Euroalueella on viime kuukaudet keskitytty säästöohjelmien luomiseen kuluja leikkaamalla ja veroja nostamalla. Mutta velkakriisin akuutti ongelma ei ole valtioiden maksukyvyn ratkaiseva heikentyminen muiden kuin Kreikan kohdalla. Sen ajautumista velkajärjestelyyn markkinat pitävät jo varmana, ja epäluottamus kohdistuu aiheellisesti niihin rahalaitoksiin, joilla tiedetään tai uskotaan olevan liikaa Kreikan velkakirjoja.

Tilanne on toinen markkinamyllerryksen kohteeksi joutuneiden Italian ja Espanjan kohdalla, muistuttaa Economist http://www.economist.com/node/21529049. Niiden maksukyky ei ole heikentynyt kesän aikana, vaikka markkinakorot ovat nousseet pelottavasti. Syy siihen on, että myös niiden pelätään ajautuvan velkasaneeraukseen.

Niiden taloudet ovat kuitenkin paremmassa kunnossa kuin Kreikan. EU:n pitäisi nyt luoda uskottava linja, joka erottelee velkasaneerausta tarvitsevat maat niistä, jotka selviävät tukiluottojen avulla. Kreikka tarvitsee pienen ihmeen selvitäkseen ilman  velkasaneerausta, joten päätökset siitä pitäisi tehdä nopeasti, koska viivyttely vain pahentaa tilannetta.

Mutta muut euromaat pitäisi pelastaa riittävillä tukitoimilla, koska ne kykenevät hoitamaan vastuunsa tuonnempana. Se helpottaisi paniikkia, joka on rahamarkkinoille suurinta myrkkyä. Nykyisillä toimilla EU ei epäluottamusta vähennä.

Velkakriisin vaikutukset ovat maailmanlaajuiset. Yhdysvaltojen keskuspankin mukaan ne tuntuvat jo Yhdysvaltojen taloudessa rahamarkkinoiden taantumisen myötä. EU:n takkuileva päätöksenteko läikkyy siis jo mantereen ulkopuolelle.