Kysymyksiä muttei vastauksia
Myönnän suoraan, ettei tässä ole kaikin osin kovin paljon verifioitavaa faktaa, vaan paremminkin valistuneita arvauksia.
1) Suomen ja Ruotsin natokoplaus
Kovin paljon on puhuttu Ruotsin tuomasta ”syvyydestä”. No oikeastaan Suomi on yksinäänkin yli 500 km ”syvä” ja tänne pääsee Tanskan ja Norjan kautta, vaikkei Ruotsi taatusti alakaan USA:n sotilaskuljetuksia kohti ampumaan. Koko Baltian pinta-ala on vain puolet Suomesta.
Epäilen ihan muuta taustaa. Suomen mukana Naton itäraja kaksinkertaistuu. Voi olla jopa tottakin, että Suomi on pienillä resursseillaan koettanut puolustuksestaan huolehtia. Toisaalta lännessä arvostetaan kokoa, varustusta ja ammattisotilaita. En ole ollenkaan varma, että 10 v. sitten 6 kk. palvelleita reserviläisiä noteerataan Pentagonissa kovin korkealle. En liioin usko, että 280.000 reserviläisellemme on jakaa kovin paljon malli Cajanderia enempää. Lännessä edellytetään vähintään maavoimien tst.joukoille kuljetuspanssareita, joita täällä ei ole reserveille jakaa n. tuhatta enempää. Voi myös kysyä kivääriaseistuksen merkityksestä, ohjuksia ennemmin tarvittaisiin ja paljon. Kehuttu kenttätykistömme käyttää pääaseenaan viiden tuuman lyhytkantamaisia tykkejä, kun Ukrainassa ammutaan kuusituumaisia tuplasti kauemmas. Aseen koko ja teho kasvaa teoriassa kaliiperin kolmannessa potenssissa, joten yhdelläkin tuumalla on väliä. Tiedämme ihan hyvin, että Suomi taisteli – kovin uhrauksin – talvisodassa suurta materiaylivoimaa vastaan pelastaen olennaisimman. Mutta sisäistetäänkö Pentagonissa sama? Ruotsilla ei ole kummoista armeijaa, mutta BKT on Suomea suurempi ja teollisuus kehittyneempi. Siellä tehdään muutakin kuin sissitelttoja. Ruotsin teollisuuttako tässä ensi sijassa arvostetaan?
2) Lännen “puuttuvat” panssarit
Tst.panssarien toimittaminen Ukrainaan näyttää olevan kovin vaikeata lähes vuoden sotimisen jälkeen. Ja jo YLI vuosi sitten USA piti sotaa varmana, ajoitus taitaa mennä jonnekin marraskuuhun 2021. Länsi toimittanee nyt noin sata tst.psv:tä maahan, jossa vuosi sitten oli 800 tst.psv:tä. Ainakin USA:n Abrams (kuvassa) on taisteluissa hyväksi todettu, sitä riittää (valmistettu yli 10.000) ja malli on siksi vanha, etten salaamiseen usko, on Ukrainaan uudempaakin tavaraa viety.
Onko niin, että länsi ei halua ajaa Putinia liian ahtaalle? Tuo uutinen tuomiopäivän kellosta on syytä huomata.
Tuo tieto,Suomen viiden tuuman tykistön kantamasta, johon olen joskus viitannut, on peräisin wikipediasta ja on ns. virallinen tieto. Tieto ei ole aivan varma. Muunkinlaista tietoa on liikkunut aina lähes 30km kantamaan asti.
Mainitsemaasi tosiasiaa se ei miksikään muuta. Suomen tykistön kantama on selvästi lyhyempi kuin Ukrainassa paljon käytössä olevilla kuuden tuuman tykeillä. Ja niin kuin Juha ja muutkin intti- ihmiset olette joskus maininneet: Se pärjää paremmin jonka tykit kantaa pidemmälle.
Nuo Koreasta ostamamme kuuden tuuman telatykit kantaa pidemmälle, mutta niitä on Suomella kovasti vähän. Taaskaan en tiedä kuinka monta. Yhden väittämän mukaan niitä on alle 50 (38 kpl) ja toisen väittämän mukaan lähemmä sata.
Kaikkien näiden tarkkojen lukujen kanssa on jotain usvaa. Sama koskee Leopard panssareiden määrää sekä euroopassa että suomessa. Oliskohan nää tiedot jotenkin sensitiivisiä ?
Markku Salomaan mukaan Euroopassa on vanhempia Leopard (2A4) panssarivaunuja noin 1000 kpl.
https://podcasts.apple.com/fi/podcast/puheenaihe/id1452356442?i=1000596600735
“Kysymyksiä muttei vastauksia”
Hesarin mukaan Ukraina saisi 231 panssarivaunua lähiaikoina lännestä, mutta vielä vanjoilla on aikaa tehdä pahojaan. On kuitenkin nähtävissä, että vaaka alkaa kallistua länsimaiden kannalta parempaan suuntaan.
Hyvää kannattaa odottaa kärsivällisesti, kuten Suomen ja Ruotsin Natojäsenyyttä ja Ukrainan menestystä sodan kauheuksienkin keskellä.
Tuorein luku (joka minulta alun perin puuttui) on 321 raskasta main battle tankkia https://www.reuters.com/world/total-321-heavy-tanks-promised-ukraine-ukraine-ambassador-france-2023-01-27/
Mutta mennäkseni pidemmälle tulevaisuuteen: JOS Putinin hallinto romahtaa, Imatran – L-rannan alueella rajan välittömässä tuntumassa asuu 100.000 suomalaista. Paikka on haavoittuvampi kuin S-lahden ranta, Virolahdella on vain 3000 asukasta. Yhden kesän olen siellä päin tutustunut Salpalinjaan historiantutkijana. Siellä menneisyys ja nykyisyys ovat aika tavalla kytköksissä. https://akateeminenwebshop.com/kirjailija/Juha+Vahe