Maailmantalouden tila pintaa syvemmältä vilkaistuna

Ensimmäiseen videoon olen kerännyt/tiivistänyt viime vuosikymmenien maailmantalouden kehityksen taustoja. Lyhykäisesti voi sanoa, että maailma hukkuu velkaan. Asian taustalla on tietenkin nykyinen rahajärjestelmä (piksu.net'issäkin julkaistu video), mutta myös ihmisluonteelle tyypillinen laumakäyttäytyminen. Videon johtopäätökset ovat tylyjä ja varmasti paljolti vallalla olevan lama/taantuma-on-ohi -tunnelman vastaisia.

Tämän ja edellä linkitetyn rahajärjestelmä -videon johtopäätöksenä voisi kuvitella, että kannattaisi miettiä nykysysteemille vaihtoehtoja. Seuraava video hahmottelee käsitettä "talousdemokratia", josta on kirjoitettu jo ainakin 100 vuotta sitten. Tosin virallisessa historiankirjoituksessa aihe on paljolti ohitettu.

TD'n johtoajatus on että valtion ja kuntien ei tarvitse velkaantua yksityisille pankeille rahoittaakseen itseään – vaan laskemalla liikkeelle omaa velatonta rahaa. TD mahdollistaa myös peruspalkan kaikille, joka kannustaa myös yrittämään kun ei ole pelkoa tyhjän päälle putoamisesta. TD'n suora seuraus on nykyisen tukiviidakon purkaminen lähes olemattomiin.

Mielenkiintoiseksi asian tekee, että TD'a on toteutettu pariinkin kertaan käytännössä ja ne toimivat hyvin (Guernsey Englannin kanaalissa ja Wörgl Itävallassa). Tietenkin velaton raha oli suora kilpailija yksityisille pankeille, joten nämä kokeilut torpedoitiin nurin keskuspankkien avustuksella. Alla oleva video yrittää siis kertoa TD-ajatusta selkokielellä.

 

Tietenkin TD on osin hiomaton toimintamalli ja monelle nykymenoon tottuneelle suoranainen herjaus, mutta itse näen TD'n olevan nimenomaan osaratkaisu resurssirajalliseen maailmaan (myös piksu.net-video).

Alla muutamia ranskalaisia perunoita siitä mihin TD-mallin mukaisessa rahajärjestelmässä tulee kiinnittää huomiota:

 

  • Yleisin pelko julkisen puolen työntekijöiden määrän räjähtämisestä tulee torjua leikkaamalla osa yhteiskunnan toimista täysin julkisen puolen ulkopuolelle. Lyhyesti siis julkinen puoli joutuu ostamaan palveluita yksityiseltä puolelta. Teollisuus samoin pitkälti julkisen peukalon alta poes.
  • Julkisen puolen palkkatasoja on jonkun verran rajattava, jolloin yksityinen puoli houkuttelee työntekijäksi.
  • Julkisella puolella nimenomaan suoritustason töitä on lisättävä – esim. opettajia 1kpl/24 oppilasta, sairaanhoitajia 1kpl/8 potilasta (tällä hetkellä vanhusten huollossa 1hoitsu/12-15 asukkia), rivipoliiseja 1kpl/N paikkakunnan asukasta jne. Byrokratian puolella paperin tönijöiden lkm'ä on rajattava. Jälkimmäinen on tietenkin hiukan hankala toteuttaa nykyisen virkamiesarmeijan arvattavan vastustuksen takia.
  • Kvartaalitaloudessa pitkäkestoiset energia-alan suunnitelmat/uudistukset ovat todella hankalia toteuttaa velkaperusteisen rahan kanssa. Itse näenkin, että nimenomaan energian tuotantopuolen toimimisen kannalta polttoainetoimitusten epävarmassa maailmassa (sellainen fungiibelien [eli aina-löytyy-korvaava] hyödykkeiden ajatusmaailmaan jumittuneiden ekonomistien mielestä ei tietenkään ole mahdollista) TD olisi aivan omiaan. Muistutukseksi vielä, että Suomessa yleinen energian kulutus vuonna 2009 laski useampia %ja, mutta hiilen kulutus kasvoi. Tarkoittaa sitä, että talouden alamäessä "uusiutuvat pelastavat" -ajatus lentää välittömästi ikkunasta ulos, joka taas tulee siitä että wanhat energialähteet ovat niin halpoja jolloin ei myöskään pystytä katsomaan pitkän ajanjakson kehityssuuntia.

 

TD heittää ilmaan kysymyksen – ovatko valtio ja kunnat kansalaisia varten? Vai kansalaiset pankkijärjestelmää varten?

 

Aki Järvinen FT (bioteknologia), Kuopio, Muutos 2011

http://www.samassaveneessa.info/

5 thoughts on “Maailmantalouden tila pintaa syvemmältä vilkaistuna

  1. Suomen rakennusmarkkinat

    Suomen rakennusmarkkinat tuottavat kalliita asuntoja. En jaksa uskoa että ne pystyvät tuottamaan asuntoja ollenkaan jos asuntojen hinnat putoavat yli 25%. Siksi minun on vaikea uskoa tuota suurempia pudotuksia asuntomarkkinoille. Asuntoja kuitenkin tarvitaan ja kyllä niitä täytyy olla mahdollista rakentaa kannattavasti.

  2. Talousdemokratia johtaa keskusjohtoiseen talouteen

    Tuossa talousdemokratiassa on yksi piirre joka arveluttaa. Jos kunnille annetaan rahanteko-oikeus niin yksikään kunta ei enää viitsi kerätä veroja. Ne vaan kilvan painavat rahaa.

    Talousdemokratia ajautuu samaan kuin nykyinen järjestelmä. Tarvitaan keskuspankki, joka päättää siitä paljonko rahaa painetaan ja sitten tarvitaan koneisto joka tuota rahaa jakaa oikeudenmukaisesti niihin kohteisiin, joihin sitä rahaa tarvitaan. Tuota koneistoa voisi kutsua vaikkapa nimellä GrossPlan, joksi sitä entisessä Neukkulassa kutsuttiiin. 

    Talousdemokratia ajautuu minusta väkisin itä-euroopan kaltaiseen keskitettyyn talousjärjestelmään.

  3. Vaikuttaa hiukan utopialta

    Vaikuttaa hiukan utopialta tuollainen talousdemokratia. Liikkeelle laskettu setelikin on luonteeltaan velkakirja. Aikojen alussa rahan arvo perustui siihen käytetyn raaka-aineen yleensä metallin arvoon, sitten laskettiin liikkeelle seteleitä ja luvattiin lunastaa ne tietyllä määrällä kultaa jne. Kunnan verotusoikeus olisi ilmeisesti sen seteleiden "kultakanta". Siitä vaan avautuisi herkullinen keinottelukohde spekulanteille, kun joku liikkeelle laskija hoitaisi heikosti talouttaan. Riittäisivät vähäisemmätkin pääomat, kun vastapuolena olisi pieni kunta. Mutta miten TD vähentäisi velan tarvetta jos velkakirja korvattaisiin omalla (itse liikkeeseen lasketulla) setelillä?

  4. Kiitos kommenteista, pahoillani viivästyneestä vastauksesta

    TD-ajatus helposti torpataan "johtaa kommunismiin/keskusjohtoiseen toimintaan" -heitolla – vähän kuin refleksillä. Ja kyllä, olen samaa mieltä että TD kuulostaa hieman utopialta. Mielestäni TDsta kannattaa kuitenkin keskustella, sillä se antaisi pelivaraa nyt kun velkavetoinen kuplatalous on sanomassa poks.

    Väitän, että kierrosta olevasta rahasta tulee maailmalla haihtumaan tuhansia miljardeja, erityisesti luottojen laukeamisten takia (ei ole maksukykyä). Näin ollen valtiot eivät yksinkertaisesti ehdi julkisten pankkien kautta kuluttaa rahaa kiertoon "riittävästi", jolloin lama tapahtuu joka tapauksessa. Finanssiala on saanut tähän mennessä lähes kaiken talousavun – eikä se ole reaalitalouteen tihkunut kovinkaan "tehokkaasti". Sitä vastoin hyödykemarkkinoilla on melkoinen show menossa – ja se taas heijastuu mm. ruokaan ja energiaan jolloin lopullinen maksaja on rivimiesviitonen – taas. Mitä viime vuosina on puhuttu rahan painamisena on itse asiassa luottojen myöntämistä – ja ne tulevat maksuun.

    Tietenkään en odota, että mitään reaalista TDn suuntaan tapahtuu ennen kuin yleinen talouden alamäki on pitkällä. Ensimmäinen video ennakoi pitkää ryttyytystä alas jolloin velkoja tullaan "uudelleen järjestelemään" ja reaaliomaisuuksia jakamaan uusiksi. Sanotaanko, että 1990-luvun Suomi maailmanlaajuisena ja steroidella pumpattuna.

    Ehkä toinen video jäi epäselväksi, mutta TDn ajatus on nimenomaan, että valtion ja kuntien tehtävät rajataan tarkasti eli terveydenhuolto, poliisi, palokunnat, koulutus, julkinen liikenne, vesilaitokset, osin energia myös. Näiden ulkopuolelle jää rutkasti toimialaa minne valtiolla ei ole mitään asiaa (kauppa, teollisuus, palvelut – siis "business") joskin valvontaa tietenkin pitää olla. Tämä varmistaa, että valtio joutuu ostamaan monen monta toimintoa yksityiseltä sektorilta – kilpailuttamalla tietenkin. Valtion ja kuntien byrokratiaa on purettava erityisesti ylhäältä alkaen ja "käsillä tekeviä" työntekijöitä lisättävä, rivipoliisit ja terveyden- sekä vanhustenhuolto näin ensimmäisenä tulevat mieleen.

    Esitin valtio- ja kuntapankkeja, koska tällä hetkellä näyttää siltä ettei valtion ylimmällä johdolla ole kummoista mielenkiintoa rivikansalaisten elinmahdollisuuksien varmistamiseen (tohinalla mennään tasa/kulutusverotuksen suuntaan). Toisin sanoen näkisin, että kuntapankeista on lähdettävä liikkeelle ja niiden yleistyessä ne on verkotettava toisiinsa jolloin toiminnan ja kiertävän rahan seuraaminen on helpompaa. Toivottavasti jossain välissä Suomen Pankissa joku kasvattaa sen verran selkärankaa, että kyetään johtamaan julkisten pankkien toimintaa yhdestä paikasta. Liikasesta tuskin tällaiseen toimintaan on.

    Kieltämättä julkisella puolella on kiusauksena vain painaa rahaa loputtomiin, mutta sitä varten se valvonta olisikin hoidettava kunnolla (suoraa demokratiaa?). Aikansa valtio/kunnat voivat kuluttaa rahaa kiertoon, koska luottojen laukeamisen myötä rahan kokonaismäärä laskee joka tapauksessa. Verotuksen kevennys talouden alamäen aikana myös pitäisi ihmisten ostokykyä yllä, koska työttömyys tulee olemaan vientivetoiselle Suomelle iso haaste (muistin virkistyksenä 1930-luvulla maailmankauppa oli käytännössä pysähdyksissä vuosia). Pitemmälle mentäessä verotuksen tehtävä on kerätä "liika" raha pois kierrosta, jolloin valtion ja kuntien oma rahoitustarve julkisella rahalla laskee – jopa nollaan.

    Pankkeja tulee menemään nurin 100varmasti Euroopassa. Mielestäni niitä ei pidä missään nimessä lähteä pelastamaan, koska johtoporsaat eivät a) opi mitään ja b) joudu maksamaan virheistään. Kaiken maksaisi rivikansalainen verotuksen ja maksujen kautta. Miksi? Pankkimaailman kumartelu on saatava loppumaan nykyisessä laajuudessa.

    Kaikkinensa TD varmistaisi, että yhteiskunnan perusteet jatkaisivat rullaamista riippumatta miten yleinen talous nousee tai laskee. Mielikuvana voisi ehkä ajatella patjaa (TD), jonka päällä muu talous tekee nousujaan ja laskujaan – ihmisluonteesta johtuen niitä tulee olemaan aina. Toivon, että lukijat muistaisivat julkiset pankit sitten kun BKT ja valtion verotulot laskevat sekä valtion johto taas kehuu, että kylläpäs sitä Suomi saa hyvin lainaa markkinoilta. Valtion ei ole pitäisi ottaa velkaa yksityisiltä pankeilta koskaan.

    Raha on väline ja sen tehtävä on kiertää, ilman rahaa yhteiskunta tulee hyytymään pahan kerran – vähän kuin moottorista laskettaisiin öljyt pihalle.

  5. Ensimmäiselle kommentille vielä vastausta

    On kaksi eri asiaa – mitä halutaan ja mitä saadaan.

    Rakennuttajilla tulee olemaan hyvin ankeat oltavat, kun maailmanmarkkinahinnat lähtevät alamäkeen. Varastot ovat täynnä kalliilla ostettua materiaalia, mutta kun ihmisillä ei ole rahaa/luottoa, niin tavarasta ei makseta pyydettyä hintaa ja sillä selvä. Itse näen, että edessä ovat ennennäkemättömät ostajan markkinat kun monet joutuvat pakkomyymään tavaraa melkein mihin hintaan tahansa maksaakseen juoksevia kulujaan, velkojaan jne.

    SuperLamaTM kuten joskus olen sanonut. Ja kyllä ymmärrän, että kuulostan aika hullulta blush

Comments are closed.

Related Posts

Talous

”Jotain tarttis tehrä”

7.2.2024 Sauli Niinistö valtiopäivien avajaisissa lausui: ”Suomessa ei ole ollut merkittävää reaalista talouskasvua kuuteentoista vuoteen. Samana aikana julkisen sektorin huolestuttavan tuntuva velkaantuminen on jatkunut. On