Nokia ja internet-ekosysteemit
Merkittävimmät listatut internet-ekosysteemiyritykset, Apple, Google ja Microsoft, ovat julkistaneet kolmannen kalenterineljänneksen tuloksensa. Näin teki myös Nokia eilen. Nokian strategiana oli vuosi sitten kilpailla mainittujen ekosysteemirakentajien kanssa mobiilin internetin (web 2.0) markkinaherruudesta. Kyseinen markkina kasvaa räjähdysmäisesti ja tulee samalla korvaamaan monia perinteisiä markkinoita ja niissä vallinneita taloudellisia arvoja ja ansaintaverkostoja. Konkreettisena esimerkkinä korvautuvasta markkinasta on painettu media, jossa paperiyhtiöitä pyörittänyt raha siirtyy mobiililaitetoimijoille ja verkko-operaattoreille.
Nokia irtaantui strategiastaan tämän vuoden alussa päättäen lopettaa oman ohjelmistoalustan ja palveluportaalin kehittämisen ja tukeutua tältä osin Microsoft-yhteistyöhön ja -ekosysteemiin tehtävänä tarjota ylivertaisia mobiililaitteita ja paikkatietosovelluksia. Kokosin oheiseen taulukkoon ekosysteemiyritysten ja Nokian kolmannen kalenterikvartaalin tulokseen liittyviä tunnuslukuja.
|
Yhtiö |
Markkina-arvo (BUSD) |
P/E |
Myynti / 3kk (BUSD) |
Myynnin kasvu (y-o-y) |
Käyttökate |
Rahat ja arvopaperit (BUSD) |
|
Apple |
366,5 |
14.3 |
28,270 |
39% |
31% |
25,6 |
|
Microsoft |
226,5 |
10 |
17,372 |
7,3% |
41.5% |
57,4 |
|
|
188,5 |
20 |
9,720 |
25% |
31.5% |
42,6 |
|
Nokia |
24,7 |
14 |
8,980 (BEur) |
-13% |
2.8% |
10,4 (BEur) |
Yritysten arvostukset sekä kasvu, kannattavuus ja vakavaraisuus huomioon ottaen internet-ekosysteemipeli on ison rahan peliä, jossa toimii yritykset, jotka synnyttävät suurella myyntivoluumilla ja erinomaisella kannattavuudella suurta kassaa, jota käytetään yritysostoihin oman ekosysteemin laajentamiseksi ja syventämiseksi. Oheisissa luvuissa ei ole vielä huomioitu ilmoitettuja yrityskauppoja: Microsoft ostaa Skypen (internetpuhelu/-kokoussovellus) reilulla 8 BUSD:llä ja Google ostaa Motorola Mobilen (mobiililaitteet) reilulla 12 BUSD:llä.
Nokian liikevaihdosta yli kolmannes tulee Nokia Siemens Networksin (NSN) verkkoliiketoiminnasta, joka ei ole nykymuotoisen Nokian ydinliiketoimintaa ja on siis myytävänä. NSN osti vastikään Motorolan verkkoliiketoiminnan (huomioitu Nokian tuloksessa), joten mikäli huhut Googlen kiinnostuksesta NSN:ää kohtaan konkretisoituvat yritysostona (arvo 5 – 8 BUSD), on "Jenkkien" mobiiliteknologiaylpeys kokonaisena takaisin kotipesässään, nyt Googlen nimen alla. Tällöin Google olisi täysin vertikaalisesti integroitunut internet-yritys sisältäen käyttäjälaitteet, tiedonsiirto/paikkatietoverkot ja internetsovellukset pilvipalveluna. Mainosrahoitteinen ansaintalogiikka ei ehkä olisi riittävä vaan olisi siirryttävä sen lisäksi käyttäjälaskutukseen.
Mihin Nokia käyttäisi NSN:stä saamansa rahat (puolet kauppasummasta, toinen puoli Siemensille). Olisiko syytä harkita syvemmän laiteteknologian haltuunottoa kannattavuuden parantamiseksi?
Syvempi laiteteknologia
"Olisiko syytä harkita syvemmän laiteteknologian haltuunottoa kannattavuuden parantamiseksi?"
Eli mitä?
Web 2.0
kanssa mobiilin internetin (web 2.0)
Web 2.0 != mobiilin internet
Alkuperäinen Valtosen erinomainen artikkeli luettu
"Nokian strategiana oli vuosi sitten kilpailla mainittujen ekosysteemirakentajien kanssa mobiilin internetin (web 2.0) markkinaherruudesta."…
"Nokia irtaantui strategiastaan tämän vuoden alussa päättäen lopettaa oman ohjelmistoalustan ja palveluportaalin kehittämisen ja tukeutua tältä osin Microsoft-yhteistyöhön ja -ekosysteemiin tehtävänä tarjota ylivertaisia mobiililaitteita ja paikkatietosovelluksia."
Eli pitäisikö luopua Elopin valitsemasta linjasta vai mitä KONKREETTISESTI tarkoittavat sanat "syvemmän laiteteknologian haltuunotto kannattavuuden parantamiseksi".
"Web 2.0" on kiva lyhyt ilmaisu, muttei ollenkaan tyhjentävä vastaus.
Pohdintaa hyviin tarkentaviin kommentteihin
Kiitos loistavista kommenteista ja vuoropuhelun ylläpitämisestä!
Web 2.0-termillä kirjoituksessani halusin alleviivata, että mobiili-internet tänään on monimuotoinen palvelukehys, joka on kehittynyt siitä vuosituhannen alun soittoääni- ja musiikkilatauspalveluista interaktiiviseksi monimuotopalveluksi. Tämä nopea kehitys muutti "Nokia-markkinan" arvo- ja hallintapisteet, minkä seurauksena Nokia vaihtoi strategiansa ja ryhtyi laitetoimittajaksi Microsoftin johdolla rakentuvaan ekosysteemiin.
Liiketoiminnassa on kaksi strategiavaihtoehtoa: ainutlaatuiseksi koetun lisäarvon luominen tai hintajohtajuus. Nokia pystyi 1990-luvun lopulla, GSM-aikakaudella, synnyttämään markkinoille ainutlaatuiseksi koettua lisäarvoa, joka muuttui 2000-luvulla peruspuhelimien hintajohtajuudeksi. Nokia pyrki synnyttämään ainutlaatuista mobiilin internet-ajan lisäarvoa rakentamalla 2000-luvun alun strategian mukaisesti mobiili-internet-ekosysteemiä sisältäen laitteet, ohjelmistot ja internet-palvelut. Tämä tavoite suunnitellussa muodossa epäonnistui ja seurauksena strategian muuttaminen vuoden 2011 alussa.
Laitetoimittajana Nokia ei ole luonut 2000-luvulla ainutlaatuiseksi koettua lisäarvoa. Edelläkävijänä tässä on selkeästi Apple, joka iPod-, iPhone- ja iPad-tuotteillaan on synnyttänyt vastaavan menestystornadon kuin Nokia 1990-luvun lopulla.
Hintajohtajuus saavutetaan suurilla toimitusmäärillä ja vertikaalisesti integroidulla hankintaketjulla, jossa ei tarvitse maksaa "alihankkijayritysten" vaatimaa marginaalia. Samsung pyrkii laitetoimittajana älypuhelimissa hintajohtajuuteen pyrkimällä toteuttamaan Applen kehittämän loppukäyttäjäkokemuksen edullisesti omaa puolijohde/näyttöteknologiaansa käyttäen. Tältä osin kysymys, onko Nokian oman laiteteknologisen arvoketjun syvyys riittävä nykyisessä liiketoiminnan tilanteessa, on aiheellinen. Nokia on ulkoistanut laiteteknologiaosaamistaan laajentaessaan strategista kehystään 2000-luvun alun suunnitelmien mukaisesti. Olisiko nyt kassaa käytettävä vertikaalisen integraation syventämiseen hintajohtajuuden saavuttamiseksi älypuhelimissa.
Hintajohtajuus älypuhelimissa.
Kiitos täydennyksestä. Nokian hintakilpailukyky peruspuhelimissa lienee vieläkin hyvä (?), joten hintakilpailukyvyn kasvattaminen älypuhelimissa voisi olla saavutettavissakin?