Lyhyitä ajatuksia kurssilaskusta

Tänään on kolmekymmentä vuotta Yhdysvaltojen historian pahimmasta osakkeiden laskupäivästä, joten mieleeni on juolahtanut muutamia asioita kurssilaskuista. Joku sijoittaja voi pelätä vastaavan tapahtuman toistuvan, mutta itse en usko siihen. Minun uskollani ei tosin ole merkitystä. Olen lähes aina väärässä mitä pörssikurssien liikkeisiin tulee. En siis yritä ennustaa mihin suuntaan pörssit liikkuvat vaan pyrin tarkastelemaan asioita arvostustasojen kautta. En näe osakekuplaa Suomessa, Euroopassa, Yhdysvalloissa tai millään muulla suuremmalla markkinalla. Keskimääräiset markkinahinnat ovat mielestäni korkealla, mutta eivät ne ole kuplalukemissa. Kuplaa käytetään sanana aivan liian usein sitä määrittelemättä, kun kuvataan korkeita arvostustasoja. Sitä ei pitäisi minusta nyt käyttää.

Muutamia tilastoja korjausliikkeistä ja laskumarkknoista

Pörssikurssien laskut ovat normaaleja tapahtumia. Laskupäiviä on keskimäärin vähemmän kuin nousupäiviä. Kurssit laskevat keskimäärin nopeammin kuin mitä nousevat. Ennen menemistä varsinaisiin tilastoihin on hyvä mainita, että korjausliike on tässä tapauksessa vähintään kymmenenprosentin ja enintään kahdenkymmenen prosentin lasku edellisestä huipusta. Tilastot ovat Yhdysvaltain osakemarkkinoilta. Laskumarkkinat tarkoittavat vähintään kahdenkymmenen prosentin laskua edellisestä huipusta.S&P500-indeksin laskumarkkinoita voi tutkia mm.:

https://www.yardeni.com/pub/sp500corrbear.pdf

 

Myös Tony Robbinsin kirja Unshakeable tarjoaa tilastoja. Yhdysvaltojen osakemarkkinoiden historiasta Vuodesta 1900 lähtien korjausliikkeitä on ollut keskimäärin lähes vuosittain. Ne ovat keskimäärin olleet pituudeltaan vain 54 päivää. Korjausliikkeistä vajaa viides on edennyt laskumarkkinoiksi. Laskumarkkinat ovat kestäneet keskimäärin vuoden. Viime vuosikymmeninä (1980-2017) korjausliikkeitä on ollut keskimäärin joka toinen vuosi ja laskumarkkinoita on ollut neljä. Niiden lisäksi on useampia hetkiä, jolloin ollaan käyty lähes kymmenen prosentin laskussa. Lyhyemmän ajanjakson tilastot on otettu Yardenilta ja pidemmän Robbinsin kirjasta.

Ajatuksia

Vaikka menneisyys ei ole tae tulevasta niin voidaan olettaa, että myös laskumarkkinat tulevat ennemmin tai myöhemmin. En tiedä milloin näin tapahtuu, mutta toivon ostavani silloin osakkeita. Pitkäjänteisen sijoittajan on turha pelätä laskumarkkinoita, koska niistäkin ollaan aina toivuttu. Ne ovat keskimäärin parhaita tilaisuuksia ostaa lisää osakkeita. Joukkotuhoaseiden laajempi käyttö on yksi niistä tilanteista mikä voi muuttaa tätä asiaa. Sen tapahtuessa osakemarkkinat ovat ihmisten huolista vähäisempiä.

Sijoittajan ikä vaikuttaa laskumarkkinoihin suhtautumiseen. On hyvä olla varovainen mikäli on lähellä eläköitymistä tai jo eläkkeellä. Muutenkaan ei pitäisi sijoittaa rahoja, joita ei voi hävitä, joten ikä on tässä mielessä vain numero. Toisaalta on muistettava, että eläkevaroista iso osa on kiinni julkisissa eläkevaroissa, joten asia ei ole ihan näin yksinkertainen. Erityisesti nuorten sijoittajien pitäisi odotella kieli pitkällä pörssilaskua käteisvaroja lisäten. Edellämainittua pidän yhtenä sijoittajan tärkeimmistä tehtävistä. Tämä tosin tapahtuu allekirjoittaneen tapauksessa vaihtelevalla menestyksellä.

Kurssilaskuihin suhtautumisella on iso rooli sijoitusmenestyksessä. Niiden hyödyntäminen tilaisuutena ostaa halvemmalla parantaa sijoitusmenestystä. Tämä ei koske minkä tahansa yrityksen osakkeiden ostamista vaan niiden yritysten joiden osakkeet ovat aliarvostettuja. On todennäköisempää, että laskumarkkinoilla tilaisuuksia tulee enemmän kuin nousumarkkinoilla. Itse ainakin ostaisin mieluummin Koneen osakkeita kolmellakymmenelläviidellä eurolla laskumarkkinoiden seurauksena kuin neljälläkymmenelläviidellä eurolla mikäli sen pidemmän ajan tuloksentekokyky ei heikkenisi samassa suhteessa.

-Tommi T

5 thoughts on “Lyhyitä ajatuksia kurssilaskusta

  1. Aika on sijoittajan ystävä

    Tässä pari vuotta vanha kirjoitus aihetta liipaten. Yhä ajankohtainen. Kuvat kertoo paljon. Alemmassa kuvassa kannattaa huomata, että viiva ei ole nollan kohdalla, vaan keskimääräisen tuoton. 

  2. Hyvä kirjoitus linkkisi takana

    Linkkisi takaa paljastuu hyvä kirjoitus. Kiitos, kun laitoit sen esille.

    -Tommi

     

  3. Laskumarkkinan määrittely on hankalaa

    Käyttämäsi laskumarkkinan ja korjausliikkeen ero on yleisesti hyväksytty,  mutta se on teknisesti vähän ongelmallinen. Parinkymmenen prosentin pudotuksia on tullut tällä vuosikymmenelläkin jo pari, ja on makusasia laskeeko ne laskumarkkinaksi. Ainakin ne ovat tarjonneet hyviä ostopaikkoja, ja se vain merkitsee.

    Toisaalta indeksistä riippuen montut ovat olleet tiukankin määritelmän mukaan laskumarkkinoita. Vaikkapa laaja Eurostoxx on tullut alas reilustikin mitat täyttäen niin 2011 kuin 2015 alkaneessa pudotuksessa. Sama pätee mm hyvin laajaan amerikkalaiseen Russell-indeksiin.

    Tämä vain sillä, että toistuvasti näkee väitteen kahdeksan vuoden yhtäjaksoisesta noususta. Sehän ei pidä paikkaansa ainakaan useimpien indeksien suhteen tiukankaan määritelmän mukaan. Tällä vuosikymmenellä on ollut jo kaksi laskumarkkinaa – sellaisia tavallisia pieniä, joita finanssikriisin jälkeen ei moni älyä laskumarkkinaksi lukeakaan. Ei finanssikriisin kaltaisia katastrofeja onneksi sentään joka vuosikymmenelle riitä.

    Heikki 

    1. Määrittely tuottaa vähemmän ongelmia kuin määrittelemättömyys

      Yleisellä tasolla voidaan todeta, että tärkeimmät käsitteet olisi hyvä määritellä, koska monilla on eri näkemykset asioista. Tekstien sisältö voi saada aivan toisen merkityksen mikäli lukija ja kirjoittaja näkevät ne eri tavoin. Olen törmännyt tähän asiaan joidenkin kirjoitusteni kohdalla. Yritän oppia virheistäni. 

  4. En tarkoita sen olevan virhe

    En tarkoita että määrittely on virhe, se on kuten sanottu yeisessä käytössä – mutta siinä on ongelmansa. Minusta meillä on ollut kaksi laskumarkkinaa tällä vuosikymmenellä, mutta ei sitä ole sen enempää syytä veivata, pari isoa pudotusta joka tapauksessa, miten se käsitteellisesti määritelläänkin. Oleellista minusta kuitenkin on, että sitä 8 v yhtäjaksoista nousua ei ole ollut, kuten usein yhä väitetään.

Comments are closed.

Related Posts