Markkinakatsaus: S&P 500

Nousu jatkui reippaalla gap up avauksella, jonka jälkeen indeksit jakoivat kivuta päivän mittaan yhä ylemmäksi. Tuloskauden alla olemme lähellä vuoden korkeinta huippua. Muutaman viikon takainen pelko ja paniikki ovat jääneet taakse. Edelleen kysymyksiä herättää tuloskauden toteutuneet tulokset sekä ohjeistus. Lisämausteena on edelleen ratkaisematon Euroopan velkaongelma sekä USA:n velanoton giljotiinipelko elokuulta. Markkinat ovat kuin pieni lapsi. Sekä muisti, että perspektiivi tulevaan ovat lyhyet. Tämä tekee kaiketi treiderin elämän elämisen arvoiseksi. 

S&P 500 indeksin NH-NL lukemat kertovat meille kahta eri tarinaa. Lyhyt 20 päivän indeksi on historiallisen korkealla tasolla, josta tyypillisesti seuraa hetkellistä hengenvetoa. 65 päivän indeksi kertoo mielestäni paremmin tässä tilanteessa markkinan terveydestä. Nousuun osallistuminen on ollut hyvin laaja-alaista ja tämä useimmiten lupaa hyvää keskipitkällä aikavälillä. Toki osa voimakkaasta noususta selittyy aggressiivisella shorttien kattamisella ja momenttialgoritmien tappavalla ostotehokkuudella. Tässä ei tietenkään ole mitään pahaa, sillä se kuuluu elämään. Joskus mietin, että markkinat haluaisivat asioiden olevan hyvin ja ne nousevat osin siksi. Nousupäiviä on kuitenkin lukumääräisesti enemmän kuin laskupäiviä. Jos vain jotain sellaista on, mikä voi näyttää toivoa tuovalta, siihen uskotaan ja siitä juovutaan.

 

Harva asia on enempää bullish kuin laaja-alaisesti overbought markkina. Huonokuntoinen kun ei jaksa juosta pitkälle eikä kovaa. Voimaa täytyy olla takana ja se yleensä pitää höyryä yllä hyvän matkaa tulevaisuuteenkin, ellei paikalle osu party spoilereita. Makrodata näyttelee nyt merkittävää roolia ja sitä sirkusta piisaa pian ihan yllin kyllin.

 

Katson mielelläni toisinaan asioita hieman kauempaa eli viikkokuvaajasta. Minun oma suosikkini on piirtää viikkokuvaajaan 20wema sekä 40wema, jotka kertovat suuremman kuvan trendistä. Tällä hetkellä näyttä vahvasti, että näkemämme korjausliike on vain osa normaalin nousumarkkinan kiertokulkua. Primääri trendi on tärkein pitkäaikaiselle sijoittajalle. Korjausliikkeen aikaansaama sekundäärinen trendi antaa tilaisuuden ostosten tekoon sekä leipää treidereille ja päiväliikkeiden pitäisi olla valtaosalle sijoittajista merkityksetöntä hälyä, ellet sitten ole hyvin lyhyeen kauppaan orientoitunut.

 

Kieltämättä katseeni kiinnittyy 2007 vuoden huippuun, jossa volatiliteetti kasvoi voimakkasti ja mieleni arvuuttelee onko nyt nähty käytös samankaltaista. Tämä lienee vain pieni pelokas ääni sisälläni. Katsotaan miten maailma kehittyy.

 

Matias

 

www.matiassavolainen.com

 

 

 

2 thoughts on “Markkinakatsaus: S&P 500

  1. Pörssikupla on kuin tulivuori; rinteet tuottavat hyvän sadon

    Samaa tässä minäkin mietin. Onko nyt menossa oleva korkean volatiliteetin aika jo pörssikurssien huippu vai vieläkö mennään syksyllä ylös?

    Luulen että Euroopan pinten valtioiden velkakriisit eivät käännä kursseja laskuun, ne on jo märehditty mukaan kurssitasoon. Mutta kurssilaskun  voi käynnistää jokin muu tekijä.

    Pelkään seuraavia riskejä:

    • USA:n valtion ja yritysten velkaantumista (vaikka sijoittajat ovat täysin rauhallisia sen suhteen)
    • Japanin valtion velkaongelmaa (tosin en ymmärrä sikäläistä makrotalousdynamiikkaa riittävästi että voisin arvioida tilannetta)

    Toivon, että syksyllä puhalletaan pörssikuplaa ihan niin kuin videollasi kysyt. Minun kokemuksen mukaan pörssikuplia on lähes yhtä vaikea ennustaa kuin saippuakuplia. Molemmat kehittyvät vähitellen ja puhkeavat yllättäen.

    Minusta tuntuu että tuo laman jälkeinen nousu on helpompi ennustaa kuin kuplan koko ja ajoitus. Ainakin minulta se onnistuu paremmin. Nyt housut hieman tutisee. Pörssikuplasta hyötyminen on kuin viljelisi tulivuoren rinnettä. Maa on hedelmällistä ja tuottaa, mutta jossain vaiheessa tulee yllätys. Olisipa kristallipallo nyt tässä.

    1. Kuplat

      On totta, että huipun ajoittaminen on järjettömän vaikeaa. Kulpan synnyn ja puhkeamisen pystyy kyllä helposti näyttämään jälkikäteen, mutta sen tunnistaminen ja ajoittaminen ovat äärimmäisen hankalia. Täydellä höyryllä menevä juna kulkee useimmiten paljon pidemmälle kuin kukaan uskoisi aiheuttaen suunnatonta painetta liian aikaisin kuplaa shortanneille.

      Pohjat ja huiput ovat kovin erilaisia, johtuen niiden toisistaan voimakkaasti poikkeavasta psykologiasta. Nouisun huiput ruokkivat toivoa, onnistumisentunnetta, iloa ja ahneus. Tuntuu siltä, että sijoittaminen on helppoa ja tämä houkuttelee jokaisen kadunmiehenkin heittämään rahansa markkinoille sitä myötä kun sitä lisää saa. Juhliin liittyvät viimeisetkin peräkylien mummot.

      Pohajat rakentuvat pelon ja paniikin päälle. Ne ovat pitkän laskun jälkeistä toivon menetystä. Nämä ovat omasta mielestäni huomattavasti helpompia tunnistaa ja hyödyntää.

      Aina tämä tuntuu olevan yhtä vaikeaa sanoa missä kohti sykliä mennään, mutta vahvasti tuntuu siltä, että vielä on matkaa paljon siihen kun siirrytään nousumarkkinan kolmanteen vaiheeseen. Realitaloudella on vielä pitkä matka kuljettavana mikäli nyt satuttaisiin kulkemaan perinteistä sykliä nousukaudesta laskukauteen. On toki täysin mahdollista, että tällä kertaa realitalouden elpymisen ja kasvun jarruna ovat realisoituvat vielä hoitamattomat maailmataloutta koettelevat kriisit.

Comments are closed.

Related Posts