Niin vaihtuivat vuoden ajat, runoili lyyrikkojemme kuningatar Eeva-Liisa Manner. Hänellä tuskin oli pienituloisena ihmisenä kokemusta sijoittamisesta, mutta kaunis säe istuisi vallan hyvin rahamarkkinoihinkin. Viikko sitten se ei nähnyt muuta kuin maailmanlopun enteitä, mutta niin vain taas kerran ylikuumentunut trendi kääntyi kuin taikaiskusta yhtä rajusti ylös kuin oli tullut alaskin – aivan kuten köhköh muuan viraabeli kommentaattori uskalsi arvioida yleisen hysterian keskellä jokseenkin markkinan pohjassa.

Eikä ralliin saatu edes kummoista ulkoista syytä. Kiina lupasi puolustaa juania ja Draghi toisti EKP:n valmiuden taistella deflaatiota vastaan. Ei kaksisia uutisia, mutta ylikuumentunut markkina kyllä vaihtaa lopulta suuntaa ilman niitäkin.

No oliko se pohja tuossa? En voi tietää. Aika usein rajun pudotuksen päätteeksi tullaan ainakin kerran vielä alas testaaman entinen pohja, vaikka se sitten osapuilleen pitäisikin. Näin kävi 2011. Ja näin voi käydä tälläkin kertaa, vaikka oleellisesti alemmas eivät pörssit enää sukeltaisi. Olen kyllä edelleen samaa mieltä kuin viikko sitten, että kuukausi tai mieluummin kaksi sahataan ylös. Paniikki on hellittänyt ja osingot odottavat ottajiaan. EKP lisännee ruutia sinkoonsa.

Tietysti jos edessä on reipas taantuma – olettaakseni se olisi Yhdysvalloissa -, niin rassaa se kursseja kaikkialla kuten tälläkin kertaa, kun hyvää tulosta ja kasvua takovat eurooppalaiset yhtiöt roiskaistiin holtittomaan alennusmyyntiin. Markkinoilla tapahtuu paljon virhehinnoittelua sijoittajien sentimentin heiluessa – piste. Nyt noita samoja polkumyynneissä olleita osakkeita onkin jo haalittu takaisin paljon kovempaan hintaan.

Sijoittajakommentaattoreiden yleisesti jakama viisaus on, että romahdukset ovat loistavia ostopaikkoja kylmäpäiselle ja pitkäjänteiselle sijoittajalle. Tämä on ehdottomasti totta. Tässä viisaudessa on vain se ongelma, että romahdusten jymistessä markkinoilla ja sen liepeillä tulvii uutisia ja analyyseja, jotka vakuuttavat helvetin olevan ovella. Ette näe koskaan romahdusta, jonka aikana samaiset kommentaattorit huutaisivat osakkeiden järjetöntä alennusmyyntiä, jota pitäisi hyödyntää kaksin käsin. Toki pessimismi on toisinaan perusteltua, mutta usein se on vain pessimismiä.

Varsinkaan valtavirran talousmediasta ette löydä markkinoiden viisautta kyseenalaistavia arvioita. Siellä pankin ja sijoitusinstikoiden analyytikot kertovat aina järkevät ja vastustamattomat syyt romahdukselle, joka on sitten virallinen totuus. Viikon päästä samat analyytikot ovat kertoneet yhtä huolella argumentoiden, miksi kurssit ovatkin nyt syöksyneet täysin toiseen suuntaan.

Nyt konsensus on, että olemme laskumarkkinan alku- tai keskivaiheessa, joten kurssit putoavat vielä selvästi syvemmälle. Syitä on liuta: Kiina, öljy, pankkikriisi, negatiiviset korot, keskuspankkien välineiden puute taantuman estämiseen. Tuolla on jutun perässä muutama kyseisen lajin kommentaari malliksi. Löydätte niitä kasoittain vaikka silmät ummessa. Peruslinja on, että tämä nuijaralli kannattaa hyödyntää osakkeiden myymiseen. Vastakkaisia näkemyksiä on paljon vaikeampi löytää.

En kategorisesti väitä, että nuo näkemykset olisivat väärässä. Laskumarkkinat voivat kestää pahimmassa tapauksessa pari vuotta ja sulattaa pörsseistä puolet tai ylikin. Mutta varsin tavallisia ovat laskumarkkinat, jotka sulattavat markkina-arvoista noin kolmanneksen ja kestävät vuoden verran. Voisin kaivaa asiasta tilastoja sijoituskirjoistani, mutten jaksa tähän hätään, ehkä myöhemmin.

On siis pelkkä valistunut arvaus odottaa, että laskumarkkina jatkuu tästä reilusti pidempään ja syvemmälle. Moni pörssi on jo kyykännyt kuten viikko sitten analysoin jo tuollaisen tavallisen laskumarkkinan verran – isoista pörsseistä Nikkeistä katosi jo 30 prosenttia. Konsensuksen mukaan tämä on kuitenkin vasta alkusoitto finaalille, joka vie tuhkatkin pesästä, kunhan tulokset alkavat rapista ja taantuma puskee tosissaan päälle.

Se jää nähtäväksi. Viimeisen syöksyn perusteella on toki aihetta olettaa, että monet yhtiöt näyttävät kehnoa tulosta ainakin ensimmäisellä kvartaalilla, mutta sehän ei vielä kerro mitään tulevasta. Esimerkiksi USA:n SP500:n tulokset ovat tulleet hissukseen jo vuoden verran alas, ja luultavasti Q1 nyt jatkaa pudotusta ainakin energiayhtiöiden vuoksi, kenties pankkienkin. Mutta joskushan se taas kääntyy kasvuun. Saattaa vaatia taantuman ensin – mutta taantumatkin päättyvät aikanaan, eikä siitä virallista tietoa tule kuin siinä vaiheessa, kun pörssit ovat sohottaneet pitkät ajat koillista kohti. Markkinan pohjassa tunnelmat ovat aina ankeat, luultavasti kauhusta kankeat – kuten viikko sitten.

Vastakkaiseen näkemykseen vaaditaan rutkasti kanttia ja kokemusta. Siinä vaiheessa kun konsensusanalyysi tilanteesta on huoleton ja vakaa, olemme jo pitkällä noususuhdanteessa ja sijoittajan kannalta osakkeiden tuotto-odotukset ovat laskeneet niiden hintojen noustua hyvän aikaa.

Itselläni ei ole isompia osto- tai myyntiaikeita, koska olen ollut jo pitkään all in, enkä luovu osakkeistani ilman yhtiökohtaista syytä. Mutta seuraan markkinatilannetta tietysti suurella kiinnostuksella. Jos lopulliset pohjat olivat tuossa viikko sitten – tai ainakin osapuilleen – niin palaan taatusti aiheeseen. Enkä taatusti kehuakseni konsensusanalyyseja. Yritän muistaa kehua kyllä siinä tapauksessa, että pörssit sukeltavat viikon takaista syvemmälle – jos se nyt tapahtuu tämän vuoden sisällä.

http://www.kauppalehti.fi/uutiset/sijoituslehti-synkkana-osakkeista-voi-ropista-viela-30-prosenttia/JNmRLHY5

http://www.marketwatch.com/story/longtime-bull-turned-bear-says-sp-500-could-tumble-341-2016-02-18?link=MW_popular

http://www.marketwatch.com/story/is-wall-street-in-the-middle-of-a-garbage-stock-market-rally-2016-02-18?dist=lcountdown

http://www.bloomberg.com/news/articles/2016-02-19/this-1-4-trillion-investor-says-wild-markets-are-here-to-stay

http://www.taloussanomat.fi/kumppaniblogit/2016/02/19/uuden-pankkikriisin-vaara/20161930/322?ref=ts_promo