Tunnen tasan kahta lajia kokeneita sijoittajia: toiset tekevät aina ajoittain turskaa ja ne toiset valehtelevat. Kolmatta lajia ei ole.

Sijoittamiseen liittyy riski, jonka monet tiedostavat vasta silloin, kun nalli napsahtaa omalla kohdalla. Yleisesti voi sanoa, että esim. Nordnet alkoi varoitella riskeistä vasta koronan aikoihin. Tämäkin on tavallista: nousuhumalassa riskiä ei tiedosteta ja siitä aletaan varoitella vasta riskin jo lauettua tilanteessa, jossa alemmilla kursseilla ostaminen olisi tietenkin keskimäärin järkevämpää kuin ATH:ssa tehdyt ostot.

Syyt epäonnistumisiin ovat varsin konstikkaita.

1) ”Yrittäjyys”

Minä itse olen pärjännyt oikein hyvin inhorealistisella asenteella, jonka mukaan pessimisti ei koskaan pety. Jos menee odotettua paremmin, se ei tietenkään harmita. Juuri siksi käytin yllä lainausmerkkejä.

Kuitenkin ylioptimistisuutta arvostetaan yritysmaailmassa – ja mielestäni täysin asiattomasti. Esim. Nokiassa täsmennettiin vuoden 2023 näkymiä lauantaina 30.12. 2023. Ylipäänsä varmaan suuri osa tulosvaroituksista on sellaisia, joita on lykätty liikaa. Jos oletettaisiin lv:n, katteen ja tuloksen olevan ”business as usual”, negarit riittäisivät vain todellisiin yllätyksiin. Ja tosiaan, JOS 29.12. 2023 Nokia olisi saanut veret seisauttavat lisenssiensä uusimisismaksut, olisi voinut antaa posarin. Em. yl. käytäntö on vain ikävien asioitten lykkäämistä aivan viime tippaan, ei mitään muuta.

2) Tiedottaminen

Kirjoitin aikoinaan norj. Vår Energin listautumisesta. Firmalla menee varmaan hyvin, mutta periaatteessa: Prospectus oli 562 sivua. Riskit käytiin läpi: valuuttakurssit vaihtelevat, kulut kasvavat, tuotteet eivät ehkä mene kaupaksi, oikeusjuttuja voipi tulla, siis itsestäänselvyyksiä.Toisaalta osakkeen hinta ja osakkeiden kokonaismäärä jää usein listautumisissa epäselväksi. Osakkeiden kokonaismäärän selvittämistä ei selkeytä yhdistetyt annit ja myynnit, joita molempia voidaan ylittää tuntuvasti.

Sitten esimerkkejä tiedottamisesta. Talvivaara kertoi aikoinaan preesensissä, että se tuottaa 80.000 tonnia puhdasta metallia. Oikeastaan tuotanto oli silloin jotain reilut 10.000 tonnia. Edelleen Talvivaarassa oli kuulemma ”suljettu kierto”, siis paljaan taivaan alla.

Jotenkin minulla on syntynyt epäily, että otsikkoon voi kirjoittaa ihan mitä sylki suuhun tuo, jos 562 (tai vastaavan) sivun joukossa jossain alaviitteessä huomataan varoittaa epävarmuuksista.

3) Kuka vastuussa???????????

1980- ja 90-lukujen vaihteessa n. puolet Suomen pankkimaailmasta romahti. Postipankki, useimmat säästöpankit, Ulf Sundqvistin STS ja Jaakko Lassilan KOP liitettiin voittajien eli SYP:n ja OP-ryhmän johtamiin yrityksiin, nykyisiin Nordeaan ja OP Pohjolaan.

Häviäjien joukossa johtajat tekivät kymmenien miljardien virheitä noin yleensä ja luotottivat kavereittensa järjettömiä bisneksiä tietoisesti vastoin työnantajansa etuja useilla sadoilla miljoonilla – jos ei miljardeilla. KOP maksoi yli sata milliä omia varojaan (kyse ei siis ollut maksuvälityksestä) Jerseyn saarella toimivalle ”säätiölle” tietämättä, kuka vastaanottaja oli – tai näin ainakin väitettiin.

Tästä kaikesta juuri kukaan ei ole joutunut edes vahingonkorvausvastuuseen, rikosvastuusta puhumattakaan. SKOP:lla oli yli 30.000 osakkeenomistajaa, jotka menettivät kaiken. Minäkin omistin 5 osaketta 🙂

4) Kasvavat alat

Voimakkaasti kasvavat alat ovat koko teollistumisen ajan houkutelleet suuresti niin sijoittajia kuin alalle ryhtyneitä yrityksiäkin. Tämä on tavallaan ymmärrettävää, sillä innovaatiot tyydyttävät kovaa kysyntää ja tekniikan mahdollisuuksien edessä tulevaisuus näyttää ruusuiselta vain taivaan ollessa rajana. Sijoittajat eivät tiedosta riittävästi kehityskustannuksia, kilpailun kovuutta sekä kansallisten tukien vääristämiä markkinoita.  Lisäksi taloudelliset tulevaisuudennäkymät tuntuvat liian houkuttelevilta, joten odotukset – ja siten osakkeen hinta – asettuvat aivan liian korkealle ottaen huomioon kilpailun ja kehityskustannukset. 

Tekniseen kehitykseen on investoitu jättimäisiä summia, mutta kovasta kulutuskysynnästä huolimatta sijoittajat ovat pitkällä tähtäimellä useissa tapauksissa menettäneet rahojaan, jopa kaiken. Historiallisia esimerkkejä on vaikka kuinka.

Stabiilimpi ala, kuten esim. tukku- ja vähittäiskauppa on jäänyt vähemmälle huomiolle. Ehkä siellä ei voi satakertaistaa omaisuuttaan, muttei liioin menettää kaikkea.

Nykyaikaista teknologiaa hyödyntäviä ICT-laitteita voi myydä vaikkapa Wal-Mart, tosin Applea pienemmillä katteilla, mutta toisaalta ilman kehityskustannuksia ja ilman sitä riskiä, mihin käyttäjät seuraavaksi mieltyvät. Wal-Martilla on tietysti valikoima eri valmistajien tuotteita, joista runsaasti kysyttyjä tilataan lisää. Siihen hommaan ei tarvita rakettitiedettä rakettitieteen kustannuksin.

Selvyyden vuoksi: teollistuminen on aivan varmasti positiivisesti mullistanut elintasomme, mutta voittajayhtiöiden löytäminen on ollut ajoittain hyvin hankalaa. USA:ssa öljylähteitä omistivat lukuisat maanomistajat ja henkilöautoja on valmistanut yli 800 yritystä päätyen konkurssiin tai pakkofuusioon. Ratkaisevaksi pullonkaulaksi paljastui maaöljyn jalostaminen ja jakelu. Ei J.D. Rockefeller Sr. mikään rikollinen ollut, liian taitava vain. Viime kädessä häntä vastaan säädetyt lait (antitrust laws) ja oikeuskäytäntö  olivat ilmentymää siitä, että autojen tuoman mullistuksen voitot menivät liian harvojen taskuun. Henry Ford Sr:n pol. mielipiteet eivät asiaa auttaneet.

Lähinnä retorisesti voi kysyä, onko AI:n pullonkaula todellisuudessa sähköntuotanto eikä Nvidian uusin siru? Entä onko Musk uusi Ford?

5) Pienestä suureksi

Kaikki suuryritykset ovat joskus alkaneet pienestä, mutta sellaisen löytäminen kasvuvaiheen alussa tuhansien ja taas tuhansien joukosta vaatii erittäin runsaasti taitoa ja – onnea.

Päinvastoin 7 magnificent hallitsevat alaansa resursseillaan. Olen sijoittamisessa soveltanut ranskalaista ohjetta, jonka mukaan aterialta pitää nousta, kun on nautittu aterian parhainta viiniä – eikä siis sammua pöytään. Kun olen voittoon tyytyväinen, vähennän enkä jää tuskailemaan, josko huomenna ehkä saisi vielä hiukan enemmän. Nvidiat ja vastaavat myin marraskuun alussa.

Ilmeisesti AI:n on katsottu haastavan erityisesti Alphabetia, joka on isoin omistukseni kv. teknoissa. Googlen arvostus on ollut kohtuullisen siedettävä ja nythän se on noussut. Microsoft on toiseksi isoin omistukseni ko. kategoriassa.

Isoilla toimijoilla on tuotekehitykseen valtavasti paremmat resurssit ja tuotteille valmis toimiva myyntiorganisaatio. Terveydellisten laitteiden suurin tuottaja on Medtronic, yli 40000 patenttia ja osinko vajaa 3%. Medtronicin osalta ei tarvitse haaveilla, että josko 2026 päästäisiin jo nollatulokseen. Kuitenkin firman osake on 2022 jälkeen ollut painuksissa ja noussut vasta marraskuussa 2025.

Erityisesti lääkekehityksestä annetaan mediassa turhan ruusuinen kuva. Ei lupa faasi 1:een paljoa takaa. Siinä vaiheessa lääkettä vain pidetään riittävän turvallisena kokeilla pienin annoksin pienelle terveelle joukolle ihmisiä. Veri punnitaan lupien osalta vasta faasi 3:ssa, jossa osoitetaan lääkkeen teho sairaille tilastollisesti validisti verrattuna plaseboon. Tässä vaiheessa pieni kehittäjä joutuu yleensä hankkimaan suuren partnerin jakamaan mahdolliset voitot. Ja oikeastaan vasta sen jälkeen alkaa jännitys, riittääkö lääkkeen kysyntä kattamaan kehityskustannukset.

Pfizerin osinko on 6,5 % osinko ja PE 15 (Yahoo). Novo Nordisk on iso, mutta kuten tunnettua, kurssikehitys on ollut 2024 jälkeen erittäin huono. ATH:sta on jäljellä 30% Omistan molempia ja Medtronicia, NN:ää olen hiljattain hankkinut.

Vaihtoehto: korkoa korolle

Minun selvä painopisteeni on vuosikymmenet ollut osinko-osakkeissa. Suurimmat omistukset ovat Nordea, Tieto, Kesko, teleoperaattorit, UPM ja Mandatum (~ suuruusjärjestyksessä, aiemmin mainitut ulkom. omistukset ovat kaikki pykälää pienempiä, jatkona mm. skandinaavista metalliteollisuutta, Orionia jne.). Likvidejä varoja on suunnilleen kakkosomistuksen verran.

Viime mainittu kokonaisuus ei välttämättä ole kovin omaperäinen, mutta yksinkertainen on usein kaunista.

Kuvasta: Tietääkseni Groucho Marx ei ketään huijannut. Hän vain näytteli lipevää tyyppiä Oscarin arvoisesti. Sikari on suussa väärinpäin.