Martti Tiuri kuollut
Radiotekniikan emeritusprofessori Martti Tiuri kuoli pääsiäisenä 90 vuoden iässä. Hän oli aikoinaan aloittelemassa tv-toimintaa Suomessa ja tuli etenkin kuulentojen aikaan suurelle yleisölle tutuksi tv-esiintymisissään. Vuosina 1983 – 2003 hän oli eduskunnan jäsen ja viime vaiheessa sen iäkkäin edustaja.
Tiuri uskoi vahvasti siihen, että Suomen tulevaisuus ei ole maaseudussa eikä maataloudessa vaan tekniikan kehittämisessä. Poliitikkona hänessä oli kohtalainen annos professorin tietämystä ja itsetietoisuutta omista tiedoistaan, mikä arroganssi ei tehnyt hänestä suuren yleisön suosikkia. Tämä on usein suorapuheisten asiantuntijoiden ongelma.
Tiuri itsekin ymmärsi ongelmien perussyyn ja vaati esim. linkin haastattelussa sitä, että myös luonnontieteet laskettaisiin mukaan yleissivistykseen, jolloin perusasioista ei tarvitsisi kinastella.
Radiotekniikan emeritusprofessori Martti Tiuri kuoli pääsiäisenä 90 vuoden iässä. Hän oli aikoinaan aloittelemassa tv-toimintaa Suomessa ja tuli etenkin kuulentojen aikaan suurelle yleisölle tutuksi tv-esiintymisissään. Vuosina 1983 – 2003 hän oli eduskunnan jäsen ja viime vaiheessa sen iäkkäin edustaja.
Tiuri uskoi vahvasti siihen, että Suomen tulevaisuus ei ole maaseudussa eikä maataloudessa vaan tekniikan kehittämisessä. Poliitikkona hänessä oli kohtalainen annos professorin tietämystä ja itsetietoisuutta omista tiedoistaan, mikä arroganssi ei tehnyt hänestä suuren yleisön suosikkia. Tämä on usein suorapuheisten asiantuntijoiden ongelma.
Tiuri itsekin ymmärsi ongelmien perussyyn ja vaati esim. linkin haastattelussa sitä, että myös luonnontieteet laskettaisiin mukaan yleissivistykseen, jolloin perusasioista ei tarvitsisi kinastella.
Eräs ympyrä täyttyi, kun viikko Tiurin kuoleman jälkeen hänen entinen eduskunta-avustajansa ilmoitti tavoittelevansa kokoomuksen puheenjohtajuutta. Entinen avustaja on Elina Lepomäki.
Elina Lepomäki jatkaa Martti Tiurin rationalismin perinnettä
Martti Tiuri oli minunkin aatteellinen hengenheimolaiseni ja näin häntä usein opiskeluaikana kun hän toimi silloisen Teknisen Korkoeakoulun professorina. Martti Tiurilla oli aina tervettä maalaisjärkeä ja rationaalista ajattelua – tolkun mies. Hän ei tavoitellut ensisijaisesti konsensukseen johtavia kompromisseja vaan piti järkeviä päätöksiä tärkeimpänä tavoitteena. Mukava, suora ja rehellinen kaveri olisi varmaan hyvä luonnehdinta hänestä.
Samoja perinteitä tuntuu tuo Elina Lepomäki kunnioittavan ja kävi ilmi että hän selvästi kunnioitti myös meitä piksulaisia kun hänen kanssaan viimeksi puolisen vuotta sitten keskustelin.
Tiuri vahvimpia tekniiikan koulutuksen puolustajia
Tekniikan Akateemisissä Tiuri toimi unilukkarina tekniikan korkeakoulutuksen puolesta. Vakiotavaramerkkinä oli eri yliopistojen resurssien ja opiskelijamäärien vertailu, jossa Suomalaiset yliopistot usein toimivat kymmenseosalla huippuyliopistojen budjetista per opiskelija. – tämä siis ennen nyt kaavailtuja leikkauksia. Puoli-ilmaiseksi ei voi saada parasta
Tekniikan koulutuksesta
Toisin kuin monessa muussa maassa, Suomessa vierastettiin pitkään kaikkea “käytännöllistä” koulutusta. 1800-luvulla akateemisella opetuksella ymmärrettiin Suomessa vain teoreettista koulutusta. Ajatuksen voimakas kannattaja oli Suomen tuon ajan merkittävin mielipidevaikuttaja J. V. Snellman. Hän arveli, että edes tusinan verran agronomeja, teknikoita, vuorimiehiä, mekaanikkoja ja insinöörejä ei saisi Suomessa hankituksi itselleen työtä ja toimeentuloa. Luonnontieteellistä opetusta Snellman piti eilispäivän tuotteena. Edelleen kouluissa luettiin lujasti latinaa ja jopa kreikkaa, siis klasillisia kieliä. “Moderneilla” kielillä ei ollut väliä.
Ilmiö jatkui vielä 1900-luvulla. Suomalaisten kielisukukulaisten löytyminen Venäjältä koettiin tärkeäksi. TY:llä on patsas ja katu V.A: Koskenniemelle, joka tuskin edes oli tiedemies. Yrjö Väisälää ei Turussa tunneta, vaikka kansainvälisesti hän on tänäänkin paljon Koskenniemeä tunnetumpi.