Makrotalouskatsaus syyskuu / 2010     Kai Nyman         

Suhdannetilanne OECD:n mukaan (lähde: http://www.oecd.org)

Suhdannekäänne on OECD:n mukaan tapahtumassa kaikilla talousalueilla. Samaa indikoivat myös muut suhdannelaitokset. Eurooppa junnaa jäykkien talousrakenteidensa takia hieman jälkijunassa, mutta muualla ollaan jo menossa alaspäin. Olemmekin jo matkalla kohti tummenevaa iltaa juuri kun kuvittelimme toipumisen edellisestä lamasta olevan vasta aluillaan. Pettymys totta tosiaan. 

Mutta ekonomistien näkemykset eroavat toisistaan paljon, eikä konsensusta talouden tilasta tunnu löytyvän. Vain tilastot ovat yksimielisiä; suhdannekäänne on nyt käsillä. Ja tilasto on kaikessa virheellisyydessään usein ollut tietävämpi kuin moni ekonomisti. Tilastolla ei nimittäin ole tunteita eikä tavoitteita; se kertoo yleensä sen minkä lupaa.

Mikä onkaan käänteen syy? Media syyttää USA:n kompuroivaa elvytystä. Ja USA:n talous toden totta vaikuttaa maailmantalouteen – se on vain himpun verran pienempi kuin EU:n. Valtiovarainministerimme Jyrki Katainen vertasi naapurimme, Venäjän, painoarvoa Hollantiin. Aiheellisesti hän puhui totta. Venäjä kilpailee samalla tasolla EU:n suurien valtioiden, USA:n osavaltioiden, Kiinan osien, latinalaisen Amerikan ja Etelä-Aasian maiden kanssa. Mutta maailmantaloudellista merkitystä Venäjällä ei ole, vaikka sen bruttokansantuote öljyn hinnin nousujen myötä ohittikin Hollannin jo jokin aika sitten. Sen sijaan USA:n kohtalo vaikuttaa kaikkiin – myös meihin täällä Suomessa.

Ostovoimapariteetilla korjatut bruttokansantuotteet (tietojen lähde UN: 2008 tilasto http://data.un.org)

Korjautuuko tilanne USA:n pontevammilla elvytysponnisteluilla? Ei todellakaan. Ensinnäkään käänne ei ole tapahtunut pelkästään USA:ssa. Käänne on lähtenyt liikkeelle maailmantalouden veturista Kiinasta. Toisaalta USA on elvyttänyt itseään velkarahalla ja alhaisilla koroilla jo kymmenen vuotta. Tilanne on sama kuin jos on paljolla kahvilla ja piristeillä pitänyt itseään iskussa jo vuosikausia ja sitten jossakin vaiheessa keho ei enää tahdo jaksaa. Piristeiden lisääminen ei silloin ole välttämättä oikea lääke vaikka se voikin hetken auttaa. Piristeet pitäisi vähitellen poistaa silläkin riskillä että talouden suorituskyky laskee ja dollarin arvo sukeltaa.

Mutta sijoittajan on hyvä ymmärtää miten syvä tästä sukelluksesta tulee. Näkyykö se katukuvassa ylipäätään millään lailla. Koko talouden koneisto uhkasi pysähtyä ja rikkoutua kun mentiin edelliseen lamaan. Pankkijärjestelmä uhkasi romahtaa. Riskit ovat nyt pienemmät. Vain USA:n talous uhkaa painua taantumaan. Ja sehän on vakavuudessaan sentään pienempi asia kuin maailmantaloudellisen järjestelmän romahtaminen. Haluan uskoa, että tästä tämän kertaisesta kriisistä selvitään varsin kohtuullisilla korjaavilla toimenpiteillä ja kanssani tuntuvat olevan samaa mieltä muun muassa IMF, Arvopaperi lehden päätoimittaja Eljas Repo, Tapiola yhtiöiden analyytikot ja monet muut talouden vaikuttajat. USA:n tilanne on hankala, mutta uskon, että siellä osataan tässä tilanteessa tehdä parhaat mahdolliset korjaavat toimenpiteet. USA:n talous on ollut huonossa hoidossa ja samat miehet ovat ratissa edelleen, mutta silti tahdon uskoa, että tällä kertaa siellä onnistutaan.

Maailmantalouden käänne on jo suurelta osin otettu huomioon pörssikursseissa ja varsinainen pörssiromahdus ei ole odotettavissa.

Kuluttajat ovat yleensä olleet ensimmäisinä tietoisia kun käänne tapahtuu. Euroopan kuluttajat ovat nyt viimeisen kuukauden aikana nähneet valoa ja muuttuneet kevään sentimenttipysähdyksen jälkeen taas uudelleen positiivisemmiksi. Tämä lupaa hyvää. Kuluttajat tietävät yleensä ensin ja sitten vasta muut. Selviämmeköhän tästä maailmantalouden kasvun pienestä, hetkellisestä suhdannesupasta kuitenkin vain pienellä odottamisella.

Piksun lukijoista 57% uskoo pörssikurssien nousevan syyskuussa. Piksun lukijat osasivat keväällä ennustaa kesän pörssipysähdyksen ja yleensä piksun lukijat ovat olleet huomattavasti viisaampia kuin juuri kukaan yksittäinen henkilö.