Missä ovat epäreilusta verokohtelusta vihastuneet digitaalisen median ammattilaiset?

Kun hallitus tarvitsee lisää verotuloja ja keksii nostaa jonkin yksittäisen alan, yksittäisen tuotteen arvonlisäveroa, niin mitä sen alan ammattilaiset tekevät? Väittävät taivaan putoavan niskaan, jollei elämä jatku entisellään. Mitä tekevät saman alan ammattilaiset, joiden vastaavista tuotteista on kuitenkin koko ajan maksettu moninkertainen arvonlisävero? He ovat hiljaa ja keskittyvät bisnekseensä.

Puhun media-alasta. Hyvin ymmärrettävistä historiallisista syistä yhteiskunta on aikoinaan halunnut tukea sekä kirjallisuutta että lehdistöä. Kansaa on haluttu sivistää ja pitää ajan tasalla maan ja maailman asioista. Siksi Suomessa kirjojen arvonlisävero on edelleen tänäkin päivänä 9 prosenttia. Tilattavilla lehdillä, kuten hyvin menestyvillä suurilla sanomalehdillä ja aikakauslehdillä ei arvonlisäveroa ole lainkaan. Lehtien irtonumeroista maksetaan normaali vero.

Painetun median liiketoiminnan ihmiset ovat luonnollisesti olleet hyvin, hyvin vihaisia hallituksen suunnitelmista laittaa arvonlisävero lehdille pelätessään tulojensa laskevan.

Sanomalehden painolaatasta Apple iPad -lehteen

Samaan aikaan toisaalla, digitaalisen median maailmassa, maksetaan kiltisti täysi 23 prosentin arvonlisävero kaikista sisältötuotteista ja palveluista. Esimerkiksi oma Menestyksen hinta -kirjani painettuna sisältää 9 prosenttia veroa, mutta e-kirjana 23 prosenttia veroa. Esimerkiksi Helsingin Sanomat kotiin kannettuna ei sisällä veroa, mutta sähköisestä versiosta on maksettava täysi vero.

Jokaisella on tietysti oikeus lukea kirjansa ja uutisensa itselleen parhaiten sopivalla välineellä ja hankkia tuote itselleen sopivalla hinnalla. Vaihtoehtoja on syytä olla. Yhteiskunnan kannalta tilanne on kuitenkin tuhoisa.

Yhteiskunta maksattaa digitaalisen median yrityksillä ja käyttäjillä tuen painetulle medialle. No, mikäs siinä, jos painettu media olisi teollisuudenala, joka veisi kansakunnan kohti parempaa tulevaisuutta. Näinhän ei ole. Painettu sana on ollut kutistuvaa liiketoimintaa jo viimeiset 10 vuotta ja kutistumisvauhti on vain kiihtynyt.

Uusi media tai verkkomedia, eli sisältötuotteet, jotka jaellaan digitaalisina tuotteina internetin kautta yleisölle, on sen sijaan on kasvanut läpi taantumavuosienkin. Hyvästi media -kirjaa varten kerätyn tiedon analysoinnin jälkeen olen vakuuttunut siitä, että massamarkkinat siirtyvät lähivuosina kuluttamaan digitaalisia elokuvia, kirjoja, lehtiä, musiikkia ja televisiota. Esimerkiksi painettu kirja ja lehti voivat kuitenkin jäädä henkiin, mutta vain pienen eliitin tuotteiksi.

Terveen liiketoiminnan kannalta tilanne järjetön: yhteiskunta tukee väistyvää, marginaaliseksi kutistuvaa teollisuudenhaaraa ja rokottaa tämän päivän ja tulevaisuuden voimakkaasti kehittyvää teollisuudenalaa.

No, en usko kenenkään digitaalisten tuotteiden parissa toimivan menettävän yöuniaan edes alan kehitystä jarruttavan verokohtelun vuoksi. Liiketoimintamallien ja tuotteiden kehittelyssä kun on tarpeeksi puuhaa päiviksi ja öiksi. Voisi tasavertainen verokohtelu vanhan ja uuden median kesken hieman kuitenkin lisätä nopeasti kehittyvän alan toimintamahdollisuuksia.

6 thoughts on “Missä ovat epäreilusta verokohtelusta vihastuneet digitaalisen median ammattilaiset?

  1. Verotuksen oikeudenmukaisuus

    Verotus on aina lähtökohtaisesti väärin. Verotus voidaan hyväksyä vain jos verorahoilla tehdään jotain jotain hyvää (jonka  hyöty on suurempaa kuin sen haitta). Jos joku tienaa rahaa laillisella keinolla, kuten vaikka myymällä lehtiä, on väärin, että osa siitä työstä kuuluu valtiolle. Se, että printtilehdillä ja digitaalisella sisällöllä on eri arvonlisävero on vain se että printtilehden vero on vähemmän väärin kuin digitaalisen median.
    Tämähän on tyypillistä että eri tuloilla on erilainen vero esim. tulovero <> pääomavero, tulovero<>perintö-/lahjavero,… Oikeudenmukaista olisi, että riippumatta tulonlähteestä olisi aina sama verokanta. On paljon enemmän väärin jos perin miljoonan tekemättä mitään pienellä verolla kuin jos teen paljon töitä ja tienaan miljoonan ja maksan paljon veroja.

    1. Tämän vain on

      Tämän vain on mielenkiintoista siksi, että erilainen verokohtelu on ollut tiedossa jo vuosia, mutta kukaan ei ole korottanut ääntään asian suhteen. Vielä erikoisemmaksi sen teki huomio, että pitkän linjan digitaalisen alan ammattilaiset hakevat tukea ja turvaa nimenomaan painetun median tukemisesta esimerkiksi näin:

      http://petterijarvinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/88606-kuka-pelastaisi-lehdiston

      Se ja Uuden Suomen päätoimittajan kommentti herättivät minutkin lopulta:

      http://arihakkarainen.vapaavuoro.uusisuomi.fi/kulttuuri/88663-uusi-mediakulttuuri-kurittaa-perinnetietoista

       

       

       

  2. Mielenkiintoista tämä verotus

    Mielenkiintoista tämä verotus tosiaan. Olenkin ihmetellyt, miksi Suomessa digitaaliset kirjat eivät lyö itseään läpi. Suomen kieli on muutoinkin pieni marginaalikieli englannin kielen rinnalla. Täällä juuri olisi tarvetta keventää digitaalisten kirjojen verotusta, jotta julkaiseminen olisi edullisempaa. Painomäärät ovat pieniä ja riskit siksikin isompia. Ei ole mitään järkeä siinä, että digitaalinen e-kirja maksaa samanverran, mitä painokoneen läpi paperille tehty versio. Eikä nuo lukulaitteetkaan ilmaisia ole ja jos kuluttaja ei saa hyötyä e-kirjasta hinnan muodossa, miksi se ylipäätään ostaisi lukulaitteen ja tilaisi e-kirjoja siihen.

    Itse luen juuri enimmäkseen kirjat englanniksi, koska Suomessa kirjojen hinta on järjettömän korkea. Ulkomailla asuessani ostin vähintään viisi kertaa enemmän kirjoja ja vierailin säännöllisesti kirjakaupoissa uutta ostamasa. Suomessa kirjakaupat kierrän kaukaa, toki joskus tulee täälläkin jotain ostaneeksi. Onneksi nettikaupat ovat keksitty ja useimmiten tulee edullisemmaksi tilata kirja ulkomailta, maksaa lentorahti ja muut kulut, kuin ostaa sama kirja suomalaisesta kirjakaupasta. Jossain koneistossa on jotain vikaa, kun kirjat maksavat niin paljon Suomessa.

    1. Sama juttu. Olen Amazonin

      Sama juttu. Olen Amazonin asiakas ollut jo vuosia. Kindle e-kirjojen erinomainen saatavuus vain on lisännyt ostoksia.

      Eiköhän kirjojen hintataso, valikoima ja hidas siirtyminen e-kirjoihin johdu perimmältään pienen kielialueen pienestä markkinasta. Vaikka täällä julkaistaan nimikkeitä per kansalainen lähes eniten maailmassa, bisnes on suhteellisen pientä.

      Vielä erikoisemmaksi Suomen markkinatilanteen tekee suuri ja koko kansaa hienosti palveleva kirjastolaitos. Pari poimintaa aiemmasta artikkelista, jossa käsiteltiin kirjastokorvauksia:

      – Suomen kirjastolaitoksen toimintabudjetti oli noin 300 miljoonaa euroa, joka on hieman enemmän kuin Kustannusyhdistyksen yhteenlaskema Suomen koko kirjamyynti.

      – Kirjastoista lainattiin vuonna 2010 70 miljoonaa kirjaa,joka on lähes kolme kertaa enemmän kuin kirjoja ostettiin.

      – Kirjastot ostivat vuonna 2010 noin 1,8 miljoonaa uutta kirjaa lainattaviksi kansalaisille.

      Hyvä kysymys on, näivettääkö ja ohjaako suurella budjetilla toimiva kirjastolaitos pientä kirjamarkkinaa liikaa, vai onko se Suomen kirjallisuuden pelastus?

       

  3. Saavutettu etu

    En ota kantaa asian sisällölliseen puoleen, mutta ilmiöhän on tämä perinteinen "saavutetun edun heikennys/poistaminen". Inhimillisesti ottaen muutos huonompaan tulkitaan lähes aina tappiona ja eräänlaisena kasvojen menetyksenä. Siksi siitä ollaan valmiit nousemaan barrikadeille. Heti alkuun asetettu kohtuutonkin taakka kannetaan kitisemätää. Liike-elämässä tästä on hyvänä esimerkkinä Oracle, joka heti alkuun alkoi "rahastaa" asiakkailtaan kohtuuttoman korkeita ylläpitomaksuja. Tekee edelleen 30 vuoden jälkeen ja asiakkaat maksavat. Suurin osa ohjelmistopohjaisista yrityksistä aloitti laskuttamalla vain lisenssistä. Näiden yritysten on ollut mahdoton nostaa ylläpitomaksujaan ja siksi monet niistä ovat ongelmissa, kun uusasiakashankinta näivettyy.

  4. Kilpailuasioista vastaava EU

    Kilpailuasioista vastaava EU komissaari Neelie Kroes totesi puheessaan marraskuussa 2011 Avignonissa: "Eikö ole maalaisjärjen mukaista, että e-kirjojen tulisi hyötyä samasta normaalitasoa pienemmästä arvonlisäverosta kuin fyysisillä kirjoilla on? EU:n oma lainsäädäntö tekee sen kuitenkin laittomaksi. Ei ainoastaan epäreiluksi, vaan laittomaksi. Henkilökohtaisesti minun on vaikea selittää tätä."

    Lausunto poimittu New York Timesin jutusta:
    http://www.nytimes.com/2011/12/02/technology/eu-e-book-sales-hampered-by-tax-structure.html?_r=1&partner=rss&emc=rss

     

Comments are closed.

Related Posts

Talous Yhteiskunta

Kiinasta

Viime päivinä markkinat ovat hermoilleet Kiinan kehityksestä, eikä suotta.

Jos suoraan sanotaan, en ole koskaan ymmärtänyt, miten ihmeessä maailmanhistorian tuhoisinta hallitsijaa Maoa rajattomasti ihaileva kommunistinen valtio

WP Twitter Auto Publish Powered By : XYZScripts.com