Maamme kilpailuedut ja lisäarvo maailman markkinoilla

Olemme seuranneet kuluneena viikonloppuna tapahtumia maanjäristyksen ja tsunamin iskemästä Japanista. Välittömien tuhojen laajuuden valjettua mielenkiinto on kohdistunut ydinvoimalaonnettomuuden vaikutusten arviointiin. Mahdollinen radioaktiivinen päästöhän voi vaikuttaa jokaiseen meistä suoraan ja henkilökohtaisesti. Tästä syntyi kiire joditablettien hamstraukseen meillä Suomessa. Kolme päivää järistyksestä alkavat kiihtyvät spekulaatiot mahdollisista jälkijäristyksistä, joiden aiheuttamien tuhojen arvellaan olevan nyt nähtyjä suuremmat. Elämme huomiotaloudessa ja käyttäydymme sen mukaisesti.

Merkitystaloudellisesti Japanin katastrofi, joka inhimillisesti ottaen on kauhea ja syvästi valitettava, synnyttää ajatussillan viime syksyn Suomi-strategiatyöhön ja sen synnyttämään listaan maamme ja kansakuntamme kilpailutekijöihin. Maaperä, jolla elämme, on vakaa. Asia, jota pidämme itsestäänselvyytenä, on myös merkittävä taloudellinen arvo tiivistyvässä kilpailussa maailman markkinalla. Arvo, jonka pitäisi olla merkittävä mm.ydinvoima- ja it-pilvipalveluyhtiöille. Arvon muuttaminen hyödyksi vaatii arvon ymmärtämisen lisäksi sen aktiivista tarjoamista tahoille, joille se tuo lisäarvoa.

Japanin katastrofi vei huomiomme arabimaailman yhteiskunnallisesta kuohunnasta. Tämä poliittinen järistys lamaannuttaa kohdemaiden talouden ja on nostattanut öljyn hintaa ja sitä kautta uhkaa epäsuorasti maailman talouden elpymistä. Suomi on yhteiskunnallisesti vakaa maa. Epävakaus on riski ja siten sillä on kustannusvaikutus. Yhteiskunnallinen vakaus on arvo, ei ainoastaan inhimillisesti vaan myös taloudellisesti.

Olemme seuranneet kuluneena viikonloppuna tapahtumia maanjäristyksen ja tsunamin iskemästä Japanista. Välittömien tuhojen laajuuden valjettua mielenkiinto on kohdistunut ydinvoimalaonnettomuuden vaikutusten arviointiin. Mahdollinen radioaktiivinen päästöhän voi vaikuttaa jokaiseen meistä suoraan ja henkilökohtaisesti. Tästä syntyi kiire joditablettien hamstraukseen meillä Suomessa. Kolme päivää järistyksestä alkavat kiihtyvät spekulaatiot mahdollisista jälkijäristyksistä, joiden aiheuttamien tuhojen arvellaan olevan nyt nähtyjä suuremmat. Elämme huomiotaloudessa ja käyttäydymme sen mukaisesti.

Merkitystaloudellisesti Japanin katastrofi, joka inhimillisesti ottaen on kauhea ja syvästi valitettava, synnyttää ajatussillan viime syksyn Suomi-strategiatyöhön ja sen synnyttämään listaan maamme ja kansakuntamme kilpailutekijöihin. Maaperä, jolla elämme, on vakaa. Asia, jota pidämme itsestäänselvyytenä, on myös merkittävä taloudellinen arvo tiivistyvässä kilpailussa maailman markkinalla. Arvo, jonka pitäisi olla merkittävä mm.ydinvoima- ja it-pilvipalveluyhtiöille. Arvon muuttaminen hyödyksi vaatii arvon ymmärtämisen lisäksi sen aktiivista tarjoamista tahoille, joille se tuo lisäarvoa.

Japanin katastrofi vei huomiomme arabimaailman yhteiskunnallisesta kuohunnasta. Tämä poliittinen järistys lamaannuttaa kohdemaiden talouden ja on nostattanut öljyn hintaa ja sitä kautta uhkaa epäsuorasti maailman talouden elpymistä. Suomi on yhteiskunnallisesti vakaa maa. Epävakaus on riski ja siten sillä on kustannusvaikutus. Yhteiskunnallinen vakaus on arvo, ei ainoastaan inhimillisesti vaan myös taloudellisesti.

Maailman talous ja markkina ovat mielestäni viimeisen 20 vuoden aikana siirtyneet kasvu- ja laajenemisvaiheesta kypsään saturaatiovaiheeseen, jossa riskien toteutuminen aiheuttaa suuremman haitan kuin ajateltavissa olevat mahdollisuudet hyödyn. Tällaisen tilanteen kohdatessaan mm. yrityksen johto antaa suuren arvon liiketoiminnan ennustettavuudelle ja vakaudelle. Nyt on oikea aika panostaa Suomen edelleen kehittämiseksi vakauden ja luotettavuuden esikuvaksi maailman markkinalla.; "Suomi-vakaa maa ja luotettava kansa".

3 thoughts on “Maamme kilpailuedut ja lisäarvo maailman markkinoilla

  1. Temmin vastaus on Kohti biotaloutta

    Eli Työ- ja elinkeinoministeriön vastaus Suomen strategiseen kilpailuetuun on tietysti maa- ja metsätalous.
    Strategia- ja ennakointiyksikön julkaisun ”Kohti biotaloutta – Biotalous konseptina ja Suomen mahdollisuutena” mukaan jo vuonna 2040 yli puolet Suomen bruttokansantuotteesta on biotaloutta. Tämä tulos saadaan siten, että biomassojen käyttö kaksinkertaistetaan. Käytetyn biomassan arvo voidaan puolestaan kaksinkertaistaa. Ja edelleen: Suomen palveluviennistä ja laiteviennistä suuri osa tulee tuolloin olemaan biotalouskonseptin mukaista.

    Maatalous on näin pohjoisessa olevan valtakunnan kilpailuetu verrattuna EU ytimeen, missä hehtaarituet ovat 5000 euron suuruusluokkaa.

    http://www.tem.fi/julkaisut?C=98033&xmid=4527

  2. Suomen talous on viimeisen 50

    Suomen talous on viimeisen 50 vuoden konvergenssin jälkeen siirtynyt saturaatiokasvun vaiheeseen, jossa emme enää voi kuroa lisäkasvua sillä, että toteutamme kehittyneimmissä maissa (ennen USA, Japani ym) luodut teknologiat täällä. Olemme teknologisen ja yhteiskunnallisen kehityksen etujoukossa, jossa kehitys vaatii aidosti uusien innovaatioiden keksimistä ja käyttöönottoa.

    1. Näin on. Maan talous ei

      Näin on. Maan talous ei poikkea yristyksen taloudesta. Ollakseen kilpailukykyinen pitää pystyä toimimaan kustannustehokkaasti nykyisillä liiketoiminta-alueilla ja samalla synnyttää uusia, tulevaisuuden tulovirtoja. 

Comments are closed.

Related Posts