Nokia nousi kotimaan patenttikärkeen

Yhteiskunta

Patentti- ja rekisterihallitus on julkistanut vuoden 2017 kotimaista patentinhakua koskevat tilastonsa. Hakijakärkeen on noussut Nokia 53:lla kansallisella hakemuksella.

Edellisen kerran Nokia oli suurin kansallisten hakemusten tekijä vuonna 2004 kun se jätti 176 patenttihakemusta Suomeen. Nokian jälkeen kärkipaikkaa piti Metso vuosina 2005-2009. Sen jälkeen kärkisijoilla ovat olleet VTT, Outokumpu, Kone ja Wärtsilä. Vaikuttaa siltä, että patentoinnin kärki Suomessa vaihtelee suomalaisten suuryritysten patentointipolitiikan mukana: Ensimmäisen patentointimaan (prioriteettimaan) valinta ratkaisee sijoituksen Suomen tilastossa.

Tässä kokonaisuudessa vuoden 2017 kärkihakijat:

Taulukossa on suluissa vuoden 2016 hakemusmäärät

Hakija

Hakemuksia yhteensä

Nokia Technologies Oy

53 (19)

Aalto-korkeakoulusäätiö sr

48 (26)

Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy

39 (52)

Kemira Oyj

32 (23)

Valmet Technologies Oy

26 (21)

Lappeenrannan teknillinen yliopisto

22 (10)

Dispelix Oy

21 (0)

Neste Oyj

21 (15)

Rolls-Royce Oy Ab

14 (9)

Valmet Automation Oy

14 (12)

Konecranes Global Oy

13 (5)

Beneq Oy

11 (10)

Myllyn Paras Oy Konserni

10 (0)

Andritz Oy

9 (4)

Oulun Yliopisto

8 (3)

Huomion arvoista on korkeakoulujen ja yliopistojen nousu patentoinnin kärkeen 2010-luvulla, VTT on ollut merkittävä patentoija jo 1990-luvulla. Toinen kärkisijoihin vaikuttava tekijä on yritysrakenteiden muutokset kuten Metson jakautuminen ja liiketoimintojen myynnit (Nokian matkapuhelimet, Raisio, Marioff).

Vuoden 2017 kotimaisten hakijoiden kokonaishakemusmäärä on kääntynyt hienoiseen nousuun: Viime vuonna Suomeen jätettiin 1550 (tarkennus:12 kk. joulukuun alkuun mennessä) patenttihakemusta kun edellisenä vuotena hakemuksia oli 1368 kpl. Saman suuntainen on PCT- hakemusten tilanne: Vuoden kolmen ensimmäisen neljänneksen aikana hakemusmäärät olivat kasvaneet lähes 4 %.

2 thoughts on “Nokia nousi kotimaan patenttikärkeen

  1. Patenttien määrän tulisi vaikuttaa yliopistojen viranhaussa

    Korkeakoulut arvostavat tutkimusjulkaisuja

    Korkeakoulussa olevien tovereideni pääasiallinen kiinnostus kohdistuu yleensä siihen miten saa nimensä tutkimusraporttiin ja miten tutkimusraportista saa sillä tavalla kiinnostavan että muut tutkijat haluavat viitata siihen. Korkeakoulu-uralla arvostetaan noita tutkimusjulkaisuja. Tutkimusjulkaisujen määrä ja laatu (=viittausten määrä) ovat melko lailla ratkaisevia kriteereitä virkoja täytettäessä. 

    Patenttien arvostusta pitäisi yliopistoissa nostaa

    Olisi erittäin hienoa jos patentteja voitaisiin yliopistojen viranhaussa arvostaa korkeammalle kuin muita tutkimusjulkaisuja. Patentin hakeminen on vaikeampaa ja kalliimpaa kuin tutkimusjulkaisun tekeminen. Moni tohtorinplanttu raapaisee nopeasti tutkimuspaperin päästäkseen jonnekin ulkomaiseen seminaariin. Rima ei ole korkealla. Sen sijaan patenttien kohdalla rima on korkealla. Patentti maksaa korkeakoululle silkkaa rahaa, vaatii henkilökunnalta (patenttivastaavalta) panostusta ja lisäksi sen aito keksinnöllisyys ja hyödyllisyys tarkistetaan patentti ja rekisterihallituksessa. Siksi patentti on mielestäni tutkimusjulkaisua arvokkaampi osoitus tutkijan pätevyydestä ja patenttien määrä pitäisi olla tärkeä kriteeri tutkijanvirkaa haettaessa.

     

     

    1. Tutkimuspapereista

      “Patentin hakeminen on vaikeampaa ja kalliimpaa kuin tutkimusjulkaisun tekeminen.” Varmasti totta.

      Erikoista on myös, miten monta tekijää monella raportilla on, esim. oppiaineen koko henkilöstö. Osoittaahan se verkostoitumista, ehkä?

Comments are closed.

Related Posts