Monet ammattisijoittajat ottavat lähtökohdakseen neutraalin osake- ja laina- salkun ja rakentavat sen pohjalta henkilökohtaisen näkemyksen mukaista painotusta.

Mutta minkälainen onkaan maantieteellisesti hajautettu neutraali salkku? Oheisessa taulukossa on neljän kriteerin mukaan koottu neutraali salkku.

Neutraalin salkun painotukset (Lähde: Maailmanpankin vuoden 2010 tilastot)

GDP neutraali

Bruttokanantuotteen näkökulmasta neutraali salkku on sellainen, joka alloi sijoitukset kunkin maantieteellisen alueen dollareissa laskettu bruttokansantuoteen perusteella.

GDP neutraalin salkun allokaatiot ovat alttiita valuuttakurssimuutosten vaihteluille eikä bruttokansantuoteneutraali lähtökohta ole yleensä paras mahdollinen. Mutta se on yleisimmin käytetty ja puoltaa siksi paikkaansa.

Kasvuneutraali salkku

Kasvuneutraali salkku alloi sijoitukset kunkin alueen dollareissa lasketun bruttokansantuotteen kasvun perustella. Tämä lähtökohta on usein pitkällä aikavälillä tuottavampi kuin bruttokansantuoteneutraali allokaatio. Kasvuneutraalin salkun ongelmana on kuitenkin suurempi volatiliteetti, joka koskee sekä lainoja että osakkeita.

Työvoimaneutraali salkku

Työvoimaneutraali salkku allokoi sijoitukset sen perusteella, miten paljon työntekijöitä kuuluu kunkin alueen työvoimaan. Tämäkin tapa allokoida sijoituksia tuottaa yleensä paremmin kuin bruttokansantuoteneutraali vaihtoehto. Kehittyvät, halvan työvoiman maat, ovat viime aikoina pärjänneet hyvin.

Eettiset sijoittajat suosivat työvoimaneutraalia vaihtoehtoa. Työvoimavaltaiset maat tarvitsevat investointeja ja työvoimaneutraali sijoitustapa ohjaa investointeja eniten tarvitsevien ihmisten käyttöön. 

GNI neutraali (Kansantuloneutraali)

Kansantuloneutraali salkku allokoi sijoituksia sinne missä on eniten kansantulolla mitattavissa olevaa hyvinvointia. Kohtuullisen vähän velkaantuneiden maiden (kuten Suomen, Saksan ja Kiinan) kansantulo on korkea ja tämä tapa allokoi sijoituksia juuri näihin maihin.

Ostovoimapariteetilla mitattu kansantulo on kohtuullisen korkea myös monissa vähän velkaantuneissa kehittyvissä maissa, joiden oma sisäinen sektori on hyvin toimiva. Ostovoimapariteetti kompensoi valuuttojen arvostuseroja ja siksi kansantuloneutraali salkkuallokaatio on optimaalinen lähtökohta monille stabiliutta tavoitteleville, riskiä välttäville instituutiosijoittajille.