Talous

Search

Mikropiirien ”historiaa”

Kirjat Sijoittaminen
Avatar photo

Kuvailtavan kirjan tiedot: Chris Miller: Chip War: The Fight for the World’s Most Critical Technology, 2022.

Miller saavutti talousmedian huomion ehkä sillä, että jo viime vuonna kehui Nvidia(o), jonka markkinat huomasivat vasta 2023, hyvä saavutus historian dosentilta / apulaisprofessorilta!

Sisällöstä

”`Rautaa´ ei kannata tehdä, vaan pitää keskittyä softaan”, sanottiin 15 v. sitten. Lopputuloksena on kaksi suurta pitkällekehittynyttä ”rauta”firmaa, taiwanilainen TSMC (o) ja e-korealainen Samsung sekä yksi niitten laitevalmistaja, hollantilainen ASML (o).

Valmistajia on liian vähän ja ydintuotanto on USA:n ja Kiinan ulkopuolella. Kiina ei Millerin mukaan saavuta ASML:n ja sen asiakkaiden TSMC ja Samsungin etumatkaa. Toisaalta USA haluaa Intelin (o) kolmanneksi suureksi kehittyneimpien mikropiirien valmistajaksi USA:han.

Suuri osa kirjasta on kuvausta USA:n Intelistä. Ensin se missasi alkuvaiheessa kännykkämikropiirit, sitten AI:n tarvitsemat grafiikkamikropiirit, joita Nvidia valmistaa. Miller kritisoi Inteliä liian suuresta keskittymisestä talouteensa. Kun PC:n komponentit (x86) toivat Intelille tulosta vähällä vaivalla, se hylkäsi tuotekehityksen. Kvartaalitalouden vaaroja!

Kritiikkiä

Ilmaisu ”cutting-edge” toistuu varmaan joka sivulla. Henkilögalleria on turhan laaja ja kuvauksen alkaminen radioputkista on sijoittajalle tarpeetonta. Ja jos mennään ”oikeaan” historiaan, radioputkia edelsivät mekaaniset, hyvinkin monimutkaiset laskinlaitteet, joita käytettiin mm. sotalaivoissa, it:ssä sekä pankki- ja vakuutustoiminnassa.

Lopuksi

Kirjalla on suuret ansiot. Se antaa tiiviisti paljon selkeämmän kuvan jopa nykyajasta kuin talousmedian spekulatiiviset klikkiotsikot.

Selkeä kuva syntyy siitä, että IC-piirien valmistus on keskittynyttä, koska ala on pääomavaltaista. Tarvitaan pitkää tuotekehitystä ja laitteet ASML:lta ovat kalliita. Henkilöstöä täytyy kouluttaa. TSMC ei tee lopputuotteita eli ei kilpaile asiakkaidensa kanssa, kuten Samsung tekee.

Tärkein viimeksi. Kuvaukset siitä, miten paljon Aasian valtiot ja jopa USA satsaavat elektroniikka-alan kehitykseen tuo ikävän pohdinnan siitä, miten vähän asiaa Euroopassa ajatellaan. Mutta onneksi meillä on tuulivoimaa.

Merkinnällä (o) viittaan firmoihin, joihin olen sijoittanut. Muita ovat esim. Applied Materials ja Qualcom. Sijoitukset ovat pieniä, mutta tulokset hyviä pl. Intel em. syistä

Avatar photo

J. V. Vahe

12 thoughts on “Mikropiirien ”historiaa””

  1. Minäkin olen seuraillut viime aikoina näitä mikropiirivalmistajia. Olen seuraillut niitä lähinnä kvartaaliraporttien perusteella.
    Tässä alla luetteloa siitä mihin yrityksiin olen päätynty sijoittamaan. Joukossa on onnistuneita sijoituksia ja myös niitä muita.

    Minulla on jossain vaiheessa viimeisen parin vuoden aikana ollut seuraavia piirivalmistajia:
    Qualcom
    Applied materials
    KLA Corp
    STMicroelectronics
    Infineon
    Intel
    Texas instruments (ainakin harkitsin tätä)
    Lam research

    Salkussani on edelleen:
    STMicroelectronics
    Applied materials

  2. Noista kahdesta suuresta rautafirmasta TSMC on ylivoimaisesti tärkeämpi. Samsung on käsittääkseni sitä muutaman vuoden jäljessä ja se tuottaa n. 90%:ia kehittyneimmistä siruista. Näkemykseni on myös, että teknologiasota tulee ratkaisemaan Yhdysvaltojen ja Kiinan välisen valtakamppailun. Sirut ja niiden valmistaminen on yksi tärkeimmistä sodankäynnin osa-alueista. Länsimaissa on syytä toivoa ettei Kiina saa Taiwania haltuunsa mm. TSMC:n takia. Elämme jännittäviä aikoja.

    1. “Näkemykseni on myös, että teknologiasota tulee ratkaisemaan Yhdysvaltojen ja Kiinan välisen valtakamppailun.”

      Tämä on Millerin kirjan pääpointteja ja se, että USA on katsonut vain työllisyyttä. Siis toki USA:ssakin on ko. tuotantoa, mutta se ”cutting-edge” puuttuu.

      Riskejä on paljon, esim. maanjäristykset Taiwanissa ja Silicon Valleyssä. Kiina voisi tuottaa ongelmia esim. merisaarrolla.

      ————

      Kommentoin vielä yl., miksi kirjasta pidin. Firmat kertovat vain suunnitelmistaan positiivisesti, kuinka suunnitelmat toimivat, jää kertomatta. Intel on kait pärjännyt kohtalaisesti (?). Ei sen ole mikään pakko kertoa missatuista tilaisuuksista. Kun firman tiedotteet kootaan W:n artikkeliin, paljon detaljeja ja iso kuva puuttuu. https://en.wikipedia.org/wiki/Intel

      Joissain muissa W:n artikkeleissa on “tekokriittisiä” osia, joilla voi olla vain vähän tekemistä bisneksen kanssa, esim. https://en.wikipedia.org/wiki/H%26M#Labor_practices On ehkä kyynistä sanoa, mutta kait useimmat firmat säästää kuluissa joskus hiukka arveluttavinkin keinoin?

  3. Vielä noin 10 vuotta sitten arveltiin, että Intel ja Microsoft ovat WintTel nimisessä liitossa joka toimi seuraavasti:

    1 Microsoft teki käyttöjärjestelmästään juuri sen verran hitaamman ja raskaamman että uusi versio toimi hyvin kaikissa uusissa Intel pohjaisissa PC laitteissa. Käytttiksestä tehtiin tarkoituksella liian raskas vanhempiin laitteisiin. Intel opasti tässä asiassa Microsoftia.
    2. Automaattiset käyttöjärjestelmän päivitykset tekivät muutamaa vuotta vanhemmista PC laitteista huonosti toimivia. Käyttäjät joutuivat ostamaan uudet laitteet.
    3. Microsoft myi uusiin tuotteisiin käyttiksen (noin 100$/kpl) ja Intel myi prosessorit (noin 100$ / kpl).
    4. Parin vuoden päästä palattiin WinTel liiton mukaisesti kohtaan 1 ja aloitettiin alusta.

    Tämä kierre toimi parikymmentä vuotta ja alan ammattilaisilla oli se vankka käsitys että WinTel liitto on oikeasti olemassa.

  5. Tunnetuin käyttökohde PFAS yhdisteille taitaa olla paistinpannut. Yhdisteen nimi on tässä yhteydessä Teflon.

    Poikani, Lauri, vähän varoitteli minua luottamasta Teflon paistinpannuihin tai kattiloihin. Valurautaiset ja ruostumattomat ovat ilmeisesti parempia.

    1. Roomalaiset saivat aikoinaan lyijymyrkytyksiä, jollaisen ehkä sai sodan aikana sotilaspoikaleirillä eräs raumalaismies. Ei muuta, mutta kun oikeat sotainvalidit olivat kuolleet, tämä terveen oloinen mies alkoi kutsua itseään sotainvalidiksi. Me muuten käytämme mikroa, vähemmän käryä.

      – EU muuten puhui PFAS:sta mikropiirien valmistuksen yhteydessä, taitaa olla vähän eri kuvio?

  7. Saksalainen Infineon näytti olevan aika edullinen mikropiirivalmistaja. Liikevaihtokin oli kasvussa.

    1. Tuollaisen kommentin näin Infineonista. “The valuation is also supportive. At 13.80X P/E, the shares trade at a 41.1% discount to the industry and a 28.8% discount to the S&P 500, indicating that the share are significantly undervalued.”

  8. Kannattaa huomata, että puolijohdeteollisuus on merkittävä työllistäjä, ainakin ict-sektorin sisällä. Mm. seuraavilla tuotekehitystoimintaa Suomessa:
    – Mediatek
    – Nordic Semiconductor
    – Qualcomm
    – SITime
    – Applied Materials (Picosun)
    – niin ja tietty Nokia soveltuvin osin
    No nyt sitten EU:n Chips Act toivon mukaan auttaa alan kehittymisessä Suomessa, saas nähdä. Miljardi-investointeja tuskin saamme, mutta pilottilinjat olisivat tervetulleita…

Comments are closed.

Related Posts