Miksi listaamattomien yritysten omistajien verokohtelu on kevyempää kuin listattujen yhtiöiden?
Kirjoitusvuorossa Juha Kasanen
Maan hallitus on soutanut ja huovannut veroasioiden kanssa tänä keväänä, kuten Hannu Lehtilä taustoittaa edellisessä blogissaan. Vaikka hallituksen viimeisin ehdotus muuttui pörssiyhtiön osakkeenomistajan kannalta parempaan suuntaan alkuperäiseen ehdotukseen verrattuna, on mielestäni veroprosenttikeskustelun alle hautautunut toinen paljon tärkeämpi kysymys. Minkä ihmeen takia listaamattomien yritysten omistajien verokohtelu on kevyempää kuin listattujen yhtiöiden? En ole löytänyt tähän yhtään järkevää perustetta ja järjestelmä lienee erikoisuudessaan aivan poikkeuksellinen. Suomen lisäksi tällaista verojärjestelmää ei taida olla missään muualla.
Systeemissä ei ole mitään tolkkua. Helsingin Pörssiin ei ole listattu yhtään uutta yhtiötä niin pitkään aikaan kun jaksaa muistaa, ja trafiikki voi alkaa vielä poispäin, jos veroero säilyy tällaisena. Tätä ei pidä ihmetellä. Eihän listoille kannata tuoda uusia yhtiöitä, jos omistajien verotus sen seurauksena kiristyy. Tästä pitäisi monen tahon huolestua.
On hyvin valitettavaa, että verotusta kehitetään ei-listattuja yhtiöitä suosivaan suuntaan. Tällä on haitallisia vaikutuksia koko pääomamarkkinoiden toiminnalle ja tällaiset linjaukset näivettävät Helsingin pörssin. Verotuksen pitäisi olla neutraalia ja oikeudenmukaista. Tällä hetkellä, ja uuden ehdotuksen mukaan, se ei ole kumpaakaan.
—
Lue Punaisen mukin blogia.
Listatuilla yhtiöillä on myös
Listatuilla yhtiöillä on myös tietyt lain määräämät velvoitteet, joita listaamattomilla ei ole. Esimerkiksi tiedonantovelvollisuuden osalta, joka aiheuttaa kustannuksia. Verotus näyttää ohjaavan yhtiömuotoihin sekä järjestelyihin, jotka eivät edistä avoimmuutta.
Samaa mieltä
Pörssin imago on mennyt kansan keskuudessa ja valtamediassa pilalle. Sitä pidetään virheellisesti syynä eriarvoistumiseen ja ties mihin. Tämän takia sitä rankaistiin. Listaamattomien ja listattujen erottelussa ei todellakaan ole mitään esim. työllistävyyteen perustuvaa järkeä. Suomalaiset makuuttavat lähes.100miljardia euroa pankkitileillä. Järkevä raippavero olisi ollut sellainen, joka ajaa nämä rahat pörssiin ja sitä kautta yrittäjyyteen, työpaikkoihin, kilpailukykyyn ja hyvinvointiin. Verottomien osinkojen 10% omistajuusrajassa ei myöskään ole järjenhäivää. Molemmat johtuvat väärinkäsityksistä ja virheellisistä mielikuvista. Suomen kansa maksaa näistä turhista säännöistä laskun kilpailukyvyn, yrittäjyyden ja työpaikkojen menetyksinä. Hallitus ylpeili verotuksen yksinkertaistamisella, mutta todellinen selkeä osinkoverotus on yksi ainoa veroprosentti ilman kymmeniä poikkeuksia ja lisäsääntöjä. Tälläinen selkeä osinkoverotus on käytössä monissa maissa.