Metsämme kehittyvät kohti luonnonvaraista olotilaa

Luonnonvarakeskus Luke on inventoinut metsämme vuosittain jo vuodesta 1920. Tuoreen metsäinventoinnin mukaan:

  • Puustomme vuosikasvu on nyt kaksinkertainen 1960 luvun alkuun verrattuna.
  • Sekä lahopuun että terveen puun määrä metsissämme lisääntyy lämmenneen ilmaston, vähäisten hakkuiden  ja lisääntyneen hiilidioksidin vuoksi.
  • Metsänomistajat ottavat metsien vuosittaisesta kasvusta hyötykäyttöön noin 75% ja jättävät loput hyödyntämättä. Varsinkin vanhemmat- ja kaupunkilais- metsänomistajat säilyttävät mielellään ikimetsiä.

Tuorein mitattu puuston vuotuinen kasvu on 109,9 miljoonaa kuutiometriä. Luken tilastotietojen mukaan puuston vuotuinen kokonaispoistuma oli 82 miljoonaa kuutiometriä vuonna 2015. Kokonaispoistumasta 59 miljoonaa kuutiometriä koostui tukki- ja kuitupuukertymästä, 9 miljoonaa kuutiometriä energiapuun runkopuukertymästä ja 14 miljoonaa kuutiometriä metsään jäävästä hakkuutähteestä ja puiden luontaisesta kuolemisesta. Tuoreen tilastotiedon mukaan 2016 hakkuiden ainespuukertymä nousi 62 miljoonaan kuutiometriin. Tällaisilla hakkuumäärillä lähes neljäsosa vuotuisesta kasvusta jää lisäämään puustopääomaa. Edellisessä inventoinnissa mitattu puuston vuotuinen kasvu oli 105,5 miljoonaa kuutiometriä. Kasvun lisäys on pääosin mäntyä.

Pohjois-Suomessa (Kainuu, Pohjois-Pohjanmaa, Lappi) metsät järeytyvät nyt vauhdilla (kuva 1). Varttuneiden kasvatusmetsien ja uudistuskypsien metsien yhteenlaskettu osuus puuntuotannon metsämaasta on viimeisen kymmenen vuoden aikana noussut 29 prosentista 38 prosenttiin.

Metsienhoidon tasossa yhä parannettavaa

Metsienhoidon rästit lisääntyvät. Myöhässä olevia taimikonhoitoja, taimikonhoitorästejä, on 795 000 hehtaaria eli 50 000 hehtaaria enemmän kuin edellisessä inventoinnissa. Nuorien metsien ensiharvennusrästejä on jo lähes miljoona hehtaaria. Vaikka ensiharvennusmäärät ovat viime vuosikymmeninä selvästi lisääntyneet, lisäys ei vastaa metsänhoidollista tarvetta.

Monimuotoisuuden kannalta tärkeän lahopuun määrä on Etelä-Suomessa lisääntynyt ja on nyt keskimäärin 4,3 kuutiometriä hehtaarilla. Pohjois-Suomessa lahopuun määrä on pienentynyt edellisistä mittauksista, mutta on edelleen selvästi korkeampi kuin Etelä-Suomessa, 7,3 kuutiometriä hehtaarilla.

Lisätietoa:

Tuloksia grafiikkana

 

Related Posts

"Minä voinkin ottaa nämä rahat"
Yhteiskunta

Mikro- ja makrotason horisontaaliset tulonsiirrot

Terve yhteiskunta pitää huolta kaikista jäsenistään. Siihen tarvitaan myös tulonsiirtoja. Perinteisesti oikeistossa tulonsiirtoja pyritään kutistamaan kun taas vasemmistossa niitä halutaan lisätä. Tulonsiirrot ovat tarpeellisia, mutta

Sijoittaminen

Suomalaisten yritysten tunnusluvut löytyvät piksun työkalut valikosta

Suomalaisten yritysten tunnusluvut on laskettu valmiiksi piksun TYÖKALUT -> ARVOSTUSKERTOIMIA sivulle:

S/P%  =  (S)ales per (P)rice.    Liikevaihto suhteessa markkina-arvoon (milj.) prosentteina. Joidenkin yritysten tekemä lisäarvo

Yhteiskunta

Yrittäjästatuksella (esim toiminimellä) toimimista helpotetaan ja sähköiset alustat voivat tarjota yrittäjästatuksella toimiville urakoita

Euroopan unioni on säätänyt alustatyödirektiivin, jonka mukaan alustatyötä (ja muita urakoita) tulee voida tehdä niin yrittäjänä kuin työsuhteessakin.

Monet maat, kuten Suomi, ovat pyrkineet pakottamaan kansalaisiaan

Sijoittaminen

Euroopan keskuspankin mukaan kulta on hyvä arvon säilyttäjä silloin kun ajat ovat levottomat

Euroopan keskuspankki kertoo raportissaan sijoittajille tärkeää informaatiota kullan soveltuvuudesta sijoitusinstrumentiksi:

Fyysinen kulta on antanut hyvää suojaa osakemarkkinoiden volatiliteettiä, talouspolitiikan äkkikäänteitä ja geopoliittisia riskejä vastaan.
Turvallisimpia