Maapallo on satelliittimittausten mukaan vihertymässä ja autiomaat kutistumassa
Maapallo on lisääntyneen hiilidioksidin aiheuttaman ”lannoitusvaikutuksen” ja osin myös lisääntyneen sadannan vuoksi vihertymässä. Tämä näkyy satelliittitietojen perusteella erityisesti autiomaiden kutistumisena ja vihertymisenä. Savannien leviäminen kohti pohjoista on esimerkiksi Saharan autiomaan kohdalla selvää. Muitakin muutoksia näkyy. Läntisen Australian arot, Nevadan autiomaa, Kalaharin aavikko ja länsi-Intia ja Pakistan vihertävät tänä päivänä aivan toisella tavalla kuin vielä muutamia kymmeniä vuosia sitten. Maapallosta on tulossa yhtä vihreä kuin jääkauden sulamisen jälkeisenä lämpimänä kautena.
Maailman vihertyminen vuodesta 1982 vuoteen 2010 (Lähde: CSIRO Australia )
Meidän suomalaisten olosuhteet ovat oleellisesti parantuneet jo nyt. Metsä kasvaa kymmeniä prosentteja paremmin ja kesät ovat lämmenneet ja pidentyneet. Kukapa osaisi kuvitella millainen viime kesä olisi ollut, jos lämpötila olisi ollut asteen pari kylmempi. Sellainen oli kuitenkin tyypillinen 1800- luvun lopun kesä.
Miksi minä käsittelen tätä asiaa, kun Ilmatieteen laitoksen tulisi tuottaa meille tosiasioiden tasapuoliseen punnintaan perustuvaa tietoa? Niin pitäisi, mutta Ilmatieteen laitos ei toimi tehtäviensä tasalla. Ilmatieteen laitos tuottaa yksipuolisia näkemyksiä eikä punnittua tieteellistä tietoa. Ohessa Ilmatieteen laitoksen tuottama video, josta jokainen voi itse nähdä. Toivoisi, että Helsingin yliopisto aktivoituisi tuottamaan punnittua tietoa, mutta hekin ovat olleet viime aikoina hiljaa.
Tässä muutamia todennäköisiä vaikutuksia Suomelle:
- metsänkasvu ja maataloustuotanto piristyvät noin 10%..20% jokaista astetta kohden
- tuulisuus yleisesti ottaen vähenee (ukkosmyrskyjä voi olla enemmän – yhtä paljon kuin esim. Latviassa ja Ruotsissa nykyään)
- kesät pitenevät noin 3 viikkoa jokaista astetta kohden ja kesän turistikausi kestää pidempään ja lämpöä on enemmän
- luonto rikastuu eteläisillä lajeilla; luontomme tulee muistuttamaan pohjois-Viroa
- esiintyy luultavasti pidempiä helle- ja sade- jaksoja
Pariisin ilmastokokouksessa on tavoitteena solmia uusi maailmanlaajuinen ilmastosopimus, jolla päästöjä vähennettäisiin vuoden 2020 jälkeen. Sopimusta on rakennettu maiden omista lähtökohdista käsin. Kukin maa on ilmoittanut, millaisiin päästövähennyksiin ne voivat sitoutua 2020 jälkeen. Mihin päästövähennyksiin Suomi on valmis? Minun mielestäni ei kannattaisi sitoutua kunnianhimoisiin tavoitteisiin. Meillä on ilmaston suhteen isompiakin ongelmia kuin lämpeneminen. Esimerkiksi dieselautot ja tulisijat tupruttavat terveyttä vahingoittavia hiukkasia, joiden ansiosta monen suomalaisen elämä jää liian lyhyeksi. Näihin ihmisten terveyteen vaikuttaviin ympäristöongelmiin pitäisi puuttua.
Ilmastomme on lämmennyt jo pari astetta niinsanotun pienen jääkauden kylmimmästä ajasta 1800 luvun loppupuolella. Ilmastomme oli näin lämmin viimeksi keskiajalla. Marjakuuset eivät vielä leviä mannersuomeen eivätkä tammimetsät ulotu Vaasaan kuten jääkauden jälkeisenä lämpimänä kautena, mutta ilmastomme on kuitenkin jo selvästi lämpimämpi kuin pienen jääkauden aikana. Maapallo on kokonaisuutenakin lämmennyt jo merkittävästi – ohessa kuva jääkauden jälkeisestä ajasta.
Maapallon lämpötila (Lähde: climate4you)
Mustakin
ilmastonmuutoshössötys on mennyt överiksi. Käyrästä voisi päätellä, ettei ilmasto mene epästabiiliin tilaan, jossa lämpeneminen ruokkii lämpenemistä niin, että koko planeetta muuttuisi elinkelvottomaksi. Suomen osalta listaamasi vaikutukset ovat pääsääntöisesti positiivisia. Listasta tosin puuttuu se, että jos merenpinta nousee ennustetusti niin se voi aiheuttaa merkittävän riesan rakennetulla ranta-alueella. Merenpinnan nousu voi kiihdyttää muuttoliikettä (esim. Bangladeshistä jäisi merkittävä osa meren alle). Nykyisenkaltaiselle suomelle lisäpakolaiset olisi miinus. Jos saisimme kolmikannan pois ja työmarkkinat muutenkin toimimaan, niin tuonkin seikan voisi kääntää voitoksi.
En tiedä
Ilmastonmuuttumisella on globaaleja riskejä. Yksi on merenpinnan nousu. Liki kaikki maailman suurimmat kaupungit ovat rannikoilla ja ne ovat vaarassa hukkua. Grönlannin ja Etelä-mantereen jäätiköiden sulaminen on yksi veden pintaa nostava voima toinen on veden lämpölaajeneminen. Ja kolmas on se kun heijastava valkoinen jää poistuu, niin tumma maa imee lämpöä paljon paremmin. Samaten tuulien lisääntyminen tekee epämukavaksi rannikolla elämisen.
Toinen asia on, että moniin paikkoihin on sitoutunut hiiltä ja jäätiköiden sulaessa tämä hiili on vaarassa vapautua ja siten prosessista voi tulla itse itseään kiihdyttävä. Maailman suurimmat ja tärkeimmät satoalueet ovat riippuvaisia monsuunisateista nekin saattavat hyvinkin vaihdella ja siten synnyttää entistä enemmän satovaihtelua. Emme oikein osaa arvioida mitä tapahtuu kun tälläistä ei ole koskaan ennen tapahtunut.
Väkimääriä ja väestöntiheyksiä kun katsotaan, niin todella paljon asuu ihmisiä kuumilla alueilla.
Jos noilla alueilla sadot ja sateet muuttavat suuntaansa sieltä on vaarana tulla satojen miljoonien kansainvaelluksia. Ennenkaikkea tämä ilmastonmuutos luo suurta epävarmuutta ja se saattaa ajaa maailman varsin sekasortoiseen tilaan. Tuo Pohjois-Afrikka on aiheuttanut jonkun laisen pakolaisongelman tänne Eurooppaan, vaikka siellä asuu varsin vähän ihmisiä. Tämä ilmastonmuutos kasvattaa ennenkaikkea tulevaisuuteen kohdistuvia riskejä. Suomessa saattaa esim. havupuut kuolla mikä aiheuttaisi ison ongelman pitkäkuituista teollisuuttaa käyttäville tehtaille, mutta pahimmassa tapauksessa tämä on yksi pienimmistä globaaleista ongelmista mitä lämpeneminen saattaa tuottaa. Ennen kaikkea emme tiedä mitä tulee tapahtumaa. Sen kuitenkin tiedämme, että jotain radikaalia tuo aiheuttaa.
Tuulet heikkenevät täällä meidän leveysasteillamme
Kaiken muun osalta tuo menee suurin piirtein noin, mutta tuulien osalta on levitetty väärää käsitystä. Tuulia ylläpitää täällä meidän leveysasteillamme napakalotin kylmyyden ja etelän lämmön välinen ero. Tämä lämpötilaero on ollut pienenemään päin ja sen seurauksena tuulet ovat vähitellen heikentyneet. Lämpötilaero on voimakas talvella kun napakalotti kylmenee ja silloin meillä tuulee – kuten nyt. Mutta yleisesti ottaen tuulet heikkenevät täällä meidän leveysasteillamme.
Päiväntasaajalla liikkuvat trooppiset myrskyt ovat aivan eri ilmiö ja sen osalta minulla ei ole varmaa tietoa käytössäni. Ne saattavat lisääntyä, mutta ainakaan vielä ei näyttäisi olevan varmaa tilastollista tukea tälle väitteelle (viime vuosina on ollut harvinaisen vähän hurrikaaneja; tyynen meren taifuuneja on näkynyt enemmän).
Merivirrat
Nopea lämpeneminen voi hyvinkin muuttaa Golf virtaa ja se vaikuttaa heti Suomen ilmastoon.
http://www.iflscience.com/environment/gulf-stream-weakening-bad-news-north-atlantic
Jos tuossa tapahtuu radikaaleja muutoksia, niin Suomen edut saattavat jäädä syntymättä.
Pari huomiota
monet kuvat lienevät sinänsä totta, mutta niissä on tarkoitushakuisuutta.
esim yo. vastauksen kuviin on valittu viileä jakso, jotta viimeaikojen lämpeneminen näyttäisi mahdollisimman suurelta. lisäksi viileän jakson alkupuolella oleva lämpöpiikki on matala. Nymanin kuvissa tuo piikki on huomattavasti korkeampi eli sopivan aikasarjan valinnalla voi tuunata viestiä.
Nymanin kuvissa on valittu lämmin jakso, jotta viimeaikojen lämpeneminen näyttäisi mitättömältä. Kannattaa huomata, että jos tulevana 50vuotena lämpötila nousee vain noin 2 astetta, se menee nymanin kuvan Y akselin asteikon yli, eli näyttäisi melko rajulta tuossa kuvassa joka on tehty vakuuttamaan ihmiset siitä, ettei mitään oleellista ole tapahtumassa.
Voipi olla, että ilmastonmuutoksen loppupeli on, että kääntöpiirien välissä olevat alueet muuttuvat vähemmän houkutteleviksi ja suomi, chilen, patagonia, siperia ja kanada vastaavasti houkuttelevammiksi.