Markkinoiden maailmanpyörä
Kirjoitusvuorossa: Mika Huhtamäki
Markkinoilla mennään kuin sirkuksessa, kaikilla on mukavaa niin pitkään kuin esitys jatkuu. Seitsemän vuoden nousun jälkeen epäilys alkaa jo nousta pintaan ja rohkeimmat povaavat romahdusta. Arvailijoita riittää, sillä onhan markkinoiden käänne varmasti nyt lähempänä kuin vuosi sitten. Pelkkä pitkään jatkunut nousu ei kuitenkaan ole tae romahduksesta, siihen tarvitaan paremmat perustelut. Mutta miten pitkään sirkus voi vielä jatkua ja riittääkö vielä uusia katsojia vai alkaako katsomo jo tyhjentyä?
Tähän saakka suunta on ollut koilliseen ja pienet töyssyt ovat hetkellisesti hidastaneet menoa, suunta ei kuitenkaan ole muuttunut. Seitsemän vuotta on pitkä aika ja on selvää, että pitkään jatkuva kurssinousu lisää pelkoja markkinoiden romahduksesta. Samalla lietsotut pelot osaltaan hillitsevät mahdollista kuplaa. Tilanne on myös ollut historiallisesti erikoinen, lähes nollakorkojen jakso. Markkinoita ovatkin ohjanneet poikkeavat voimat; elvytys, alhaiset korot ja viimeisen vuoden aikana merkittävästi laskenut öljyn hinta.
Yhdysvallat ja FED avasivat aikanaan pelin massiivisella elvytyksellä, jonka seurauksena markkinoiden käyttäytyminen muuttui. Tästä yksi näkyvä seuraus oli uutisoinnin vaikutus osakekursseihin. Vahvan elvytyksen seurauksena huonot uutiset saattoivat nostaa kursseja ja vastaavasti hyvät uutiset laskea niitä. Erikoista, mutta yksi selitys tähän lienee se, että markkinoille pumpattu raha aiheutti riippuvuutta! Huonot uutiset kääntyivät kurssinousuksi, koska ne varmistivat lääkityksen jatkamisen. Samalla tavalla hyvien uutisten pelättiin vähentävän ilmaisen rahan annostusta.
Riippuvuutta aiheuttaneen tilanteen pitäisi normalisoitua, kun velkakirjojen ostot lopetettiin syksyllä Yhdysvalloissa ja koronnostot alkavat olla edessä. Mutta lääkitys jatkuu toisaalla. Markkinoiden maailmanpyörä on nyt pyörähtänyt uuteen asentoon ja elvytyksen painopiste on siirtynyt Atlantin toiselle puolelle. Euroopassa saatiin ensimmäinen kierros ilmaista rahaa ulos, kun EKP:n maaliskuun 60 miljardin euron temppu onnistui ja kuuri jatkuu. Osakkeita tukee siis jatkossakin markkinoille pumpattava ilmainen raha sekä Japanin eläkerahaston syksyinen päätös kaksinkertaistaa osakepaino. Molemmissa tapauksissa on kysymys myös pidemmästä ohjelmasta.
Markkinoille pumpattavan rahan lisäksi ensimmäisen neljänneksen osavuosikatsaukset määrittelevät tulevaa suuntaa. Tuloskauden 8.4. avannut Alcoa on perinteisesti antanut vihiä markkinoiden kehityksestä. Tällä kertaa yrityksen tulos oli hyvä, mutta vastaanotto oli siitä huolimatta ristiriitainen. Alcoan tuore osavuosikatsaus kuvasi hyvin vallitsevaa tilannetta; hyvä tulos, mutta odotukset ovat vielä kovemmat.
Viimeisen viiden vuoden aikana ensimmäinen neljännes on ollut pääsääntöisesti takkuinen ja härkämarkkinoihin uskovat katsovatkin, että loppuvuosi pelastaa tilanteen. Tässä jenkkipörssien yhtiöiden toisen neljänneksen osavuosikatsaukset tulevatkin olemaan tärkeässä roolissa. Toisella neljänneksellä pettymyksiä saattaa jo tulla, koska Yhdysvalloissa teollisuuden tuotanto ja kuluttajien luottamus ovat olleet odotuksia heikompia. Lisäksi vahvistunut dollari on osin nakertanut USA:n vientiä. Markkinakäännettä etsivien kannattaakin tutkia tarkkaan kesällä julkaistavat toisen neljänneksen raportit. Samalla pitää myös muistaa, että ylimitoitetut odotukset tai heikentyneet tulokset eivät takaa kaikkea. Markkinat kun jatkavat edelleen vahvasti löysän rahan ohjauksessa. Ainakin vielä paras suositus osakesijoittajalle lienee pidä.
Lisätietoja aiheesta:
Weak U.S. consumer spending points to slower first-quarter growth
EKP osti 60 miljardilla jättielvytyksen ensimmäisenä kuukautena
Alcoa (AA) Stock Declines Today in After-Hours Trading on Mixed Financial Results
Fewer people are loving stocks now. Buy signal?
Nousu ei ole ollut yhtäjaksoinen
Teen tästä jossain kohtaa oman jutun, mutta nousu ei ole ollut yhtäjaksoinen kuutta vuotta. Etenkin europörssit droppasivat rajusti 2011. Esim Eurostoxx 600, joka on laajimpia euroindeksejä, sukelsi 290 pisteestä 210:een. Se on lähes 30 prosentin droppi – kun laskumarkkinan määritelmä on teknisesti 20 prosenttia, täytti pudotus kriteerin.
Ajallisestikin pudotus kesti melkein vuoden, mikä on laskumarkkinalle aika lyhyt aika, mutta laskumarkkinasta voi silti huoletta puhua. Vanhojen 2009 pohjien alle ei menty, kuten ei terveesti kasvavassa taloudessa pidä pörssien mennäkään.
Viime syksynäkin europörssit sukelsivat Ukrainan kriisin yhteydessä liki 20 prosenttia, joten on näitä korjausliikkeitä riittänyt. Sitä ei kenenkään kannata kuvitella – onneksi – että 2009 pohjia joskus koeteltaisiin.
Tästä tarkemmin tosiaan tuonnempana erillisessä jutussa.
Heikki