Vuonna 2020 Suomessa kerättiin kulutusveroja 33,3 miljardia euroa, joka on kolmasosa kaikista veroista.  Osuus on samaa luokkaa kuin muissakin maissa. Kulutusveroja kertyy kuitenkin enemmän kuin muualla. Tämä johtuu siitä, että Suomessa kaikkia veroja kootaan enemmän kuin juuri missään muualla.

Kulutusverot ohjaavat kulutusta kohti terveellisempiä tottumuksia

Kulutusveroja käytetään terveessä yhteiskunnassa ohjaamaan kulutusta terveellisempiin tottumuksiin. Tämä tavoite toteutuu Suomessa vain osittain.

Oheisesta kuvasta voi helposti havaita, että ulkomailta tuotua viiniä verotetaan suurin piirtein samalla tavalla kuin limonadia, mutta taas kotimaista olutta verotetaan huomattavasti ankarammin. Kummatkin ovat yhtä haitallisia terveydelle.

Dieselpolttoainetta verotetaan vähemmän kuin bensiiniä, vaikka dieselautojen hiukkaspäästöt aiheuttavat merkittävän määrän ennenaikaisia kuolemia.

Miksi meidän yhteiskuntamme toimii näin hassulla tavalla? Syynä ovat erot lobbauksessa. Jotkin edunvalvojat ovat paremmin järjestäytyneitä ja rikkaampia ja osaavat lobbata poliittista päätöksentekokoneistoa tehokkaammin kuin toiset.  Tätä kutsutaan rakenteelliseksi korruptioksi.

Keskeisimmät valmisteverot ovat polttoaineverot seka alkoholi ja tupakkavero

Keskeisimpiä valmisteveroja Suomessa ovat energiaverot sekä alkoholijuoma- ja tupakkavero. Esimerkiksi bensiinilitran hinnasta noin kaksi kolmannesta on valmiste- ja arvonlisäveroa. Puolen litran Koskenkorva-pullon hinnasta veroa on jopa 83 prosenttia, tupakka-askista peräti 89 prosenttia.

Luvut käyvät ilmi Veronmaksajien ekonomistin Janne Kalluisen selvityksestä ”Kulutusverot meillä ja muualla 2021”. Selvityksessä on tarkasteltu kulutusverotusta Suomessa ja vertailtu sitä muihin EU- ja OECD-maihin.

Kulutusverojen osuus on vähitellen kasvanut

Kulutusverojen osuus kaikista verotuloista on kasvanut 2000-luvulla. Vuonna 2000 kulutusverojen osuus verotuotoista oli 29,0 prosenttia ja 2010 31,8 prosenttia. Vuodesta 2011 alkaen osuus on ollut kuitenkin jatkuvasti noin 33 prosentin luokkaa.

– Kulutusverojen euromääräinen kertymä kuitenkin laski koronavuonna 0,7 miljardia euroa, jokseenkin samassa suhteessa kuin kokonaisverokertymäkin, Kalluinen kertoo.

Kuluvalla vaalikaudella kulutusverotukseen on tehty useita muutoksia. Muun muassa liikenne- ja lämmityspolttoaineiden, tupakan sekä alkoholi- ja virvoitusjuomien verotasoihin on tehty korotuksia. Tämän ohella teollisuuden sähköverotaso on alennettu EU:n minimiin ja energiaintensiivisten yritysten veronpalautuksen vaiheittaisesta poistosta on päätetty.

– Kuluvan vaalikauden aikana suuri osa hallitusohjelman kulutusveroihin liittyvistä linjauksista on toteutettu. Loppuvaalikaudelta on kuitenkin lupa odottaa ainakin selvityksiä edellytyksistä ja mahdollisuuksista uusiin kulutusveroihin, kuten ympäristöveroihin ja terveysveroon, Kalluinen huomauttaa.