Lohkoketjuteknologia on finanssialan muutoksen moottori

Lohkoketjuteknologiasta on syntymässä tapa jolla jatkossa rakennetaan globaalit tietokannat.

Lohkokoketjuteknologiassa tieto tallentuu kryptattuna samanaikaisesti tuhansiin tietokoneisiin. Vain tiedon tallettajalla tai hänen sähköisesti valtuuttamallaan on mahdollisuus lukea tieto.

Lohkoketjuteknologiaa suunnittellaan ja/tai kaavaillaan muun muassa seuraaviin käyttöihin:

  • pankkien väliseksi teknologiaksi jonne tilien saldot ja tapahtumat sekä arvo-osuuksien saldot ja tapahtumat tallennetaan
  • terveysalan globaaliksi rekisteriksi jonne kaikkien ihmisten terveystiedot tallennetaan
  • yritysten tietokantapalvelu, johon yritysten tiedot tallentuvat

Erityisesti finanssiala rakentaa tulevaisuuttaan lohkoketjuteknologian varaan. Lohkoketjuteknologia alentaa finanssialan kustannuksia huomattavasti ja nopeuttaa rahaliikennettä sekä osakekauppojen selvitystä nykyisestä päivissä laskettavista viiveistä sekuntteihin. Finanssiala on muodostanut teknologian käyttöönottoa varten yhteenliittymiä kuten Ripple ja R3/Corda.

Teknologian suuri lupaus liittyy siihen, että se haastaa tulevaisuudessa keskitetyn tiedonhallinnan mallin, jossa Facebookin ja Googlen kaltaiset IT-jätit ja valtiot ovat hallinneet tietoa keskitetysti, kirjoittaa VTT Petri Honkanen ajatuspaja Kalevi Sorsa -säätiölle kirjoittamassaan Impulsseja-raportissa ”Lohkoketjuteknologia – Luottamuksen koodi hajautuneessa yhteiskunnassa”.

Lohkoketju on hajautettu tilikirja, joka säilöö varmennetut tiedot tietokoneiden verkkoon lohkoina. Lohkoketjuteknologia eroaa keskitetyistä tiedonhallinnan järjestelmistä siinä, että se ei edellytä yritystä tai valtiota varmentamaan luottamusta. Luottamus perustuu sen sijaan konsensusmekanismiin lukemattomien tietokoneiden verkossa. Virtuaalivaluutta Bitcoin on tunnetuin esimerkki lohkoketjuteknologiasta, mutta lohkoketjuteknologian soveltamismahdollisuudet ovat valtavat, Honkanen katsoo.

Honkanen nostaa raportissa esiin lohkoketjualoitteita yhteiskunnan ja talouden eri sektoreilla. Rahoituslaitokset, vakuutusyhtiöt ja keskuspankit panostavat merkittäviä rahasummia lohkoketjuteknologiaan ja kehittävät sitä erilaisissa yhteenliittymissä. Korkeakouluissa tutkintojen ja suoritusten säilöminen lohkoketjuun helpottaisi todistusten aitouden varmentamista. Terveydenhuollossa lohkoketju saattaa mahdollistaa sen, että potilaat voisivat itse hallita eri tahojen pääsyoikeutta omiin tietoihin.

Suomeen on syntynyt viime vuosina lohkoketjuteknologiaa kehittäviä verkostoja, hankkeita ja yrityksiä. Suomi ei ole katveessa lohkoketjuteknologian suhteen, mutta myöskään globaaleja läpimurtohankkeita ei ole vielä ollut näkyvissä.

 

 

Related Posts