Omat Rahat katsaus: AI:n tuottoja odotellessa
Uusi vuosi on alkanut melko positiivisissa tunnelmissa mailman pörsseissä. Erityisen hyvässä vedossa on ollut Tokio, kun tuttuun tapaan Hongkong pitää perää. Myös pelko-indeksiksi kutsuttu VIX on asettunut alhaiselle tasolle. Iso osa positiivisesta tunnelmasta on satanut isojen jenkkiteknojen, ns. Magnificent seven yhtiöiden laariin.
Puolijohdeteollisuudessa on nyt myös peruspositiivinen tunnelma, mikä paistaa läpi viimeisimmistä tiedotteista Samsungilla, SK Hynixillä ja TSMC:llä, unohtamatta alankomaiden laitevalmistaja-veturia ASML:ää. Piirikysyntä on kasvamassa ja vanhat varastot sulamassa. Investointien määrä mm. TSMC:llä on tasaantumassa – nyt koittaa sadonkorjuun aika. Sensijaan vanhan liiton Intel on alamaissa. Tässä on nähtävissä kahtiajakoa yhtiöihin jotka hyötyvät AI-buumista Nvidian vedossa ja häviäjiin (Intel). Tulosten kasvua on luvassa, mutta monen yhtiön arvostustaso on jo hyvin korkea.
Toinen teema johon salkussani tartun on raaka-aineet. Vihreän siirtymän tarvitsemia raaka-aineita on jo pitkään ennustettu hyväksi sijoitusteemaksi. Kuparia ja alumiinia tarvitaan sähkökaapeleihin, Akkuihin tarvitaan liittiumina ja nikkeliä, jne. Toisin on käynyt. Liittiumin hinta on laskenut, ja akkuinvestointeja hieman himmataan. Kuparin ja raudan hinnat ovat pysytellet melko lähellä muutaman vuoden keskitasoja. Samalla monen kaivosyhtiön kurssit ovat lasketellet alaspäin. Minusta tuntuu että olemme kohta siirtymässä hype-käyrällä ohi ”romahdus”-vaiheesta ”kypsyys”-vaiheeseen, jolloin oikea kasvu ja käyttöönotto kiihtyy.
Näin ollen olen lisännyt salkkupainoa South32:lle ja nostanut uudestaan salkuun suuret kuparivarannot omaavan BHP:n. Pitkällä tähtäimellä olen vakuuttunut raaka-aineiden tärkeydestä, mutta ajoitus on tunnetusti hankalaa…
Valuuttapuolella Jeni on jatkanut heikkona, eikä savusignaaleja keskuspankista koronnostoista ole nähty. Japanissa käykin nyt kuhina ulkomaisten sijoittajien etsiessä parhaita kohteita. Toisaalta myös japanilaiset yhtiöt etsivät ulkomailta sijoituskohteita, ymmärtäväthän kaikki että demografia ei tule tukemaan kasvua kotimaassa. Esimerkki tästä on salkkuyhtiö Sekisui house joka ostaa Amerikkalaisen rakennusyhtiön MDC:n vajaalla 5 miljardilla.
Tunnelma on tällä hetkellä hyvä, inflaatio ja korkotasot ovat ennemmin lasku- kuin nousu-suunnassa. Suurimmat ja arvaamattomimmat riskit ovat edelleen poliittiset riskit, onhan mm. kaksi sotaa käynnissä.
Arvonmuutokset: Vuoden alusta +2.0%, alusta (27-05-2010) +205.5%
Indeksifuturit (Eurostoxx50 (FESXc1), SP500 (ESc1), Hangseng (HSIc1), FTSE (FFc1) ja Topix (JTIc1) . Lähde saxo bank
Artikkelikuva julien Tromeur / Unsplash
Olen epäillyt että Nvidian menestys perustuu kenties lähinnä Bitcoin louhintaan.
Boitcoin louhinta tapahtuu paljolti Nvidia valmistamissa laitteissa. Nuo Nvidia:n kortit joutuvat louhinnassa koville, ne lämpiävät melko paljon. Ja niitä joudutaan sen seurauksena uusiamaan.
Bitcoin louhinta syö maailmanlaajuisesti sähköä vuosittain noin 160 terawattituntia (lähde: https://buybitcoinworldwide.com/bitcoin-mining-statistics/)
Kun tietää paljonko yksi Nvidia prosessori syö tehoa niin voi laskea approximaation Nvidia:n korttien menekille. Bitcoin louhinta taitaa selittää suurimman osan Nvidia myynnistä.
Ei tuo teoria toimi: bitcoinin markkina-arvo on biljoona usd. NVIDIA puolitoista billiä. Jos NVIDIA hyötyisi bitcoinista niin joku murto-osa bitcoinin markkina-arvosta menisi NVIDIAlle nyt sille menee enemmän kuin kaikki.
Toinen juttu: bitcoinin louhinnan lisäksi NVIDIAn kortit sopivat hyvin tekoälytehtäviin. Minä uskon että tekoäly ajaa NVIDIAn ja Microsoftin arvoa. Tekoälyn potentiaali on useita biljoonia.
Markkina-arvojen osalta on noin. Nvidia arvostetaan markkinoilla arvokkaammaksi kuin kaikki bitcoinit yhteensä. Osan arvostuksesta pitää perustua siihen että sijoittajat uskovat että nvidian kortteja käytetään jatkossa yhä enemmän tekoälytehtäviin.
Pelkään vaan sitä että niitä Nvidia kortteja käytetään lähinnä louhintaan ja että Nvidia liikevaihto perustuu siihen että kortteja ostetaan louhintatarkoituksiin.
Neuroverkkojen optimointi tosiaan vie valtavasti prosessoriaikaa. Minulla on kuitenkin erittäin hyvä ja perusteltu syy epäillä että OpenAI teknologian läpimurron taustalla on enemmänkin tilastollinen analyysi kuin neuroverkkojen kouluttaminen. Kyllähän Nvidia:n kortteija tarvitaan myös tilastolliseen analyysiin, mutta ei niin valtavia määriä kuin tarvitaan neuroverkkojen optimointiin tai bitcoinin louhintaan. Ja jos näin on, niin Nvidia on ehkä kenties yliarvostettu verrattuna esimerkiksi Microsoftiin.