Nokian mies revisited

Kirjoitusvuorossa: Juha Kasanen

 

Nokia kyntää syvällä. Kirjoitin alkuvuodesta tällä palstalla Nokiasta ja Steve Jobsin elämäkerrasta (Nokian mies). Olin vaikuttunut kirjasta ja Applen tarinasta. Nokia rämpi jo silloin pahoissa vaikeuksissa. Sen markkina-arvo oli romahtanut 16 miljardiin euroon.  Vaikka olin huolestunut tilanteesta, en osannut arvata, että Nokian markkina-arvo laskisi vielä tästäkin 50 %, ollen nyt noin 8 miljardia euroa.

Nokian markkina-arvon romahdus runsaassa 10 vuodessa noin 230 miljardilla eurolla täytyy olla maailmanennätys. Kaikki muut yrityskohtaiset romahdukset kalpenevat tämän rinnalla, ja Enronkin oli pikku juttu.  Nokian pitkäaikaisille osakkeenomistajille kehityskulku on ollut katastrofi.  Kuinka tähän asiaan osaisi suhtautua?

Pitäisikö asiaa ajatella niin, että oli täydellinen ihme, että suomalainen kumisaapasfirma onnistui nousemaan maailman johtavaksi kännykän valmistajaksi ja hallitsemaan sitä yli vuosikymmenen ajan? Perustuiko Nokian nousu sittenkin ennen kaikkea hyvään onneen ja täydelliseen ajoitukseen tekniikan murroksessa, kun maailma siirtyi mobiiliteknologiaan? Pitäisikö meidän kaikkien suomalaisten olla kiitollisia siitä, että tämä ylipäätänsä tapahtui?

Vai pitäisikö asiaa ajatella niin, että Nokian nousu perustui loistavaan strategiaan, taitavaan yritysjohtoon, pätevään henkilöstöön ja oikeaan osuneisiin visioihin ja vähemmän sattumaan?  Tämä jälkimmäinen vaihtoehto tekee enemmän kipeää. Jos se on tosi, niin silloin Nokian alamäen taustalla täytyy olla huono strategia, epäpätevä yritysjohto ja väärät visiot. Kuka tietäisi vastauksen? Odotan edelleen, että joku mukana olleista kirjoittaisi Nokian vaiheista samanlaisen avoimen historiikin kuin Steve Jobsin elämäkerta.   

Nokian tulevaisuus näyttäisi roikkuvan nyt yhden säikeen varassa. Sen menestys perustuu pitkälti Windows-puhelimien mahdolliseen läpimurtoon. Nokian tulevaisuus ei ole enää pelkästään sen omissa käsissä, vaan suuressa määrin sidoksissa Microsoftin tuotekehitykseen.    

Kaikkien suomalaisten puolesta toivon, että Nokian uhkapeli onnistuu. 

 

Lue Punaista mukia

3 thoughts on “Nokian mies revisited

  1.  
    En itse näe Nokian

     

    En itse näe Nokian heikentynyttä tilannetta ja markkina-arvon romahdusta niin ihmeellisenä asiana. Suomalaisina meillä on tapana innostua synkistelemään aina kun tilaisuus avautuu ja se näkyy Nokiastakin puhuttaessa jatkuvasti.

    Muistellaampa matkapuhelinmarkkinoita kymmenen vuotta sitten. Kolme suurta olivat Nokia, Motorola ja Ericsson. Noista jäljellä on käytännössä vain Nokia, joka koittaa nyt hakea uutta tulemista. Motorolan tai Ericssonin kohtaloa voisi halutessaan synkistellä vielä Nokiaakin enemmän. Vaikeaa tosin tulee Nokialla olemaan jatkossakin, vaikka mielestäni uudet Lumiat ovat erinomaisia ja kilpailukykyisiä älypuhelimia. Välttämättä hyvä tuote ei tässä vaikeassa tilanteessa kuitenkaan riitä.

    Tässä on tapahtunut iso teknologinen murros. Nykyiset älypuhelinmarkkinan jättiläiset ovat tulleet markkinoille ohjelmisto edellä. Tarkoitan tässä Googlea Androidinsa kanssa, Applea ja Microsoftia. Kehitykseen on vaikuttanut paitsi laitepuolen edistyminen myös internetin kehitys. Kun muistetaan kuinka nopeasti sekä internet että mobiililaitteet ovat kehittyneet 20 vuodessa, eli nollasta nykytilaan, voisi väittää että murrokset eivät lopu tähän. Kymmenen vuoden päästä markkina voi olla ihan eri näköinen kuin tänään ja silloin nykyiset menestyjät voivat olla edelleen huipulla, tai  jopa kadonneet kokonaan.

     

  2. Pelkkä perusjohtaminen ei riitä

     

    Perustuiko Nokian nousu sittenkin ennen kaikkea hyvään onneen ja täydelliseen ajoitukseen tekniikan murroksessa, kun maailma siirtyi mobiiliteknologiaan?

    Kyllä.

    Vai pitäisikö asiaa ajatella niin, että Nokian nousu perustui loistavaan strategiaan, taitavaan yritysjohtoon, pätevään henkilöstöön ja oikeaan osuneisiin visioihin …

    Kyllä, myös kaikkiin noihin.

    … ja vähemmän sattumaan?

    Ei täysin sattumaan, mutta myös sattumaan. Hyvähkö firma osui hyvään saumaan.

    Tämä jälkimmäinen vaihtoehto tekee enemmän kipeää. Jos se on tosi, niin silloin Nokian alamäen taustalla täytyy olla huono strategia, epäpätevä yritysjohto ja väärät visiot.

    Myös nuo negatiiviset huomiot pitävät paikkansa.

    Minun käsitykseni on se, että Nokia jäi kuitenkin erinomaisen perusjohtamisen tasolle. Jos aikoo olla johtaja nopeasti ja jatkuvasti muuttuvalla korkean teknologian alalla, joka luo koko ajan jotain uutta, pelkkä perusjohtaminen ei riitä. Yleisen organisaation johtamisen lisäksi kärjessä pysyminen vaatisi myös alan visionäärin tai visionäärejä firman johtoon. Nokialla ei tällaisia valitettavasti ollut (tai heidän panoksensa jäi yleisjohtamisen varjoon), joten innokkaasta yrittämisestä huolimatta ote lipsui. Korjaustoimet eivät osuneet kohdalleen, uudet aloitteet eivät osuneet kohdalleen, ja lopulta virheitä kertyi niin paljon, että markkinajohtajan voima ei enää riittänyt ylläpitämään kaulaa muihin.

    Itse asiassa sellaisia firmoja, jotka olisivat pysyneet tällaisella alalla suvereenisti kärjessä useamman tekniikan kehityksen käännöksen ajan on todella vähän. Markkinoiden käännöksiä voi seurailla aika hyvin vielä perusjohtamisenkin tasolla (perusjohtaminen = hyviä ekonomeja ja insinöörejä palkattu johtoon), koska ne ovat hitaampia ja helpompia ymmärtää. Tässä Nokia olikin parempi kuin alan tekniikan tulevaisuuden ymmärtämisessä. Nokian johto ei siis ollut erityisen huono, mutta siltä kuitenkin puuttui alan kehityksen paras ymmärrys. Tällaisella alalla uusikin tulokas (esim. Apple) voi päihittää vanhan, jos sillä on entistä mahtitekijää parempi ymmärrys siitä, mihin suuntaan ala voisi parhaimmillaan kehittyä.

    Täytyy vielä todeta, että alan innovaatiojohtajuuden menettämisen lisäksi ongelmia oli myös sisäisessä kehityksessä (esim. Symbianin sotkuisuus). Ehkä tämäkin liittyi siihen, että ei ymmärretty yhtenäisen ja sovelluskehittäjäystävällisen alustan keskeistä merkitystä.

    Kaikkien suomalaisten puolesta toivon, että Nokian uhkapeli onnistuu.

    Valitettavasti en ole havainnut mitään perusjohtamista kummoisempaa uutta henkeä. Tällä tasolla Nokia voisi nousta vielä yhdeksi kännykkä- tai verkkotoimittajaksi muiden vastaavien joukkoon, mutta tuskin niiden ohi. Yleensä vanhat firmat eivät yllättäen nuorru henkisesti, vaan käy niin, että uudet nuorekkaammat firmat kampittavat vanhat. Mutta toivoa voi, ja periaatteessa nousu olisi mahdollinenkin, mutta vaatisi siis alan kehityksen todellista visionääristä ymmärtämistä pelkän yleisjohtamisen pyörittämisen sijaan.

Comments are closed.

Related Posts

Yhteiskunta

Suomen aseteollisuudesta

Nato-ratkaisun jälkeen Suomessa olisi kaikki syyt kiinnittää huomiota otsikon aiheeseen. Totean, että jotkut faktat saattavat yllättää, mutta ne on taatusti dokumentoitu.

1) Suomen ”köyhyys”

Sotahistoriaamme on kirjoitettu

WP Twitter Auto Publish Powered By : XYZScripts.com