Öljyn hinta on määrännyt sijoitusmarkkinoiden suuntaa

Öljyn hinnan kehitys on viimeisen vuoden aikana vaikuttanut merkittävästi sijoitusmarkkinoihin.

Oheisessa FRED:n tuottamassa kuvassa on hyvätuottoisten yrityslainojen (BB- luokka) korko ja öljyn hinta (WTI- luokka).  Öljyn hinnan putoaminen alle 45$ tason aiheutti paniikin. Öljyyn sidoksissa olevien yritysten konkursseja pelättiin ja hyvätuottoisten yrityslainojen korko nousi 4,5% tasolta 7% huipputuottoon. Öljy-yhtiöt joutuivat maksamaan vielä paljon tätäkin suurempia lainakorkoja ja tilanne oli joidenkin velkaantuneiden liuskeöljy-yhtiöiden osalta ajautumassa katastrofiin.

Pörssikurssit reagoivat 7% korkotasoon rajusti. Pörssikurssit putosivat maailmanlaajuiseen kuoppaan helmikuun alussa kun öljyn hinta oli alimmillaan ja korkotaso korkeimmillaan.

Öljyn hinnan helmikuusta alkanut tapahtunut toipuminen toi tervetulleen helpotuksen. WTI laatuisen öljyn hinta on tällä hetkellä jo 45$/barreli ja hyvänlaatuisesta Brent laadusta (pohjanmeren laatu) maksetaan jo 50$ barrelihintoja. Tällä on ollut vaikutusta sekä yrityslainoihin että pörssikursseihin. Pörssit ovat toipuneet ja korot laskeneet lähes normitasolle. Öljyn hinta ei ole enää sijoitusmarkkinoiden kehitystä määräävä tekijä vaan eräs hyödyke, jolla on nyt järkevä hinta. Nyt täytyy keskittyä arvioimaan muita asioita kuten yritysten toimintaa ja maailmantalouden tasapainoon vaikuttavia muita tekijöitä. 

Related Posts

Salkun rakenne

Kaizun salkkussa paniikkimyyntejä kvartaalin Q3/2026 aikana, tuotto oli 3,99 %

Kaizun salkku tuotti kvartaalin Q3/2026 aikana 3,99% samalla kun pohjoismainen vertailuindeksi OMXN40 laski 0,79%.  

Jouduin paniikinomaisesti  säätämään salkun koostumusta. Myin riskiset tekoäly-yhtiöt ja  viimeisetkin It- yhtiöt

Yhteiskunta

Suomi on johtava sosialistimaa, jossa lähes 60% bruttokansantuotteesta jaetaan julkisen sektorin päätösten perusteella

Suomi on OECD:n tilaston mukaan maailman johtava sosialistimaa kun mittarina käytetään julkisen sektorin osuutta bruttokansantuotteesta. Julkisen sektorin päätösten pohjalta jaetaan meillä suurempi osuus bruttokansantuotteesta kuin