Maailmanpankki: Suomi maailman tuotekehitysjohtaja
Suomalaiset panostavat Maailmanpankin mukaan eniten uusiin innovaatioihin ja uusiin mielenkiintoisiin asioihin, jos mittarina käytetään sitä montako henkilöä miljoonaa kohti on tuotekehitystehtävissä ja tutkimustehtävissä.
Kovin kärki koostuu seuraavista maista: 1. Suomi, 2 Singapore, 3 Japani, 4 Tanska, 4 Norja, 5. Ruotsi, 6 Korea.
Tutkijoita ja tuotekehittäjiä miljoonaa asukasta kohden (Lähde: Maailamanpankki )
Pieniin ja keskisuuriin yrityksiimme onkin viimeisen kymmenen vuoden aikana syntynyt satoja tuhansia työpaikkoja, joista osa liittyy tähän tilastojen valossa hyvään dynaamiseen valmiuteemme tarttua uusiin asioihin. Läntisessä euroopassa panostetaan yleensä sivistykseen ja kulttuuriin joskus jopa enemmän kuin meillä, joten voi olla että emme ole kaikilla elämän osa-alueilla yhtä dynaamisia kuin uusien tuoteinnovaatioiden kohdalla, mutta pätevä toiminta yhdellä osa-alueella ei missään nimessä sulje pois sitä etteikö yhteiskunnasta löytyisi muutakin dynamiikkaa.
Suomi on harvoja putoajia koko joukossa
Suomen lisäksi näyttää tutkijoiden suhteellinen osuus pudonneen vain muutamassa maassa: Guatemala, Makedonia, Malta, Hollanti, Romania, Englanti ja Ruotsi.
http://data.worldbank.org/indicator/SP.POP.SCIE.RD.P6/countries/1W-FI-CN-NL-SE-RO-GB?display=graph
Suomen, samoin kuin useiden muiden kehittyneiden maiden ongelma on kääntää korkea tutkimuspanostus taloudelliseksi menestykseksi. Tuolta Maailmanpankin muilta sivustoilta löytyy tilastoja talouden menetyksestä, joihin noita panostuksia olisi syytä verrata.
Joskus olen törmännyt esitykseen, että keskiasteen koulutus korreloisi parhaiten tulevan taloudellisen menetyksen kanssa. Silloin noista Maailmanpankin R&D-tilastoista voisi katselle osiota Technicians in R&D and equivalent staff. Vaan Suomesta ei ole ko. lukuja.
Pekka