Mestarisijoittajien allokaatioiden simulointia vuosilta 1975-2014

Tässä kirjoituksessa simuloin neljän eri mestarisijoittajan, Ray Dalion, Marc Faberin, Mohamed El-Erianin ja David Swensenin allokaatioita, jotka löytyvät Meb Faberin kirjasta Global Assett Allocation: A Survey of the world´s top assett allocation strategies.

 

Ray Dalio on Hedge-rahasto Bridgewaterin perustaja. Bridgewater oli ainakin vuonna 2012 maailman suurin Hedge-rahasto. Sillä oli lokakuussa 2014 160 miljardia dollaria hoidettavia varoja.

 

Marc Faber on ennustanut mm. edellisen raaka-ainebuumin ja kehittyvien markkinoiden nousun. Hänet tunnetaan karhumarkkinoiden ennustajana. Hänen sijoitusmenestyksestään on vaikea saada tarkkaa kuvaa. Olen ottanut hänet tähän kirjoitukseen mukaan, koska hänellä on yksinkertainen allokaatiomenetelmä eli neljäsosa osakkeita, kiinteistöjä, pitkiä korkoja ja kultaa.

 

Mohamed El-Erian toimi PIMCOn, maailman suurimman velkakirjasijoittajan, toimitusjohtajana.

 

David Swensen on toiminut Yalen yliopiston varainhoitajana vuodesta 1985. Hänen aikanaan yliopiston varat ovat kasvaneet nopeammin kuin muiden.

 

Sijoittajien allokaatioihin on jouduttu tekemään oletuksia, koska tarkkaa tietoa niistä ei ole olemassa. Meb Faberin kirjasta löytyy tarkempaa tietoa asiasta. Allokaatioista ei siis voi tehdä tarkempaa arviota sijoittajien henkilökohtaisesta menestyksestä. Sen sijaan niitä katsomalla voi oppia. Jokainen voi tehdä omat johtopäätöksensä asiasta. Omani tuon lyhyesti esiin tässä kirjoituksesta. Alla olevassa taulukossa on tarkempaa tietoa: (neljä ensimmäistä riviä ovat osakkeita)

 

  Dalio Faber El-Erian Swensen
US isot 18 13 18 20
US pienet 3 0 0 0
kehittyneet 6 8 18 20
kehittyvät 3 4 15 10
Kiinteistöt 0 25 13 20
pitkät bondit 40 25 6 15
kpitkät bondit 15 0 0 0
total Bond US 0 0 11 0
TIPS 0 0 6 15
hyödykkeet 7,5 0 13 0
kulta 7,5 25 0 0

Taulukko 1. Sijoittajien allokaatiot

Seuraavasta graafista löytyvät allokaatioiden arvot vuosina 1975-2014, kun alkusumma on ollut 1000$:ia ja joka vuoden lopulla on sijoitettu sama summa lisää inflaatiokorjattuna:

 

Graafi 1. Salkkujen summat vuosina 1975-2014

Graafista voimme nähdä ainakin pari asiaa. Osakkeet ovat tuottaneet pitkällä aikavälillä enemmän kuin muut sijoituskohteet. Erianin ja Swensenin salkuissa on paljon enemmän sijoituksia osakkeisiin mikä näkyykin selkeästi suurempina tuottoina. Se mikä graafista ei ensisilmäyksellä ehkä tule mieleen on se ettei Dalion niin sanottu joka sään portfolio koe suurempia laskuhetkiä millään aikavälillä. Ne simulointitulokset, jotka eivät suoraan graafista ehkä näy kertovat joka sään portfolion pahimman laskuputken olevan noin nelisen prosenttia eli suunta on lähestulkoon koko ajan ylöspäin. Toisin sanoen, joka sään portfolio olisi ainakin menneisyydessä ollut hyvä vaihtoehto eläkeläisille tai niille, jotka ovat olleet lähellä eläkkeelle siirtymistä. Olettaen tietysti, että varallisuutta on riittävästi. Graafista näkyy myös se, että osakkeet tarjoavat sijoitusmuotona enemmän myös sydämentykytyksiä heikkohermoisille, koska ne myös laskevat muita sijoitusmuotoja enemmän. Dalion ja Faberin allokaatiot tarjoavat huomattavasti tasaisempaa kyytiä. Kannattaa siis harkita myös omien hermojen kestävyyttä.

 

Taulukossa kaksi löytyy allokaatioiden tuottamia sijoitustuottoja eri aikaväleille.

 

aikaväli/sijoittaja Dalio Faber El-Erian Swensen
1975-2014 9,53 10 10,86 11,06
1980-2014 9,23 9,52 10,23 10,51
1985-2014 8,89 9,31 9,31 9,61
1990-2014 8,25 8,25 8,31 8,92
1975-2009 9,67 9,99 11,58 11,22
1980-2009 9,67 9,38 11,58 11,22
1985-2009 8,74 9,07 9,91 9,39
1975-2004 10,45 10,31 13,04 12,75
1980-2004 10,24 9,59 12,61 12,24

Taulukko 2. Allokaatioiden vuosituottoja prosentteina

 

Taulukosta 2 näemme kuinka osakkeiden suurempi osuus allokaatioissa on tuottanut jokaisella pidemmällä aikavälilllä enemmän kuin muut vaihtoehdot. Toisaalta muut sijoitusmuodot ovat olleet vähemmän riskisiä. Jokaisen tulee tietysti kysyä itseltään kuinka pitkäksi aikaa sijoittaa ja mitä tarkoitusta varten. Jos on tarkoitus vain suojella varojaan, kannattaa harkita vakavissaan muita sijoitusmuotoja kuin osakkeita tai pitää osakkeiden osuus pienenä.

 

Oma näkemykseni on myös se, että olemme eläneet sijoittamisen kulta-aikaa viimeiset vuosikymmenet ja keskimääräiset tuotot tulevat seuraavina vuosikymmeninä pienenemään joitakin prosentteja. En usko keskuspankkien pystyvän pitämään reaalitaloutta kulkemassa eteenpäin vaikka tällä hetkellä näyttääkin siltä, että keskuspankit tekevät sen eteen kaikkensa. Lyhyellä aikavälillä homma on toiminut aika hyvin, mutta pidemmällä tilanne on toinen. Toivottavasti olen tässä asiassa väärässä ja reaalitalous lähtee toimimaan.

 

Mitkä ovat sinun johtopäätöksesi kirjoituksen datasta? Miten sinä olet allokoinut omat sijoituksesi? Omat sijoitusvarani ovat pienet ja sijoitushorisonttini on pitkä, joten kaikki ylimääräinen varallisuuteni on käteistä lukuunottamatta kiinni osakkeissa. Tulen myös toistaiseksi jatkamaan samalla tiellä.

 

Hyvää viikonloppua!

 

– Tommi T

 

One thought on “Mestarisijoittajien allokaatioiden simulointia vuosilta 1975-2014

  1. Osakkeet ja oma asunto ovat minulle järkeviä kohteita

    Tavallisen piensijoittajan, niin kuin minun, kannaltani nuo sijoitusinstrumentit eivät vertaudu samalla tavalla. En saa näitä instrumentteja samanlaisella kulurakenteella kuin nämä suursijoittajat.

    Joitakin saan ostettua järkevästi:

    • Suomalaisia asuntoja saan ostaa omaksi asunnoksi ja vaikkapa vuokrata. Siltä osin pääsen käsiksi kiinteistöihin ihan kivasti. Ja oman asunnon osalta saan jopa pientä veroetua.
    • Osakkeita saan ostaa eikä niiden säilyttämisestä tule kummempia kuluja. Eikä minun tarvii rajoittua edes suomalaisiin. Muutama muukin pörssi on tarjolla. Ja tarjolla on nollakuluilla jopa joitain indeksirahastoja. Siis ihan fine.
    • Fyysistä kultaa saan periaatteessa ostaa. Tosin myynti- ja osto- tarjousten välillä on pienimmillään noin 7% ikkuna. Aika suuri spreadi.

    Muut sijoituskohteet ovat ongelmallisempia

    • Kaikenlaiset korkosijoitukset ovat hankalia. Yritysten ja valtioiden bondeja voin ostaa käytännössä vain rahastojen kautta. Rahastoissa on vuosittaisia kuluja, jotka syövät merkittävän osan reaalituotoista. Jos inflaation jälkeen jäävästä prosentin reaalitulosta hoitokulut syövät puolikin prosenttia niin yhtälö on aika vaikea.
    • Raaka-aineisiin ja hyödykkeisiin pääsen ETF tuotteiden avulla, mutta niissäkin ETF rahastoissa on hoitokuluja. Raaka-aineet ja hyödykkeet eivät pitkällä aikajaksolla nouse reaaliarvoltaan ja pienetkin kulut ovat siksi pelkkää tappiota.

     

    Minusta minulle järkeviksi sijoitusmuodoiksi jää vain osakkeet ja asunnot ja pankkitili. Korkorahastoja voin ostaa poikkeusaikoina kun osakkeet uhkaavat sakata.

Comments are closed.

Related Posts

Talous

Evergrande ei ole Lehman 2.0

Kiinalainen kiinteistöjätti savuaa pahanpäiväisesti

Tuoreen markkinapaniikin yleisimmin käytetyksi selitykseksi kapuaa Kiinan suurimman kiinteistöyhtiön Evergranden maksukyvyttömyys. Sillä on vaatimattomasti 300 miljardin velkavuori, josta erääntyy lähipäivinä usea miljardi.

Korkojaankaan

WP Twitter Auto Publish Powered By : XYZScripts.com