Korkea valtionvelka hidastaa talouskasvua … tai sitten ei

OECD on julkaissut uuden  economic outlook -katsauksen. Kalvosarjassa on tiiviissä muodossa esitetty paljon mielenkiintoista. Pääviesti on että talouskasvu on voimissaan ja alkaa jo ruokkia itseään.

Mutta yhteenvedon loppupuolella on melko raflaava väite: Korkea valtionvelka hidastaa talouskasvua:

Lähde OECD.

Minusta väitteessä on looginen virhe. Statistiikan avulla voidaan osoittaa että korkealla velan määrällä on korrelaatio hitaan kasvun kanssa. Tuloksen perusteella voi yhtä perustellusti väittää että hidas talouskasvu kannustaa valtiot ottamaan lisää velkaa.

Klassinen esimerkki tästä virheestä on väittää että jäätelönsyönti lisää hukkumisriskiä – tarvitsee vain tarkastella tilastoja jäätelönsyönnistä ja hukkumiskuolemista kuukausitain ja korrelaatio on selvä.

Omat terveiseni säätytalolle: Oli suuri valtionvelka syy tai seuraus olen vakuuttunut siitä että se ei ainakaan edistä talouskasvua. Länsinaapurissa hallitus on sopinut tavoiteen valtiontalouden tasapainolle hallituskauden yli (+1%). Tämä on minusta järkevämpi lähtökohta kuin yrittää arvailla talouskasvua ja sen jälkeen riidellä miten paljon kuluja ja veroja pitää rukata.

Ennustaminen on vaikeaa – varsinkin tulevaisuuden. Päättäkää siis mikä tavoite on valtiontalouden tasapainolle ja sopikaa mitkä toimenpiteet tehdään tavoitteen saavuttamiseksi ensimmäisenä vuotena. kauemmas ei kannata edes yrittää ennustaa. Parempi siis sopia että tasapainotavoite säilyy, mutta keinoja säädellään vuosittain.

Jos yrittää naulata talouspolitiikan linjaukset koko hallituskaudeksi voi olla varma vain yhdestä asiasta: Ennusteet olivat pielessä.

One thought on “Korkea valtionvelka hidastaa talouskasvua … tai sitten ei”

  1. Korrelaatio ja

    Korrelaatio ja kausaliteettihan siinä menee OECD:ltä sekaisin. Valtionvelan haitallisuudesta on kasvulle on tosin muuta evidenssiä: 1) julkinen velanotto (vajeet) syö yksityisen sektorin investointeihin menevää rahaa vähentää talouskasvua 2) suurempi suhteellinen velka lisää riskitasoa koko taloudessa ja vähentää talouskasvua (esim Kreikassa toteutunut julkisen talouden kriisi heijastuu kasvuun)

Comments are closed.

Related Posts

Yhteiskunta

Kehitys on johtamassa kansalaisten vastuullisuuteen, avuliaisuuteen ja keskinäiseen kunnioitukseen

Suomalaisen yhteiskunnan rakenne muuttuu vauhdilla:

Valtiokoneisto luottaa yhä enemmän kansalaisten itse tekemiin valintoihin ja päätöksiin. Julkisen kulutuksen määrä vähenee samalla kun kansalaisten kulutusmahdollisuudet suhteellisesti lisääntyvät.

Yhteiskunta

Halukkuus tehdä työtä ja työpaikkojen määrä ovat molemmat kasvussa, suunta on hyvä

Suomalainen yhteiskunta on tilastokeskuksen työvoimatilaston mukaan rakenteellisesti tervehtymässä. Halukkuus tehdä työtä ja työpaikkojen määrä ovat molemmat lisääntyneet. Työllisten määrän lissääntyminen osoittaa tämän selkeästi.

Yhä useampi hakee

Sijoittaminen

Muista Etelä-Korea – etenkin muistien takia

Puolijohde- ja muistipiirijätit ovat kuuluneet tekoälybuumin suurimpiin voittajiin, joten AI-investoinnit ovat näkyneet myös joidenkin isohkojenkin reunamarkkinoiden tuotoissa, vaikka itse ilmiö mielletään usein yhdysvaltalaiseksi.
Tekoälysektorin nousukiito iski