Euroopan keskuspankki EKP ei pysty yksin omilla tukitoimillaan kääntämään Euroopan taloutta nousuun, sillä Euroopan vaikeimmat ongelmat ovat rakenteellisia. Merkittävimpiä ongelmia ovat työikäisen väestön väheneminen, julkisen talouden velkaantuminen ja tehottomuus sekä teollisen tuotannon kilpailukyvyn heikkeneminen. Rakenteellisten ongelmien ratkaisumahdollisuudet EKP:n rahapoliittisin keinoin ovat vähäiset, sanoo ekonomisti Timo Vesala LähiTapiola Varainhoidosta.

”Jotta Euroopasta tulisi yritysten näkökulmasta jälleen kiinnostava investointikohde, pitäisi ikärakenteen aiheuttamaa negatiivista kasvuvaikutusta pystyä lievittämään ja julkisen sektorin tehokkuutta parantamaan. Rakenteellisissa ongelmissa keskuspankin rooli on vähäinen”, Timo Vesala sanoo.

”Ratkaisun avaimet ovat ennen kaikkea poliitikkojen käsissä. Korkeakoulutus- ja innovaatiopolitiikkammekaan ei voida pitää onnistuneena, sillä Eurooppaan ei synny uusia korkean tuottavuuden teknologiayrityksiä yhtä helposti kuin Yhdysvaltoihin.” Perinteiset elvytyskeinot käytetty loppuun Rakenteellisten ongelmien lisäksi Eurooppa kärsii heikosta suhdannetilanteesta. Myös suhdanneluonteisten ongelmien ratkaisussa keskuspankki on jo pitkälti käyttänyt perinteisen rahapolitiikan elvytysvaran.

”Suhdannetilanteen parantamisessakin on vaarallista laskea pelkästään EKP:n varaan, sillä rahatalouden elvyttämisessä on monilta osin tulleet rajat vastaan. Ohjauskorot ovat jo nollassa ja perinteiset keinot siten käytetty loppuun. Perinteisten keinojen lisäksi keskuspankit ovat tehneet erilaisia epätavanomaisia operaatioita, joilla on pyritty tukemaan taloutta ja pankkien luotonantokykyä. Emme kuitenkaan tunne näiden toimien kaikkia pitkän aikavälin vaikutuksia, jotka voivat olla myös negatiivisia”, Vesala sanoo.

Vesalan mukaan suhdanneongelmissakin tarvitaan rahapolitiikan lisäksi onnistuneita kansallisen tason poliittisia ratkaisuja. ”Jos ja kun rakenteellisten ongelmien vaatimat ratkaisut saadaan tehtyä, pitkän aikavälin kasvutarina tulee uskottavammaksi, jolloin myös lyhyen aikavälin finanssipolitiikalle syntyy elvytysvaraa. Työllisyyttä voidaan tukea tuotantopanosten verotusta keventämällä ja aikaistamalla välttämättömiä infrahankkeita kuten teiden kunnossapitohankkeita .”

Euron arvon heikkeneminen auttaa deflaation vastaisessa taistelussa

Kolmas ongelma, joka liittyy Euroopan talouteen, on deflaation uhka. Deflaatiolla tarkoitetaan hintojen alenemiskierrettä, jossa kuluttajat ja yritykset siirtävät ostopäätöksiään odottaessaan hintojen alenevan edelleen. Deflaatiossa velallisten velankantokyky heikkenee, koska reaalikorot voivat nousta kasvua korkeammaksi. 

”EKP:n poikkeustoimilla ei toistaiseksi ole kyetty hävittämään deflaation uhkaa. Poikkeustoimien suurin vaikutus on tullut euron heikkenemisen kautta, mikä nostaa tuontihintoja ja siten osaltaan pienentää deflaation riskiä. On kuitenkin muistettava, että muutkin keskuspankit pyrkivät vaikuttamaan valuutan arvoon eikä pysyvistä vaikutuksista ole siten takeita”, Vesala sanoo