Mainostajien Liiton Mainosbarometrin saldokäyrä kääntyi plussalle kysyttäessä jäsenyritysten markkinointiviestinnän suunnitelmia ensi vuodelle.

Huolimatta kokonaisuuden tasaisesta kehityksestä on media-ala nopeassa mullistuksessa:

• paperimedia menettää rajusti mainostulojaan (lukuun ottamatta yritysten omia asiakaslehtiä)
• internetmarkkinointi kahmii kasvavan määrän mainosmarkkoja (hakusanamainonta, bannerimainonta, yritysten oma internet sisällöntuotanto ja omat verkkolehdet …….)
• sähköposti ja mobiilimarkkinointiviestintä saa markkinaosuuksia kotiin kannetuilta mainosposteilta
• radio-, TV- ja elokuvat säilyttävät asemansa
• mainoslahjat ja sponsorointi vähenevät rajusti

Käytettäviä medioita vaihdetaan

Taantuman vaikutus yritysten markkinointiin näkyy eniten käytettävien medioiden vaihtamisena. Vastaajien markkinointibudjetin osuus liikevaihdosta on keskimäärin 3,6 prosenttia.

Suhdanteita kuvaavan Mainosbarometrin vastaajista 26 prosenttia aikoo lisätä markkinointiviestinnän investointejaan ensi vuonna ja 24 prosenttia vähentää niitä. Tämän vuoden tasolla pysyy 50 prosenttia. Lisääjien ja vähentäjien erotuksena syntyvä saldoluku on pyöristettynä kolme.

Sysky tulee olemaan vaisu

Kuluva syksy näyttää kuitenkin vielä vaisulta. Alkuperäiseen budjettiin nähden joudutaan karsimaan – saldoluku on -22.

– Muissa Pohjoismaissa markkinointipanostukset ovat edelleen korkeampia kuin Suomessa. Alhainen panostusasteemme ei vahvista kotimaista kysyntää eikä vientiä, sanoo Mainostajien Liiton toimitusjohtaja Ritva Hanski-Pitkäkoski.

Maksettu mediatila internetissä kiinnostaa

Maksetussa mediassa verkko jyllää omissa lukemissaan (saldo 88). Printtimedian synkät saldoluvut eivät yllätä. Muista ”perinteisistä” medioista valoisampia näkymiä kajastaa muun muassa ulkomainonnalle (26) ja elokuvalle (17). Televisiokin pinnistää plussalle (5). Myymälämainonnan tehoon uskotaan edelleen (43).

Mainosbarometrissa kysyttiin jälleen aikeita myös muun kuin maksetun mediatilan hyödyntämisessä. Rivakkaa kasvua suunnitellaan edelleen oman ja sosiaalisen median hyödyntämiseen: omat verkkopalvelut (saldo 81) sekä YouTube (83), Instagram (86) ja Twitter (72) kiinnostavat.

Pitkään jatkunut taantuma näkyy Mainostajien Liiton jäsenyritysten markkinoinnissa eniten siinä, mistä medioista tilaa ostetaan: yli kolme neljästä sanoo muuttaneensa mediamixiään. Lähes puolet on tehostanut markkinointitoimenpiteiden mittaamista. Vain kuusi prosenttia sanoo, että taantuma ei ole vaikuttanut lainkaan.

Tyypillinen mainosbudjettti on  3,6% liikevaihdosta

Mainosbarometrin vastaajien markkinointibudjetin osuus liikevaihdosta on keskimäärin 3,6 prosenttia. Yli puolella budjetti on yhdestä neljään prosenttia. Noin kolme prosenttia ilmoittaa budjetikseen yli 10 prosenttia.

– Yritykset ovat vuosia parantaneet tuloksiaan kuluja karsimalla. Nyt olisi aika panostaa rohkeasti markkinointiin kysynnän kasvattamiseksi, toteaa Ritva Hanski-Pitkäkoski.
Toimistokentässä virta vie digitoimistoihin (saldo 46) sekä viestintätoimistoihin (21). Muutokset mainostajien yhteistyöaikeissa mediatoimistojen (6) ja mainostoimistojen (0) kanssa ovat pienempiä.

Lisää tietoa ja kuvia (pdf):  http://bit.ly/Mbaro2016

Mainostajien Liiton elokuussa 2015 tekemään kyselyyn vastasi 84 liiton jäsenyritystä, joiden yhteenlasketut mainosbudjetit ovat noin 222 miljoonaa euroa. Vastaajista teollisuutta edusti 39 prosenttia, kauppaa 34 prosenttia, palvelualoja 17 prosenttia ja moniala- tai muita yrityksiä 10 prosenttia. Tulokset on painotettu vastaajayritysten mainosbudjeteilla. Barometrin saldoluku lasketaan vähentämällä panostuksiaan kasvattavien prosenttiluvusta panostuksiaan vähentävien osuus. Jos esimerkiksi 40 prosenttia vastaajista on vastannut lisäävänsä mainontaa, 50 prosenttia pitävänsä ennallaan ja 10 prosenttia vähentävänsä, saldoluku on 30.