Valuuko kotitalousvähennysrahoja ulkomaille?
Kirjoitin vuosi sitten vastustavani päätöstä laskea kotitalousvähennyksen suuruutta niinkin paljon kuin tämän vuoden alussa tehtiin (kts. Ajatuksia hallitusohjelmasta). Syynä vastustukselle on yksinkertaisesti se, että kotitalousvähennys ehkäisee harmaata taloutta sekä ohjaa töitä niille, jotka ne parhaiten osaavat. Helsingin Sanomat uutisoi kuitenkin tänään, että kotitalousvähennys on laajenemassa ulkomaille koskemaan myös niitä yrityksiä, jotka eivät kuulu Suomen verohallinnon ennakkoperintärekisteriin. Tämä muuttaa asetelmaa jonkin verran.
Remonttitarpeita.
Tavallisesti kotitalousvähennyksen hienouksiin kuuluu se, että verotulo, joka jää perimättä kotitalousvähennystä käyttävältä, tulee käytännössä perittyä vähennyksen kohteena olevan työn tekijältä tai tekijän yritykseltä. Näin valtion verotulot pysyvät suurinpiirtein samana, mutta työllisyys paranee. Maansisäisesti kuviossa on siis enimmäkseen vain hyviä puolia.
Mutta miten käy, jos verovähennys tehdään ulkomailla tehdystä työstä? Työn teettäjä maksaa palkastaan vähemmän veroja Suomeen, mutta nyt tämä summa saattaakin jäädä Suomen valtiolta kokonaan saamatta ja valua esimerkiksi Espanjaan. Vaikka kyse on luultavasti hyvin pienestä osasta kaikista kotitalousvähennyksen käyttäjistä, tämä voi syödä pahasti koko järjestelmän kannatettavuutta.
Ikävä kyllä Suomi ei taida voida välttää lakimuutosta, sillä taustalla on suomalaisen yksityishenkilön nykyisestä rajoituksesta EU:n komissiolle tekemä kantelu. Tavallisen veronmaksajan näkökulmasta ikävänä voi nähdä myös sen, että muutosta sovelletaan takautuvasti viiden vuoden päähän. Vaikka kyse on varmasti pienestä tekijästä, tämäkin voi aiheuttaa omalta osaltaan paineita ensi vuoden alusta tuleville veronkiristyksille.
Kotitalousvähennys kokonaan pois
Valtion verotulon kertymän kannalta kotitalousvähennys ei ole perusteltavissa. Tässä esimerkki (laskettu vanhan 60 % vähennyksen ja 22 % alv:n mukaan):
Tmi Siivooja laskuttaa asiakasta 1220 euroa (sis alv 220). Asiakas saa omassa verotuksessa 732 euron kotitalousvähennyksen (ts. saa rahaa valtiolta 732 euroa). Kuvitellaan että siivoojayrittäjällä ei ole lainkaan kuluja (eli erittäin veronsaajamyönteinen laskelma). Siivooja maksaa 220 euroa alv:tä valtion kassaan. Lisäksi hänen ansiotuloina verotetaan 1000 euroa. Tästä 1000 euron ansiotulosta menee siivoojan tulotasolla maksimissaan 30 % veroja ja muita julkisia maksuja eli noin 300 euroa. Eli valtion kassaan tulee siivoojalta 520 euroa ja valtio kassasta lähtee 732 euroa asiakkaalle. Valtio teki siis kotitalousvähennyksellä tässä tapauksessa n. 200 euroa tappiota. Jos kotitalousvähennystä ei olisi laisinkaan valtion ”voitto” olisi 732 euroa. Jos työt tehdään pimeästi olisi valtion ”tulos” 0 euroa.
Toisin sanoen kannatan ehdottomasti kotitalousvähennyksen poistamista kokonaisuudessaan.
Kokonaisuus on laajempi
Niin. Olettaen, että tuo sama työ tulisi muuten tehdyksi verotettavana. Todellisuus on kuitenkin toinen. Käytännössä monet asiat rempoista siivoamisiin tehtäisiin ilman kotitalousvähennystä itse, ja kuten itse sanoit:
Ilman kotitalousvähennystä myös harmaata taloutta olisi enemmän. Kun summataan itse tehtävien töiden määrä ja harmaana työnä tehtyjen töiden määrä, kotitalousvähennys voi jo niiden kautta nostaa valtion verotulot korkeammalle.
Päälle tulee vielä se, että koska työllisyys nousee, tarvitaan vähemmän sosiaalitukia, jolloin valtio myös säästää. Jos rahat jäisivät kotitalousvähennystä käyttävälle, joka tekisikin siivoamisensa tai remppansa itse, hän saattaisi käyttää jäävät rahat esim. ulkomailla matkusteluun, jolloin rahat lentävät lopullisesti Suomen verottajan kynsistä.