvä liiketoiminta että P.Väyrynenkin on lähtenyt siihen.

      Tämä dosentintapaus ja Venäjän äkseeräys olisi voinut ja mielestäni olisi ollut hyvä jos se olisi ohjannut julkista keskustelua terveyssosiaalisteollisuuden ylivaltaan. Luulin, että niin kävisi, enää en usko, olin sinisilmäinen ja lapsellinenkin. Tämä teollisuuden ylivalta on ilmeisesti jo niin vahva ettei kukaan uskalla eikä halua nähdä sitä. Ei siitä kannata keskustella, siinä saisi vain turpaansa.

      1. vielä lisäystä
        Valitettavasti olen tästäkin eri mieltä. Onko Suomen huoltajuuskiistojen ydinongelma viranomaiset, terveysbisnes tai jokin muu instituutio. Mielestäni ei mikään näistä. Ongelman ydin on paljon yksinkertaisempi ja konkreettisempi: Suomen itsekeskeiset, opportunistiset ja ennenkaikkea ryyppäävät vanhemmat. Siis ongelman alkusyy ovat ne tuhannet tavalliset suomalaiset jotka nkyään tuhoavat iseään ja muita.

        Aina jlulkisessa dialogissa syytetään kansanryhmiä, yhteiskuntaa ja tiesmitä epämääräistä. Tosiasia kuitenkin on että suomalaisista on tullut velttoja ja vastuuttomia. Siis niistä mattimeikäläisistä ja tiinavirtasista.

        Ja vaikka hyväksyisimmekin terveysmafian olemassaolon, niin miten ihmeessä se käy Bäckmanin toiminnan puolustamiseksi? Jos hän olisi esittänyt faktoihin perustuvia argumentteja terveysmafiasta tai nistä vaan, niin maehänmoliai hyvä juttu. Mutta kun hänen toimintansa arveluuttavuus on juuri siinä että hän ei perustele väitteitään oikeilla todisteilla, vaan pelkällä tinteisiin perustuvalla isovenäläisyydellä.

      2. Maailman muuttuminen

        Ajattelen hyvin pragmaattisesti jos Bäckman kirjotttaisi tieteellisesti häntä ei kukaan kuuntelisi. B. sai paljon julkisuutta ja jos se keskustelu olisi mennyt johonkin suuntaan niin homma olisi edennyt oikeaan suuntaan. Esimerkiksi Juha Virtanen kirjoitti väitöskirjan miksi sairaloiden johtaminen on vaikeaa. Se kertoo syitä miksi sairaaloiden tuottavuus ei ole noussut. Keskustelu olisi voinut nostaa esille myös puolen miksi sairaaloiden tuottamiseen ei kenelläkään ole edes motivaatioita, mutta loistava väitöskirja vaiettiin hiljaisesti.
         
        Kuten sanoit että aina syytetään jotain ryhmää. Näin on ja mielestäsi se on väärin vaikka se on oikein. Ihminen koostuu kahdesta osasta geneettisestä perimästä, siitä minkä saamme äidiltä ja isältä. Toinen elementti mikä tulee meille on opittua, se on se mikä tulee ulkopuolisesta ryhmästä eli yhteiskunnasta. Geenit muuttuvat hitaasti mutaatioiden kautta, jota evoluutioksi kutsutaan. Evoluutio on hidasta ja emme muutaman kymmenen sukupolven välillä voi nähdä eroa. Eli ympäristön muuttuminen on tehnyt näistä mattimeikäläisistä ja tiinavirtasista vastuuttomia, jos he nyt yli päätään ovat sitä. Mielestäni nykyvanhemmat ovat huomattavasti vastuullisempia kuin vaikka 20 vuotta sitten. 

        Perheeseen panostetaan huomattavasti enemmän kuin ennen, kuten vaikka näemme vuoden 2011 Perhebarometrista (uusin). Tämän tutkimuksen esipuheessa sanotaan: "Tärkein tuloksemme on, että lapsiperheiden ajankäytössä on tapahtunut myönteistä kehitystä. Kiireen tunne on vähentynyt. perheelle halutaan antaa enemmän aikaa ja siinä myös onnistutaan. Miehet ottavat enemmän vastuuta elämästä kotona, etenkin lasten hoidosta.". Jos katsotaan taas yleensä väkivaltaa, niin kannattaa lähteä raaimmista teoista eli tapoista. Niissä ei ole tulkintaa, lähdetään pienistä lapsista:

        Tästä huomataan, että surmattujen lapsien määrä ei ole kasvanut. En löytänyt uudempaa tilastoa, pitäisi olla aikajakso 2004-2009. Jakso pitää olla muutaman vuoden mittainen jotta saadaan tapahtumia ja yhden satunnaisen tapahtuman vaikutus eliminoitua. Lapset eivät näyttäisi tämän tilaston mukaan olevan sen suuremmassa vaarassa kuin ennen. Nyt on jopa hieman turvallisempaa ja huomattavasti turvallisempaa kuin 1970-luvulla. 1970-luvun lastenmurhapiikki johtui luultavasti paerekäsityksien murtumisesta sekä ihmisten juuriltaan repimisen johdosta. Historiallisesti emme ole koskaan eläneet niin turvallisessa maailmassa kuin nyt:

        Ei ainakaan nykyvanhemmat ole vaarallisempia kuin entisaikojen vanhemmat. 

        Suomen lehdistö ja Bäckman on mennyt överiksi. Luitteko Suomen Kuvalehden pääkirjoituksen 41/2012  ilmestyi 12.10.2012? Skannasin pätkän siitä:

        Joku puhe leimataan niljakkaaksi ja isänmaanpettureiksi. Voihan se olla, mutta Suomen Kuvalehti syyllistyy tuossa täysin samaan kuin mistäs se syyttää Bäckmannia. Itseasiassa luulen, että pääkirjoittajatkin ovat paniikissa kun lehdistön rooli murtuu ja rahat loppuvat. Hyi OtavaMedia, Suomen Kuvalehti on laadukas lehti, älkää pilatko sitä vaikka se olisi kuolemassa. Ruumiista ei jäisi hyvää muistoa.

        Nuoret, lapset ja lapsien vanhemmat ovat luultavasti vastuullisempia kuin koskaan. He ovat myös erilaisempia kuin viimeisen 20 vuoden aikana. Viimeksi näin paljon oli erillaisuutta luultavasti Suomessa 1960-luvulla. Meidän virallinen yhteiskuntamme ei vain taida osata käsitellä erilaisuutta. Suomi pärjää hyvin Pisa-tutkimuksessa, kun sitä luetaan halutulla tavalla. Toisaalta Suomessa on suurin epätasa-arvo tyttöjen ja poikien välillä. Saat huonot eväät Suomen koulumaailmaan jos sinulla sattuu olemaan housuissa muutakin kuin karvoitusta. Jopa arabimaissa tyttöjen ja poikien erot ovat pienemmät kuin Suomessa. Tiede lehdessä vasta todisteltiin, että tytöillä ja pojilla ei ole juurikaan eroavaisuuksia. Erot syntyvät sitten kasvatuksessa ja opettajien ennakkoluuloista. Jos koulussa on näin, mikä on sentään julkisessa valvonnassa, niin miten sitä ei voisi olla sosiaalitoiminnassa mikä on salaista? Itse asiassa on jo pitkään ollut tiedossa että valvomaton valta, kuten sosiaalitoiminnassa, aiheuttaa raakalaismaista käyttäytymistä. Tämän vallan raaistava vaikutus huomattiin kun mietittiin kuinka Saksan keskitysleirit olivat mahdollisia. Tavallisista ihmisistä tulee paskiaisia, raakalaisia, juuri sellaisia kuin Bäckman syyttää. Asiasta pitäisi herätä kunnon keskustelu ja sen pitäisi laajentua koko sosiaaliterveysekosysteemiimme. Tietenkin tämä on tärkeää ihan inhimillisten syiden vuoksi, mutta myös kansantaloutemme kannalta sillä on merkitystä.

        Kasvatusta se on yksilön vastuunkin korostaminen. Olen kanssasi samaa mieltä, että ei ole järkeä kysellä jokaiselta mielipidettä asioista joista heillä ei ole oikeasti perusteltua mielipidettä. Se ahdistaa, siis kyselyt, varsinin kun täytyy kertoa asioista joista ei ole mitään tietoa. Ja heikoimmat alkavat uskoa, että heidän arvaamalla antamillaan mielipiteillä on jokuin merkitys. Niillä on merkitys jos ymmärrämme ihmiset vain kulutusobjekteiksi, eli mietimme kuinka he käyttävät rahansa ja kuinka nappaamme ne. Toivottavasti kukaan ei vain käytä ihmisten mielipiteitä yhteiskunnan suunnan muotoilemiseen. Sillä ajaudumme kohti katastrofia. Näin vaalipäivänä -:)
         

Comments are closed.

Related Posts