Maakunnista on tulossa valtionhallinnon satelliittivirastoja
Valtiovarainministeriö on pyytänyt kirjeessään 10.3 lausuntoja siitä miten maakuntien rahoitus tulisi järjestää. Kirjeen mukana seuraava hallituksen esitys on kuitenkin sen luontoinen ettei montaakaan lausuntoa tule. Ehdotus on erittäin kaukana hyvästä hallintotavasta, joka allokoi päätäntävallan niin lähelle kansalaista kuin kunkin asian järkevän hoidon kannalta on mahdollista.
Hallituksen ehdotuksen mukaan maakunnille ei tule verotusoikeutta eikä oikeutta itsenäiseen budjettivaltaan. Maakunnat saavat esityksessä käytännössä kaiken rahoituksensa valtion avustuksena ja valtio valvoo rahojen käyttöä yksityiskohtaisesti. Maakunnista tulee tämän esityksen puitteissa valtionhallinnon satelliittivirastoja. Maakuntavaalit menettävät suuren osan merkityksestään. Maakunnallisille poliittisille päättäjille jää vain vähän päätäntävaltaa koskien maakuntakaavoja. Muu maakunnallinen päätäntävalta säilyy käytännössä Helsingin virkamiehillä.
Hyvän hallintotavan mukaista on antaa päätäntävalta niin lähelle kansalaisia kuin kunkin asian järkevän hoidon kannalta on mahdollista. Joissakin tapauksissa tuo taso on EU taso (esim. tuotteiden turvallisuussäädökset), joissakin tapauksissa valtio (esim. poliisitoimi) , joissakin tapauksissa maakunta (esim. maakunnalliset kulttuuri- ja urheilu- fasiliteetit) ja joissakikn tapauksissa yksilö (esim. päivittäistavaroiden valinta). Maakunnallisille yksiköille pitäisi antaa oma budjettivalta ilman että keskusjohdon virkamiehet pääsevät peukaloimaan jokaista yksittäistä investointipäätöstä. Ja budjettivallan takeeksi tarvitaan itsenäinen oma verotusoikeus.
Maakunnalliselle verotusoikeudelle olisi kansalaisten tuki. Kansalaiset ymmärtävät hyvin, että terveydenhuollosta ja muista maakunnallisista palveluista (keskiasteen koulutus, kulttuuri, urheilu, pelastustoimi) on maksettava ja noiden maksujen syyt ovat helpommin yksilöitävissä ja ymmärrettävissä kuin kaukana yksilöstä oleva kaiken kattava valtiokoneisto. Siksi maakunnallinen verotusoikeus olisi mahdollisuus, jota ei kannata jättää käyttämättä. Kansalaiset aktivoituisivat paremmin mukaan kun päätökset oleellisista asioista tapahtuisivat heidän tuntemiensa ja valitsemiensa henkilöiden toimesta.
Aikamoista :O
-
Samaa mieltä osin
Verotusoikeuden antamisessa pelätään veroasteen nousua. Jo nyt on palkkatulon verotusoikeutta annettu moneen paikkaan: järjestöille tyel maksun osalta, kirkko, kunnat, Yle, … Minun mielestä on hyvä että valtio rahoittaa, mutta valtion rahoitusosuus pitäisi olla mekaaninen THLn laskema summa, eikä Valtiovarainministeriön ja maakunnan neuvotteluihin perustuva summa kuten nyt on kaavailtu. Kaavaillut ratkaisusta tulee maakunnalle kannuste hoitaa asiat huonosti, jotta saisi enemmän rahaa-> ei tule toimimaan.
Paikallishallinnon mahdoton yhtälö
Kuntien itsehallinto syntyi 1800-luvulla vastapainoksi säätyvaltiopäiville ja Venäjän vallalle ja oli pienimuotoista. Jo itsenäistymisen alkupuolella valtion tuki kunnille muutti tilannetta ja poliittista keskustaa lähellä olleet oikeustieteilijät K.J. Ståhlberg ja Urho Kekkonen katsoivat tutkimuksissaan juuri tämän takia kuntien itsehallinnon olevan alisteista valtiolle.
Koko maakunta-aate on tyhjän päällä. Suomessa kunnat ottavat n. 20 % palkkatuloista veroina, kun koko käsite ”kunta” on monessa muussa maassa muodollinen. Osittain tämän takia esim. USA:ssa osavaltiot ovat vahvoja – ja onhan siellä 300 milj. asukastakin. Kainuuta ei 70.000 asukkaalla voi verrata mihinkään osavaltioon.
Kai Nymanin asuttama Espoo saa kunnan tuloista valtiolta 2 % ja kovin moni kunta idässä ja pohjoisessa yli 50-60 %. En kannata alkuunkaan sitä, että kärjistäen ranualaiset päättäisivät, mitä espoolaisten rahoilla tekevät.
Lainsäädäntö pyrkii takaamaan erilaisten alueiden palvelutason kaikin keinoin ja varmaankin yli sen, mihin maalla on varaa.
http://www.yle.fi/tvuutiset/uutiset/upics/liitetiedostot/kuntien_verorahoitus_2011.htm
Comments are closed.