Luxemburgin lainsäädäntö on tehnyt siitä sijoitusrahastomaan

Suomi on kohtuullinen sijoitusrahastomaa kun mittarina käytetään sijoitusrahastopääomaa / BKT selviää Euroopan keskuspankin tilastoista.  Meillä on sijoitusrahastopääomaa yhteensä 52% bruttokansantuotteestamme, saman verran kuin esimerkiksi Saksassa tai Ranskassa. Olemme sijoitusrahastoliiketoiminnan osalta hyvää Eurooppalaista tasoa. Ja jatko voi olla vielä parempi jos lainsäädäntömme kilpailukykyä kehitetään.

Euroalueen ylivoimaista eliittiä ovat Luxemburg, Irlanti ja Hollanti. Luxemburgin sijoitusrahastoissa on jopa 6000% pääomaa suhteessa maan bruttokansantuotteeseen. Syynä on rahastoyhtiöille langetettu kevyt viranomaiskuorma, monipuolinen sijoitusrahastolainsäädäntö ja yritysverotus. Luxemburgissa sijoitusomaisuuden säilytyspalkkioiden arvonlisävero on 14% ja yritysverokanta laskee ensi vuonna 18% tasolle. Yritysverotuksessa voi vähentää tietyin ehdoin ulkomailta saadut osingot ja patenttirojaltit.

Luxemburgin mallissa voisi olla jotain arvokasta annettavaa myös suomalaiseen lainsäädäntöön. Sijoitusrahastoliiketoiminta ei kärsi kuljetusetäisyyksistä ja palvelujen vapaa liikkuvuus antaa mahdollisuuden tarjota sijoituspalveluja yli rajojen. Tämän tyyppisen teollisuudenalan kehittäminen vaatii kuitenkin päättäväistä ja määrätietoista lainsäädäntötyötä, joka tavoittelee nimenomaan hyviä olosuhteita kilpailukyiselle vientiteollisuudelle. Onnistumisen mahdollisuudet ovat huonommat jos lainsäädännön pitää samaan aikaan pystyä palvelemaan jotain muuta tarkoitusta kuten esimerkiksi paikallispankkien tarvetta sitoa asiakkaansa pankin omiin rahastoihin. 

 

Related Posts

Asunnot ja metsä

Taloyhtiön itsepäisyyden lopputulos voi olla konkurssi

En ymmärtänyt hönkäsen pöläystäkään Talsan jutusta. Siinä faktisesti syyllistettiin liikekiinteistön myyjää ja uskoakseni ilman perusteita.

Paljon hyödyllisempää kuin löytää yksi ihminen ”syytettäväksi” olisi miettiä, mitä tehdä

Kevyttä Yhteiskunta

Suomi ottaa ilmastonmuutoksen hyödyistä vaarin ja varautuu parempaan tulevaisuuteen

Fossiilisten polttoaineiden kulutus maailmassa lisääntyy eikä muutosta ole vielä tilastojen mukaan (alla referoitu tutkimus) näköpiirissä. Suomen on järkevää ennen kaikkea varautua vääjäämättömään ja pitkäkestoiseen ilmastomuutokseen