Naton Madridin-kokouksen ongelmat

Yhteiskunta

Meillä Suomessa on täristy vain siitä, että marssiiko Suomi Ruotsin seurassa ko. kokouksessa Natoon aplodien saattamana. Mutta kun lukee esim. tuota ja tuota, niin mieleen tulee lähinnä joku YK:n tai EU:n kokous.

Eli:

1) Ranska sitoo itseään Afrikkaan

2) Espanja murehtii rajaturvallisuuttaan

3) Lopuillakin on haluttomuutta lisätä puolustusmenojaan. Lähteessä mainitaan Saksa, mutta kyllä minä lisäisin siihen esim. Baltian. Lähteessä nimittäin väheksytään Baltian maitten pienuutta (väkeä ”vain” 6 miljoonaa) ja toivotaan Suomea ja Ruotsia sinne apuun. No, Suomessa on vähemmän ihmisiä ja Ruotsista lähes puuttuu sellainen kuin armeija.

Baltiaan Saksasta ja Britanniasta tulevat lisäjoukot vain korvamerkitään Baltiaan (ja varmaan salaisesti moneen muuhunkin paikkaan) ja jätetään kotimaihinsa.

Loppukatsaus: jotenkin tulee mieleen sanat Tuntemattomasta sotilaasta, ”ei tainnut tulla paraatimarssia Uraliin”.

turvallisuus

3 thoughts on “Naton Madridin-kokouksen ongelmat

  1. Kaikki organisaatiot, jotka vaativat johonkin päätökseensä täyden yksimielisyyden, halvaantuvat ennen pitkään.

    Muutama esimerkki:
    1. YK:n turvallisuusneuvosto
    2. EU laajentumispäätökset ja EU peruskirjan muutokset
    3. Nato laajentumispäätökset

    Toivon, että edes EU luopuisi siitä, että EU- korkeimmalta päättävältä elimeltä, huippukokoukselta (=Eurooppa Neuvosto: https://fi.wikipedia.org/wiki/Eurooppa-neuvosto) vaaditaan monissa asioissa yksimielisyys.
    Täällä tietoa yksimielisyysvaatimuksesta: https://www.consilium.europa.eu/fi/council-eu/voting-system/unanimity/

    Kun luovutaan yksimielisyydestä niin samalla on minusta tarkoin rajattava toimivalta. Sellaiset instituutiot jotka saavat pakottavaa, joskus jäsenen tahdon vastaista määräysvaltaa jäseniinsä ovat aina ajan mittaan vaarallisia jollei tuota valtaa tarkoin rajata. Vähintäänkin jäsenellä pitää olla oikeus erota ellei jäsenyys mielytä.

  2. Putinin Venäjä on korkeimmalla tasolla luopunut kokonaa yksimielisyysvaatimuksesta.

    Duumasta on tullut neuvoa antava parlamentti. Neuvot annetaan Hallitsijalle aivan kuten Tsarin aikaan.

    Turvallisuusneuvostosta on siitäkin tullut neuvoa antava elin. Hallitsija tekee ainakin Venäjän median välittämien tietojen perusteella itse päätökset kuultuaan ensin muita turvallisuusneuvoston jäseniä.

    Sama juttu on tapahtunut Venäjän hallituksessa, jonka valitsee ja erottaa Hallitsija. Hallitsija myös halutessaan johtaa hallituksen istuntoa ja antaa määräyksiä pääministerille.

    Venäjästä on tullut hallintokäytännöiltään ja myös perustuslailtaan keisarikunta. Aika jännä kehitys. Parissa vuosikymmenessä maa muuttaa itsensä verettömästi ja ilman isompaa kitkaa demokratiasta keisarikunnaksi. Harva Hallitsija on pystynyt yhtä eleganttiin keikaukseen. Putin on ollut eräällä tavalla nerokas.

  3. Mielenkiintoisia kommentteja.

    Aika paljon pyörii ison Saksan ympärillä. En innostu ilmaisuun ”historian painolasti”. Hitlerin everstit yms. kelpasivat Bundeswehriin yms. vallan hyvin, esim. Gehlen https://en.wikipedia.org/wiki/Reinhard_Gehlen

    Saksa lienee ”ruotsittunut”, reservissä on 15.000 miestä, USA:ssa 800.000 ammattiarmeijasta huolimatta. Natolla ei taida olla muita merkittäviä tst.yksiköitä kuin AWACS-koneet, kylmän sodan aikana L-Saksassa oli jotain 25 hyvin vahvaa divisioonaa, Saksalla omat reservit 750.000 ja USA:ssa ym. miljoona miestä, mikä jälkimmäinen luku ei siis paljon ole muuttunut.

    Saksan tilannetta manailivat jo ennen Trumpia Bill Clinton ja Obama, Bush jr taisi keskittyä Irakiin. Saksalla on nykyään 3 divisioonaa. Koko Natolla on erilaisissa esikunnissa, huollossa, hallinnossa ja koulutuksessa suuri määrä ihmisiä, mutta selviä tst.osastoja on vähemmän.

Comments are closed.

Related Posts