Öljyn hinnanlaskusta seuraa talouskasvun yllättävä piristyminen

Tuleeko öljyn hinnan lasku aiheuttamaan yllättävän kasvupyrähdyksen maailmantalouteen? IMF ennusti vielä lokakuun pörssinotkahduksen aikoihin, että maailmantalouden kasvu jää ensi vuonna alle 4% tason. Tuo ennuste perustui vielä korkeaan öljyn hintaan. Nyt tilanne on muuttunut. Lontoossa toimistoaan pitävä talousalan konsulttitoimisto Capital Economics on arvioinut, että 10$ öljyn hinnan lasku parantaa maailmantalouden kasvua noin 0,5%.  Luottoluokituslaitos Fitch Ratings on toisaalta arvioinut, että 20% öljyn hinnan lasku parantaa maailmantalouden kasvua 0,3%.

Öljyn hinta on pudonnut jo 40%, ja on syytä uskoa, että maailmantalous kasvaa ensi keväästä alkaen ennakoitua nopeammin, reilusti yli 4% vuosivauhtia. IMF:n lokakuinen ennuste, ja sitä seurailleet pankkien ennusteet, on tehty vanhoin tietoihin perustuen. Tilanne on muuttunut ja suurimpia hyötyjiä ovat kehittyneitä lisäarvopalveluita tuottavat maat kuten Euroalue.

IMF:n ennen öljynhinnan laskua tekemä BKT:n kasvuennuste (Lähde: IMF)

Muutkin tekijät tukevat yritysten tuloskehitystä ja luovat tekijöitä kasvulle:

  • Kaikkien raaka-aineiden hinnat ovat laskeneet
  • Työvoimaa on saatavilla (työttömyys on erityisesti Euroalueella edelleen korkealla)
  • Julkisen sektoria ollaan Euroopassa ja Japanissa sopeuttamassa kantokykyyyn.  Prosessissa vapautuu resursseja vapaan valintatalouden piiriin. Kutistuvat tulonsiirrot luovat uskoa siihen, että omalla työllä ja yrittämisellä on merkitystä. Kasvu lähtee yleensä käyntiin parin vuoden kuluessa siitä kun sopeuttamistoimet on saatu kunnolla päätökseen (kuten esimerkiksi Islannissa, Irlannissa, Latviassa, Espanjassa, Virossa, …).
  • Kehittyneiden maiden laskeva työttömyysaste tukee talouden kasvua.

Öljyn hinnan lasku ohjaa resursseja tuottavaan teollisuuteen

Öljyn hinnan laskun vaikutukset ovat joillekin negatiivisia ja joillekin positiivisia. Se mikä on Euroopalle hyvästä, on myrkkyä öljyntuottajille. Voisi helposti ajatella, että kyseessä nollasummapeli, jossa toisen tappio on toisen voitto. Näin ei kuitenkaan ole. Öljyn tuottajamaissa ei aina ole korkean teknologian lisäarvopalveluita, joiden kehittäminen edistäisi maailmantaloutta. Rahat menevät helposti vastikkeettomaan kulutukseen, helppoon elämään. Monissa öljyntuottajamasissa on totuttu siihen, että julkinen sektori jakaa öljytuloista tulonsiirtoja kansalle. Näin on tapahtunut Venäjällä, Lähi-idässä, Venetzuelassa ja monissa muissa öljyntuottajamaissa.

Tulot jakautuvat nyt öljyn hinnan laskun jälkeen oikeudenmukaisemmin, ja kohdistuvat paremmin lisäarvoa tuottavalle teollisuudelle. Siitä tuo öljyn hinnanlaskun positiivinen vaikutus aiheutuu.      

 

 

 

5 thoughts on “Öljyn hinnanlaskusta seuraa talouskasvun yllättävä piristyminen

  1. Positiivista

    On hienoa, että ihmiset näkevät positiivista kehitystä tässäkin ajassa. Positiivisuus on kuitenkin todennäköisesti se oikein katsantosuunta, koska maailmassa on nyt mahdollisuuksia enemmän kuin koskaan. Pakko antaa 5 tähteä.

    1. Noin se menee

      Kyllä tosiaan useimmat hyötyvät, ja esimerkiksi kehittyvät taloudet erityisen paljon – muut kuin öljymaat – koska niiden taloudet ovat energiaintensiivisempiä kuin teollisuusmaat johtuen talouden matalammasta kehitysasteesta. Polttoaineet ovat siellä iso osa kuluttajien menoja eri muodoissaan.

      Kallis öljy johtaa aina heikkoon kasvuun ja päinvastoin. Meillä tämä hämärtyy helposti, kun tarkastelemme asiaa liikaa Venäjän vaikeuksien kautta – nytkin ruplan romahdus on täällä jättiuutinen ja tietysti syystäkin, mutta muualla maailmassa se ei samalla tavalla hetkauta. Saksassa asiaa tarkkaillaan tyynesti, Spiegel ei edes nostanut sitä pääjuttujen joukkoon ainakaan eilen vielä.

      Heikki

  2. Ollaanko?

    "julkista sektoria ollaan sopeuttamassa kantokykyyn"

    "kutistuvat tulonsiirrot"

    Onko väite siis että julkinen sektori ja tulonsiirrot pienenemään päin euroopassa? Minua vähän epäilyttää.

    Onko jotain vielä Piksuakin arvovaltaisempaa tahoa, joka vahvistaa nämä väitteet tosiksi?

    1. Täysin oikea havainto

      "julkista sektoria ollaan sopeuttamassa kantokykyyn"   Ei olla! Hyvin huomattu!

      Tältä pieneltä osalta artikkeli sisältää toiveajattelua kun muualla on erittäin älykkäästi ajateltua ja kirjoitettua faktaa.

       

      Monet ovat jo vuosia toivoneet, esittäneet, suunnitelleet….. julkishallinon sopeuttamista tuloihin, mutta sitä vain ei ole tapahtunut.

       

      Itse artikkeli ansaitsee kuitenkin kiitokset, koska suuri markkina ei ole vielä tajunnut, että luonnollinen QE nimeltään alhainen öljynhinta on yksi parhaista terveistä elvytystavoista.

       

    2. Eläkkeet

      Ylivoimaisesti suurin ja merkittävin tulonsiirto on eläkkeet. Jos julkisensektorin kestävyysvajetta haluttaisiin parantaa niin mekaaninen 30% työeläkkeiden lasku olisi paikallaan.

Comments are closed.

Related Posts

"Minä voinkin ottaa nämä rahat"
Yhteiskunta

Mikro- ja makrotason horisontaaliset tulonsiirrot

Terve yhteiskunta pitää huolta kaikista jäsenistään. Siihen tarvitaan myös tulonsiirtoja. Perinteisesti oikeistossa tulonsiirtoja pyritään kutistamaan kun taas vasemmistossa niitä halutaan lisätä. Tulonsiirrot ovat tarpeellisia, mutta

Sijoittaminen

Suomalaisten yritysten tunnusluvut löytyvät piksun työkalut valikosta

Suomalaisten yritysten tunnusluvut on laskettu valmiiksi piksun TYÖKALUT -> ARVOSTUSKERTOIMIA sivulle:

S/P%  =  (S)ales per (P)rice.    Liikevaihto suhteessa markkina-arvoon (milj.) prosentteina. Joidenkin yritysten tekemä lisäarvo

Yhteiskunta

Yrittäjästatuksella (esim toiminimellä) toimimista helpotetaan ja sähköiset alustat voivat tarjota yrittäjästatuksella toimiville urakoita

Euroopan unioni on säätänyt alustatyödirektiivin, jonka mukaan alustatyötä (ja muita urakoita) tulee voida tehdä niin yrittäjänä kuin työsuhteessakin.

Monet maat, kuten Suomi, ovat pyrkineet pakottamaan kansalaisiaan