Korkomarkkinat ennakoivat kahden vuoden päästä alkavaa kasvurallia
Korkomarkkinat heijastavat rahamarkkinoiden (eläkerahastot, pankit, …) parasta ymmärrystä talouden kehityksestä. Mutta miten korkomarkkinoiden antamaa tietoa luetaan?
Korkomarkkinoiden ennustama hetkellinen korkotaso tulevina vuosina (Lähde: EKP)
Parhaan työkalun tarjoaa niin kutsuttu "instaneous forward" käyrä (yllä). Euroopan keskuspankin lakema "instaneous forward" käyrä on laskettu euroalueen AAA- reitattujen valtionlainojen koroista ja se kertoo mitä mieltä korkomarkkinat ovat hetkellisestä korkotasosta kullakin tulevaisuuden ajanhetkellä.
Yllä olevasta (8.1.2013) instaneous forward käyrästä voimme tulkita korkomarkkionoiden uskovan, että korkotaso pysyy matalana vielä pari vuotta. Tuon parin vuoden aikana euroalueen jotkin valtiot ovat niin huonossa taloudellisessa tilanteessa ja velkaantuneita, että Euroopan keskuspankki ei nosta korkotasoa.
Kahden vuoden jälkeen alkaa muutos. Euroopan valtioiden talous kestää koronnostot, talouskasvu on vahvaa ja Euroopan keskuspankki reagoi koronnostoilla estääkseen ylikuumentumisen. Nousua kestää kymmenkunta vuotta, jonka jälkeen korkotaso painuu vähitellen kohti parin prosentin pitkäaikaista keskiarvoa. Tuo parin prosentin taso on korkomarkkinoiden näkemys rakenteellisesta talouskasvusta euroalueella.
Onko tämä "instaneous forward" käyrä luotettava indikaattori? Käyrän takana on sellaisia tekijöitä kuten suomalaiset eläkevakuutusyhtiöt (Eläke-Tapiola, Varma, Ilmarinen), jotka sijoittavat tulevia eläkesäästöjämme tämän mukaisesti. Käyrä konsolidoi yhteen kaikkien vastaavien eurooppalaisten toimijoiden parhaan mahdollisen ymmärryksen. Taustalla on maanosamme paras talousosaaminen.
Huolimatta siitä että käyrän takana on maanosamme terävimmät talousmatemaatikot, uskallan silti epäillä yksityiskohtia. Minun on vaikea uskoa korkotason nousevan kahden vuoden päästä aivan niin jyrkästi kuin käyrä ennustaa. Pelkään, että valtiontalouksiin kertynyt velkamassa estää keskuspankkia ryhtymästä näin nopeisiin koronnostoihin. Valtiot eivät kestäisi korkomenojen näin nopeaa kasvua.
Korot
Voiko tuota noin tulkita?
Jos pidemmälle lainalle maksettaisiin pienempää vuotuista korkoa kuin vastaavalle lyhyemmälle korolle, niin eikö sijoittajan kannattaisi silloin sijoittaa nyt lyhyeen lainaan ja katsoa tilanne uudestaan kun lyhyt laina maksetaan takaisin. Jos olen oikein käsittänyt niin vapaassa markkinassa pidemmän lainan korko pitää olla aina korkeampi kuin lyhyen. Todella pitkässä päässä likviditeetti saattaa asiaa vääristää aivan kuten myös todella lyhyessäkin päässä. Helpoin tapa vaikka Espanjan pankeista on siirtää rahaa pois on ostaa Saksan lyhyitä velkapapereita. Kun moni tekee tätä, niin "turvasataman" korko saattaa mennä jopa negatiiviseksi. Korkomarkkinat ovat useasti ei vapaat. Mm joku aika sitten Sveitsi määräsi, että niiden pankit maksavat negatiivista korkoa ulkomaalaisille. Tällä he yrittivät rajoittaa valuutan vahvistumista. Täällä on Saksan korkokäyrät ja se nousee aika normaalisti: http://www.bloomberg.com/markets/rates-bonds/government-bonds/germany/
Täällä on taas vähän eri tavalla laskettu sama asia: http://www.ecb.int/stats/money/yc/html/index.en.html
Eripituiset korot on sidottu toisiinsa, koska muuten syntyisi riskittömiä arbitraseja. Niitä kyttää aika moni ja ne rahastetaan markkinoilta pois. Jos nyt Suomi saa 20 vuoden ajalle alle nykyisen inflaation, mikä tuskin laskee, niin velkaa pitäisi ottaa a reilusti. Se velka pitää sitten investoida johonkin tuottavaan. Jos kotimaassa ei keksitä tuottavaa investointia niin ostetaan sitten ulkomailta valtiolle yrityksiä.
Olenko ymmärtänyt oikein tuon korkoasian?
Nyt on oikea hetki ottaa velkaa ja rakentaa teollista toimintaa
Jep. Noinhan tuo menee. Lyhille lainapapereille tosiaan yleensä maksetaan pienempää korkoa niihin liittyvän pienemmän riskin vuoksi.
Tuo artikkelissa ollut "instaneus forward" käyrä ei tosin esitä eri pituisten lainapapereiden korkoja vaan korkomarkkinoiden arvioimaa korkotasoa tiettynä päivänä tulevaisuudessa. Joten artikkelissa puhutaan eri asiasta – lyhyiden korkojen tasosta tulevaisuudessa.
Instaneous forward käyrä on laskettu eri pituisen juoksuajan korkopapereiden noteerauksista ja se on siis laskennallinen tulos. Mutta sellaisena aivan erinomaisen informatiivinen ja minusta se paljastaa korkomarkkinoista sellaista jota ei oikein tahdo muuten nähdä jos katselee vain totutulla tavalla korkokäyrää, joka esittää eri pituisten lainapapereiden tuottoa.
Tuosta velan ottamisesta ja sen investoimisesta tuottavan liiketoiminnan rakentamiseen olen samaa mieltä. Nyt on oikea hetki ottaa velkaa ja rakentaa tuotannollista liiketoimintaa. Uskon että yksityinen sektori on huomannut tämän ja tekeekin näin.
Pahasti velkaantuneella Suomen valtiolla on tase kuralla ja investoinnit toimivaan infrastruktuuriin ovat ihan jäässä. Velkaraha tuhlataan kun pitäisi investoida teihin ja infraan. Luottamukseni hallituksen toimintaan on näiltä osin heikko. Hallitus toimii kuten hädänalainen – siemenperunat keitetään kattilassa.
instaneus forward
Tarkoittaako tuo instaneus forward esim 10 vuoden kohdalla sitä, että ostan 10 vuoden paperin ja shorttaan 9,9 vuoden paperia ja annualisoin tuoton niin tuo jäljelle jäänyt tuotto on instaneus forward ?
Instaneous forward korkokäyrä havainnollistaa
Kyllä. Juuri sitä se käsittääkseni tarkoittaa.
Mutta kyllä tuossa instaneous forward käyrässä on hieman juuri tuota ensimmäisessä kommentissa esiin tuomaasi ongelmaa. Käyrän esittämä korko on esimerkiksi 10 vuoden kohdalla silti korkeampi kuin terveen järjen antaman ennusteen mukaan pitäisi olla. Ja virhe on minusta systemaattinen juuri niin kuin toit esille. Silti tuo käyrä on kätsy työkalu ja havainnollistaa korkomarkkinoiden käsitystä tulevaisuudesta.