Nuoret ostavat velaksi sijoitusasuntoja

Taloussanomien asumista käsittelevä artikkeli sai jälleen hymyilemään monestakin syystä. Nopealla lukemalla tuntuu kyseessä olevan laajamittainen nuorten kansanliike, joka tuomitaan riistokapitalismina. Tutkitaanpa tätä ilmiötä hieman toisesta kulmasta.

On totta, että Suomessa on viimeisen kymmenen vuoden aikana kasvanut uusi nuorempi vuokranantajapolvi, joka haluaa kerryttää omaisuutta pitkäkestoisesti omistamalla vuokra-asuntoja. Valtaosa näistä nuorista kolmekymppisistä on todellisuudessa aivan siinä neljän kympin riman alapuolella olevia valveutuneita aikuisia.

 Suomessa yksityisten vuokraamia asuinhuoneistoja on noin 260 000 kappaletta. Tarkkaa tietoa asuntosijoittajien lukumäärästä ei ole. Joukkoon mahtuu henkilöitä, joilla on kymmeniä asuntoja tai enemmän, mutta suurimmalla osalla omistuksessa on yksi tai korkeintaan kaksi asuntoa.  Vaikka olisikin hienoa nähdä suomalaiset innostumassa vaurastumisen mahdollisuudesta suurin joukoin, on järjestelmällisesti toimivien yksityisten asuntosijoittajien määrä hyvin pieni.

Useimpien kohdalla kyse ei ole hulvattomasta lainarietastelusta vaikka varmasti heitäkin joukossa on. Usean suunnitelma on ostaa yksi asunto vuodessa tai kahdessa. Tällä tavoin 30 vuoden työuran aikana asuntoja ehtii kertyä useita kymmeniä ja niiden tuoman vuokratulon turvin eläkeajan toimeentulo ei jää yhteiskunnan taakaksi.

Useissa kaupungeissa ja etenkin pääkaupunkiseudulla on vallinnut pula pienistä vuokra-asunnoista niin kauan kun itse muistan asiaa taaksepäin. Pelko siitä, että tukirahat valuvatkin nyt nuoren vuokranantajapolven taskuun tuntuu täysin pöyristyttävältä. Onko se enemmän oikein, että kuusikymppinen saa ne rahat tai, että vuokra maksetaan ulkomaalaiselle sijoitusyhtiölle, joka talot vaihtoehtoisesti omistaa?

Kansantalouden toiminnan kannalta on tärkeää pystyä turvaamaan kohtuuhintainen vuokra-asuminen. Korkeat vuokrat eivät johdu yksinomaan yksityisomisteisesta vuokra-asuntokannasta vaan asuntojen niukkuudesta. Niukkuus ei ainakaan vähene sillä, että riskiä kantava asuntosijoittaja saa otsaansa kyseenalaisen leiman.

Mieleeni jäi tämän artikkelin jälkeen pyörimään kysymys siitä, miten saisimme useamman suomalaisen nuoren kantamaan kortensa kekoon yhteiskunnan kehittämisen muodossa. On kyseessä sitten asuntosijoittaminen, yrittäjyys tai mikä tahansa pitkälle tähtäävä jakovaraa synnyttävä hanke.

Matias
www.matiassavolainen.com
 

Related Posts

Talous

Lähes puolet yritystoiminnan palveluksessa olevista suomalaisista työskentelee perheyrityksessä

Aalto yliopiston professori Samuli Knüpferin tutkimus paljastaa, että perheyritykset edustavat Suomessa 73 prosenttia yrityksistä. Ne vastaavat 42 prosentista työllisyydestä, 31 prosentista liikevaihdosta ja 22 prosentista

Asunnot ja metsä

Asuntomarkkinat laskevat vielä tänäkin vuonna

Asuntomarkkinoiden tunnelmat pysyvät apeina vielä tänäkin vuonna, kertoo Pellervon taloustutkimus PTT:n ennuste. Vanhojen kerrostaloasuntojen hintojen arvioidaan laskevan tänä vuonna koko maassa yhden prosentin. Kerrostaloasuntojen hintojen

Asunnot ja metsä

Vuokra-asuntotuotannon yritystuet ovat tuhonneet asuntomarkkinat ja aiheuttaneet asuntomarkkinoiden lamaa

Valtion pitkään jatkunut mittava korkotuki vuokra-asuntotuotantoon on johtanut pienten asuntojen ylitarjontaan asuntomarkkinoilla.

– Asuntomarkkinat tarvitsevat myös vapaarahoitteista uudisasuntotuotantoa. Viime vuosina tuotanto on painottunut voimakkaasti pelkästään vuokra-asuntoihin,

Talous Yhteiskunta

Suunniteltu eläkeuudistus rapauttaa Suomen talouselämän hallintamallia vaikka kohti markkinataloutta pitäisi edetä

Etla kiinnittää tuoreessa raportissaan huomiota siihen että viime vuonna neuvoteltu työeläkeuudistus säilyttää työmarkkinajärjestöillä vallan tulevista eläkemaksuista ja seuraavista uudistuksista. Käytäntö on hyvän hallintotavan vastainen pitäessään