Tavoistani poiketen kurkistelin OMX25 indeksiä. Menneisyyttä on aina helppo kommentoida, mutta uskon sen olevan tässä kohtaa perusteltua ennen kuin siirrytään tulevaisuuden arvailuun.

Indeksissä oli nähtävissä hyvin tyypillistä huipun muodostusta alkuvuodesta. Negatiivisen divergenssin jälkeen alempi huippu indeksissä, josta seurasi kesäkuun alussa 200dEMA tason alapuolelle tippuminen hyvin päättäväisesti. 27.6 50dEMA leikkasi 200dEMA alapuolelle ja tätä seurasi oppikirjamainen backtest alueelle, jossa olivat sekä 50dEMA, 200dEMA että aikaisempi tukitaso, joka näin ollen vaihtui vastustasoksi. Maailma ei paljoa tätä karhumaisemmalta voi näyttää. Tässä kohtaa katse vaeltaa etsien mahdollista merkkiä pohjan muodostumisesta. Heinäkuun puolivälin positiivinen divergenssi petti, joka on itsessään voimakas indikaattori. Tästä on käytetty nimitystä ”Hound of the Basketsville”.  Odotettavissa oli alempien tasojen tutkimista.

Putoaminen laskevan kanavan pohjan alapuolelle on merkkinä äärimmäisestä oksennuspisteestä. Tämä aiheuttaa teknistä vahinkoa ja lopullisen pohjan muodostuminen yleensä vaatii vielä merkittävästi aikaa tämän jälkeen. Tällaisen piikin jälkeen kuitenkin nähdään tyypillisesti jonkinlainen pomppu, joka tavoittelee ainakin 20dEMA tasoa. Hyvällä tuurilla voidaan nähdä jopa 50dEMA testaus sekä mahdollinen kolkuttelu laskevan kanavan trendiviivaan. 

Tämä avaa meille tilaa vanhojen pohjien uudelleentestaukseen sekä positiivisen divergenssin muodostumiseen, jotka useimmiten ovat läsnä väin voimakkaiden laskujen jälkeisten pohjien rakennustalkoissa. Vasta tässä vaiheessa on paremmin nähtävissä, onko tämänhetkinen droppi isossa kuvassa nousevan trendin vastaliike vai onko tämä alkua pidempikestoiselle laskevalle markkinalle.  Laskevan trendiviivan läpi rallattelu on tulevaisuudessa tärkeä indikaattori tulevan suuren kuvan rakentelussa.

Matias

www.ViikkoRaha.info